9- luokan päättötodistuksen arvioinnit

Noilla numeroilla ei varsinaisesti ole väliä. Käykää katsomassa valtakunnalliset päättöarvioinnin kriteerit numerolle 8 ja 9. Opettajan on käytettävä noita kriteerejä. Niistä saa poiketa vain hojksilla.

Voi se peruskoulussa mennä

Mitä arvosanoja on saanut? Oma lapseni sai ysin jouluna, vaikka yksi koe oli kasi, kirjalliset työt 8,5-9,5 ja osallistuu keskusteluihin, näytelmiin ja esitelmiin innolla. Nyt keväällä on tulossa ysi arviointikeskustelun mukaan mutta kaikki numerot olleetkin ysejä niin kokeista kuin esitelmistä ja lopputyöstä.

Ei häiritse ei tarkoita että osallistuu tunnilla, se on hyvin tärkeää, että viittaa ja vastaa kun kysytään.

Vierailija kirjoitti:

Noilla numeroilla ei varsinaisesti ole väliä. Käykää katsomassa valtakunnalliset päättöarvioinnin kriteerit numerolle 8 ja 9. Opettajan on käytettävä noita kriteerejä. Niistä saa poiketa vain hojksilla.

Ai ei väliä. Eikö päättötodistuksen keskiarvolla ole mitään väliä?

Lapseni on lukiossa, jossa osa oppilaista on saanut ns. oman kehittymisen mukaisen todistuksen. Ysejä ja kymppejä on paljon, vaikka osa ei osaa edes lukea. He ovat kehittyneet peruskoulun aikana ja se riittää. Lukiostakin saavat päättötodistuksen aikanaan, vaikka yo-kirjoituksista ei tule mitään.

Mitä aikaisempien vuosien tulokset ovat olleet? Päättoarviointi annetaan kaikilta kolmelta vuodelta yhteensä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Noilla numeroilla ei varsinaisesti ole väliä. Käykää katsomassa valtakunnalliset päättöarvioinnin kriteerit numerolle 8 ja 9. Opettajan on käytettävä noita kriteerejä. Niistä saa poiketa vain hojksilla.

Ai ei väliä. Eikö päättötodistuksen keskiarvolla ole mitään väliä?

Ei kun pättöarviointinumero ei tule suoraan noista kurssinumeroista. Vaan päättöarvioinninkriteerien mukaan.

Jos kirjoitelmat on 9-10, kokeet 8 ja suullinen ilmaisu 7 (puheet, väittely jne), niin kyllä se kasiin kääntyy

Itse asiassa päättötodistuksen arvosanaan vaikuttavat tarkat kriteerit, joiden mukaan se arvosana on annettava. Käytännössä opettaja testaa kriteerien täyttymistä erilaisilla keinoilla ja ottaa huomioon sen päivän kunnon. Se seiskaluokan arvosana ei siis voi painaa kovin paljoa jos ollenkaan.

Tosin harva opettaja on tämän sisäistänyt. Esim. lapseni saksan opettaja antoi lukuvuosiarvosanaksi kuusi, vaikka vuoden mittaan sanakokeiden keskiarvo oli 7,5, suulliset kokeet molemmat 8,5 ja kokeet 7,5 ja 6,25. Käytännössä siis yksi etäjakson perään tehty koe saneli lapseni koko vuoden työstä saaman arvosanan. Tuntiosaamisesta sen verran, että Wilmassa ei ollut yhtään läksynunohdusta tai negatiivista kommenttia, sen sijaan kuusi kappaletta erinomaista työskentelyä.

Päättöarvioinnin kriteerit on eri asia kuin kirjallisten töiden ja kokeiden keskiarvo. Lue opsista ja kysy joltakin opettajalta miten arviointi tapahtuu. Mä en nyt jaksa selittää sitä.

Vierailija kirjoitti:

Itse asiassa päättötodistuksen arvosanaan vaikuttavat tarkat kriteerit, joiden mukaan se arvosana on annettava. Käytännössä opettaja testaa kriteerien täyttymistä erilaisilla keinoilla ja ottaa huomioon sen päivän kunnon. Se seiskaluokan arvosana ei siis voi painaa kovin paljoa jos ollenkaan.

