Suurin pettymyksesi elämässä - mitä opit ?
Kerron oman pettymykseni, ja mitä opin siitä.
Olin tuolloin vielä exäni kanssa, ja olin henkisesti väkivaltaisessa suhteessa hänen kanssaan. Oli todella masentavaa kun tajusin että hän ei olekaan se oikea. Nyt olen kuitenkin ollut jo pari vuotta sinkku, ja olen ymmärtänyt sen että ilman puolisoakin pärjää elämässä.
Kommentit (8)
Suurin pettymys oli tajuta, että aikuiset ei olekaan aikuisia.
Suurin pettymys oli tajuta, etten koskaan tule olemaan avioliitossani onnellinen enkä tule koskaan saamaan onnellista ydinperhettä. Vaihtoehdot on onneton suhde tai yksinhuoltajuus eikä kumpikaan niistä innosta. Se onnellisen ja tasapainoisen elämän mahdollisuus on nyt vaan menetetty ja sen kanssa pitää opetella elämään.
Ensimmäisen suhdeviritelmän kaatuminen. Opin, että olen monella tavalla vääränlainen, en ole parisuhdematskua eikä mun kannata edes yrittää pariutua.
Kun tajusin että ns. valtamedia valehtelee.
Avioliitto. Ei väkivaltaa tms., mutta ollaan erilaisia ja iän myötä erot vaan kasvaneet. Tässäpä sitä sitten ollaan, elämä on tappavan tylsää, ja tulee olemaankin. 10 vuoden päästä olen 50, sitten lapset on jo isoja ja voin tehdä, mitä haluan.
Se, kun tajusin ystävieni suojelevan r*iskaajaa. Opin vaikka mitä, mutta ehkä keskeisimpänä sen, että naisviha elää ja voi hyvin. Myös minun takapihallani.
Vaikka mitä tein, en saanut isääni välittämään musta. Opin olemaan tuhlaamatta aikaani ihmisiin, joita en kiinnosta.
Pieniä ovat pettymykset olleet. Reputin kirjoituksissa. Sain kuitenkin lakin syksyllä ja pääsin intin jälkeen opiskelemaan.
Opin, ettei kannata masentua vaan yrittää uudelleen.