Saan huomenna elämäni ensimmäisen kunnon palkan tililleni.

Ihanaa kun ropsahtaa taas tilille reilut 2000¿ tän surkean kotihoidontuen (500¿ nettona) jälkeen.

täällä vielä sitä palkkaa odotellaan...

Mä muistan kun tuli eka palkka aikoinaan ja ostin sillä tosi hienon takin... Se on nykyään ihan kauhea mutta on edelleen varastossa kun siinä on sitä tunnearvoa ;) Pitäs kyllä viedä lumppukeräykseen.

Ja samalla hankkinut itselleni yliopistotutkinnon, kaksi lasta ja asunnon. Ihanko oikeasti on olemassa ihmisiä, jotka eivät ole aikuisikään mennessä tehnyt töitä??? Kesätöitä??? Pappa betalar..?

ja koulu- ja lukioajat meni harrastuksessa, joka vei todellakin kaiken ajan (eikä palkkaa tippunut). Sitten olin au pairina (enkä laske rahaa palkaksi), sitten synty eka lapsi, sitten opiskelin yliopistolla. Sillon tein kesätöitä, mutta jotenkin se palkka ei tuntunut oikeelta palkalta. Kun valmistuin, lapsia oli kolme ja olen ollut kotona. Nyt pienin on vuoden vanha ja olen juuri alottamassa töitä. Eli ei se nyt minusta mitenkään sen kummempaa tarvi olla.

että mulla ei olis ollut koskaan mahdollisuuttakaan harrastaa mitään jollen olisi sitä pystynyt itse maksamaan. Joten työt & harrastukset tasapainossa... Toisaalta paljosta ja monipuolisesta työkokemuksesta ei ole muuta kuin hyötyä nykyäänkään.

Vierailija:

ja koulu- ja lukioajat meni harrastuksessa, joka vei todellakin kaiken ajan (eikä palkkaa tippunut). Sitten olin au pairina (enkä laske rahaa palkaksi), sitten synty eka lapsi, sitten opiskelin yliopistolla. Sillon tein kesätöitä, mutta jotenkin se palkka ei tuntunut oikeelta palkalta. Kun valmistuin, lapsia oli kolme ja olen ollut kotona. Nyt pienin on vuoden vanha ja olen juuri alottamassa töitä. Eli ei se nyt minusta mitenkään sen kummempaa tarvi olla.

Olen siis opiskellut, välillä ollut työttömänä ja osa-aikatöissä, sitten taas opiskellut. Tulin raskaaksi ja sain lapsen. Nyt kun lapsi on " jo" kaksivuotias, teen töitä. Tuo työttömyysaika otti todella koville. Hain töitä todella paljon, rustasin hakemukset lähes jokaiseen paikkakunnan firmaan, mutta töitä ei löytynyt. Vuokratyötä välittävästä firmasta sain pari siivoukeikkaa kuukaudessa, mutta sekin palkka sitten vähennettiin työttömyysrahoista. Niin ja mies elätti.



Eikö se riitä että on tehnyt kaikkensa?



ap

Niinhän se on. Siksi mäkin yritin sitten opiskeluaikana edes jotain tehdä, ettei musta tule kuvaa kauheana vetelyksenä. Sitten kun lapset oli ihan pieniä niin yritin olla edes jossain järjestöhommassa ja vap. ehtoistyössä mukana että tulis jotain meriittiä. Olen kyllä tosi onnellinen, että nyt on löytynyt oman alan työtä, josta tykkään. Työkokemus on hurjan tärkeetä työn saannissa. Toki joihinkin töihin (mitä mäkin oon hakenut) on se maisterintutkinto ollut ihan must, mutta ilman mitään työkokemusta on kyllä hankalaa saada hommia.

Kun hänelle taas vanhemmat oli aina kustantaneet kaikena niin ei ollut travinut hankkia töitä. SItten olikin kova pala yrittää saada oman alan töitä kun oli korkeakoulututkinto takataskussa mutta ei työkokemusta juurikaan. Onneksi hänelläkin kävi tuuri! Minä sen sijaan olen saanut aina kaikki hakemani työpaikat. Luulen, että tuolla työhistorialla on siinä aika suuri osuus.

Vierailija:

Niinhän se on. Siksi mäkin yritin sitten opiskeluaikana edes jotain tehdä, ettei musta tule kuvaa kauheana vetelyksenä. Sitten kun lapset oli ihan pieniä niin yritin olla edes jossain järjestöhommassa ja vap. ehtoistyössä mukana että tulis jotain meriittiä. Olen kyllä tosi onnellinen, että nyt on löytynyt oman alan työtä, josta tykkään. Työkokemus on hurjan tärkeetä työn saannissa. Toki joihinkin töihin (mitä mäkin oon hakenut) on se maisterintutkinto ollut ihan must, mutta ilman mitään työkokemusta on kyllä hankalaa saada hommia.