Tosin harva opettaja on tämän sisäistänyt. Esim. lapseni saksan opettaja antoi lukuvuosiarvosanaksi kuusi, vaikka vuoden mittaan sanakokeiden keskiarvo oli 7,5, suulliset kokeet molemmat 8,5 ja kokeet 7,5 ja 6,25. Käytännössä siis yksi etäjakson perään tehty koe saneli lapseni koko vuoden työstä saaman arvosanan. Tuntiosaamisesta sen verran, että Wilmassa ei ollut yhtään läksynunohdusta tai negatiivista kommenttia, sen sijaan kuusi kappaletta erinomaista työskentelyä.

Kielet ovat kumulatiivisia, mutta reaaliaineissa jotkut asiat on opiskeltu vaan seiskalla eikä niihin enää kummemmin palata. Silloin se seiskan arvosana on ihan yhtä relevantti.

Vierailija kirjoitti:

Lapseni on lukiossa, jossa osa oppilaista on saanut ns. oman kehittymisen mukaisen todistuksen. Ysejä ja kymppejä on paljon, vaikka osa ei osaa edes lukea. He ovat kehittyneet peruskoulun aikana ja se riittää. Lukiostakin saavat päättötodistuksen aikanaan, vaikka yo-kirjoituksista ei tule mitään.

mikseivat ole jossain valmentavassa koulutuksessa tai työ ja päivätoiminnassa?

paska-aivo kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapseni on lukiossa, jossa osa oppilaista on saanut ns. oman kehittymisen mukaisen todistuksen. Ysejä ja kymppejä on paljon, vaikka osa ei osaa edes lukea. He ovat kehittyneet peruskoulun aikana ja se riittää. Lukiostakin saavat päättötodistuksen aikanaan, vaikka yo-kirjoituksista ei tule mitään.

mikseivat ole jossain valmentavassa koulutuksessa tai työ ja päivätoiminnassa?

Koska kaikille pitää Suomessa antaa samat mahdollisuudet ja he haluavat lääkäreiksi. Ei meillä ole oikeutta sanoa, että ei käy, opettele ensin lukemaan.

Niillä kirjallisilla töillä ja kokeilla mitataan kriteerien täyttymistä. Käytännössä jos ysillä tehdään päättötyö ja esitellään se muille, riittää se täyttämään päättöarvioinnin kriteerit lähes kokonaan. Kannattaa lukaista päättöarvioinnin kriteerit äidinkielessä numerolle yhdeksän. Aika mittava paino on tosiaan silöä esiintymisellä ja vuorovaiktustaidoilla.

https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/aidinkielen-ja-kirjallisuud…

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse asiassa päättötodistuksen arvosanaan vaikuttavat tarkat kriteerit, joiden mukaan se arvosana on annettava. Käytännössä opettaja testaa kriteerien täyttymistä erilaisilla keinoilla ja ottaa huomioon sen päivän kunnon. Se seiskaluokan arvosana ei siis voi painaa kovin paljoa jos ollenkaan.

Tosin harva opettaja on tämän sisäistänyt. Esim. lapseni saksan opettaja antoi lukuvuosiarvosanaksi kuusi, vaikka vuoden mittaan sanakokeiden keskiarvo oli 7,5, suulliset kokeet molemmat 8,5 ja kokeet 7,5 ja 6,25. Käytännössä siis yksi etäjakson perään tehty koe saneli lapseni koko vuoden työstä saaman arvosanan. Tuntiosaamisesta sen verran, että Wilmassa ei ollut yhtään läksynunohdusta tai negatiivista kommenttia, sen sijaan kuusi kappaletta erinomaista työskentelyä.

Kielet ovat kumulatiivisia, mutta reaaliaineissa jotkut asiat on opiskeltu vaan seiskalla eikä niihin enää kummemmin palata. Silloin se seiskan arvosana on ihan yhtä relevantti.

Paitsi että harvoin yksilöidään tiettyä aihealuetta ja enemmän painotetaan taitoja esim. historiassa lähteiden tulkintaa, ei Napoleonin sotia tai ensimmäistä maailmansotaa.