Käytätkö rikkinäisiä tai virttyneitä vaatteita?

Käytän. Ja mustia vielä kaikki! Sitten kun on värit kulahtaneet, sitten laitan pois.

Käytän leggingsejä kotona vaikka niihin on tullut reikiä. Sitten kun kangas on hiutunut niin paljon että reiät kasvavat isoksi heitän pöksyt roskiin. Käytän myös vähän nyppyisiä toppeja kotioloissa. Tahriintuneet vaatteet leikkaan räteiksi ja käytän siivouksessa sellaisiin paikkoihin, joihin en halua kuluttaa parempia siivousliinojani.

Koska kuljen käytetyissä, joko kirppikseltä ostetuissa tai lahjoituksena saaduissa vaatteissa, on niissä toisinaan hieman kulumisen jälkiä. Pyrin kuitenkin siihen, että vaatteeni ovat puhtaat ja ehjät. Yh-äitini opetti jo kotona, että kunnioituksesta muita kohtaan ulos ei lähdetä pas*aisissa ja reikäisissä vaatteissa.

Ei ole vielä tarvinnut mutta voisin käyttää virttyneitä vaatteita ja osaan kyllä reiät korjata jos hinnat nousee niin että pitää alkaa vaatteiden hankinnoistakin tinkimään. 

Vierailija kirjoitti:

Koska kuljen käytetyissä, joko kirppikseltä ostetuissa tai lahjoituksena saaduissa vaatteissa, on niissä toisinaan hieman kulumisen jälkiä. Pyrin kuitenkin siihen, että vaatteeni ovat puhtaat ja ehjät. Yh-äitini opetti jo kotona, että kunnioituksesta muita kohtaan ulos ei lähdetä pas*aisissa ja reikäisissä vaatteissa.

Mun mielestä tuo pitää tehdä kunnioituksesta ITSEÄÄN kohtaan. Moni pitää jotain reikäisiä kalsareita tai pyjamaa toppahousujen alla sillä ajatuksella, ettei niitä kukaan muu näe..

Ap

Tottakai käytän. Todella törkeää väittää jotain itsensä kunnioitus juttuja. Se on silkkaa luonnon varojen tuhlausta.

En käytä.

Kotona en muuta käytäkään. Ulos astuessani minulla on kuitenkin aina ehjät ja puhtaat vaatteet.

Käytän reikäisiä ja kuluneita yöpaitoja, koska nukun yksin eikä niitä kukaan näe. Samoin mökillä marjametsässä kuluneet vaatteet sopivat paremmin ympäristöön. Itsetuntoni ei ole kiinni vaatteista. Sitten kun vaate on ihan riekaleinen, se saa tehdä viimeisen palveluksen siivousriepuna.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koska kuljen käytetyissä, joko kirppikseltä ostetuissa tai lahjoituksena saaduissa vaatteissa, on niissä toisinaan hieman kulumisen jälkiä. Pyrin kuitenkin siihen, että vaatteeni ovat puhtaat ja ehjät. Yh-äitini opetti jo kotona, että kunnioituksesta muita kohtaan ulos ei lähdetä pas*aisissa ja reikäisissä vaatteissa.

Mun mielestä tuo pitää tehdä kunnioituksesta ITSEÄÄN kohtaan. Moni pitää jotain reikäisiä kalsareita tai pyjamaa toppahousujen alla sillä ajatuksella, ettei niitä kukaan muu näe..

Ap

Jotkut meistä kunnioittavat itseään niin paljon, ettei sitä muutama reikä hetkauta. Oletkos sitä vaihtoehtoa tullut aatelleeksi? 

Mitä paskaisempia hommia se virttyneempiä vaatteita käytän. Reikiä niihin tulee niissä hommissakin välillä.

t. maajussi

Käytän kotona, koirankusetuksessa ja puutarhatöissä, kunnes siirrän ne lopulta työvaatteiksi. Ihmistenilmoilla sitten siistimpää.

Pihahommia tehdessä menee ne kulahtaneetkin kuteet. Muuten aina ehjät ja siistit vaatteet.

Käytän. Kotona varsinkin, mutta esim. jos lähden ruokakauppaan, en välttämättä viitsi vaihtaa mustia trikoohousuja joissa on persauksessa parin millin reikä jos on alla mustat pikkarit ja päällä pitkä paita/takki. Kukaan niitä reikiä sieltä näe jos ei tunge nenäänsä kiinni mun takapuoleen.

Arvostan itseäni sen verran etten koe ekologisuutta tai rentoutta uhkana arvolleni.

Käytän koska ei ole rahaa uusiin vaatteisiin.

Rikkinäisiä en yleensä käytä, koska osaan paikata, ja rikkinäiset kalsarit ei kauheasti lämmitä. Suurin osa ihmisten ilmoilla käyttämistäni farkuista on paikattu, mutta ne paikkaukset ei yleensä näy, koska olen kyllä siitä paikkaamisesta kehittänyt jo oman taiteenlajinsa.

Virttyneitä ja kulahtaneita vaatteita käytän, koska sellaiseksi ne vaatteet nyt vaan menee metsätöissä, kasvimaalla, raksahommissa... mitä nyt maalainen päivän aikana tekeekään. Mutta ovat sinänsä puhtaita, että ei niistä mitään sotkevaa lähde irti, eli pihkat ja rasvat on poistettu joka pesua ennen. Maalia saattaa olla, tai ruostetta tai lehtivihreää, ne tarttuu kiinni tosi tiukasti.

Mutta ihmisten ilmoilla käytän "siistejä" vaatteita, kovin usein en kyllä siellä käy.

Kunnioitan itseäni ja luontoa sen verran paljon, etten heitä menemään käyttökelpoisia vaatteita. Minua hävettäisi aivan hirveästi laittaa pois vaikkapa pitkät kalsarit, joissa ei olisi muuta vikaa kuin paikattu sisäsauma.

Mun itsekunnioitus ei ole vaatteista kiinni.

Käytän ja käytän aina vaatteet loppuun asti. Viimeinen vaihe vaatteilla on rätteinä taimaanpinnan katteina puutarhassa. Tämä edellyttää tietysti, että vaatteet ovat luonnonkuitua.

Rikkinäiset lähtevät kierrätykseen, mutta jos ovat tosi kivoja hyviä, niin käytän pihatöissä. Kestolikaiset lähtevät kierrätykseen myös. Minulla on niin paljon vaatteita, että aina on varaa mistä valita ja silti kaapissa on läjäpäin käyttämättömiä hyviä vaatteita.

Käytän. 19 vuotta vanhat adidaksen tuulihousut tulivat juuri tiensä päähän, repesi päällikangas persauksesta kun kyykistyin keräämään koirankakkaa. Puuvillavuoren pistin siivousräteiksi. Käytän kaikki puhki ja nyppykoneella siistin ajoittain, puhtaat toki ovat aina. Itse saan ainakin hyvän mielen kun saan käytettyä tuotteet ihan loppuun ennen kuin ostan uutta ja jos jotain uutta käyn ensin kierrätyskeskuksessa.