Ujo introvertti, toivotko että sinua jututetaan porukassa?
Vai seuraatko mieluummin vain sivusta muiden juttuja osallistumatta itse keskusteluun?
Kommentit (39)
Taitava keskustelija antaa tilaa puhua ja osaa sulavasti osallistaa keskusteluun myös henkilöitä, jotka ovat arempia kertomaan mielipiteitään tai joilla on hankaluuksia saada puheenvuoroa. Se taas ei johda mihinkään hyvään jos ujommalta aletaan vain kesken kaiken kuulustella miksi hän on niin hiljaa ja aletaan tivaamaan jostain tai esitetään yllättäen jokin hankala kysymys.
Vierailija kirjoitti:
Olen hiljainen introvertti mutta en ujo, monet sekoittavat nämä kolme. Ujokin voi olla oikeassa seurassa puhelias, eikä introvertti ole yhtä kuin hiljainen tai ujo.
ap ainakin näytti tietävän otsikon perusteella kun haki nimenomaan ujoja introverttejä vastaamaan
Uskon että introvertti termiä heitellään nykyään kevyin perustein. Mulla on pari kaveria jotka ilmoittaa olevansa introverttejä, kun kyse on selvästi älykkään keskustelukumppanin löytämisestä. Helpompi ilmoittaa olevansa introvertti, kun turhautua huonosta keskustelusta ja pinnallisista ihmisistä.
Vierailija kirjoitti:
Uskon että introvertti termiä heitellään nykyään kevyin perustein. Mulla on pari kaveria jotka ilmoittaa olevansa introverttejä, kun kyse on selvästi älykkään keskustelukumppanin löytämisestä. Helpompi ilmoittaa olevansa introvertti, kun turhautua huonosta keskustelusta ja pinnallisista ihmisistä.
Introverttiys ei ole mikään sairaus tai persoonallisuushäiriö. Se on luonteenpiirre, yksi viidestä keskeisestä persoonaallisuuden osasta. Kaikki asettuvat janalla, jonka toisessa päässä on interversio ja toisessa päässä ekstroversio, johonkin kohtaan. Aivan päihin vain hyvin harva.
Vierailija kirjoitti:
Taitava keskustelija antaa tilaa puhua ja osaa sulavasti osallistaa keskusteluun myös henkilöitä, jotka ovat arempia kertomaan mielipiteitään tai joilla on hankaluuksia saada puheenvuoroa. Se taas ei johda mihinkään hyvään jos ujommalta aletaan vain kesken kaiken kuulustella miksi hän on niin hiljaa ja aletaan tivaamaan jostain tai esitetään yllättäen jokin hankala kysymys.
Eikä sellainen ole taitava keskustelija, joka kaavamaisesti kysyy "hei Liisa, mitä sä oot tästä asiasta mieltä?" kun häntä itseään ahdistaa Liisan hiljaisuus. Vielä vähemmän sellainen on taitava tai tasapuolinen, joka kuin koulussa konsanaan kysyy vuorotellen kaikilta jotain.
Riittää kun huomioidaan samalla tavalla kuin muutkin ihmiset. En kaipaa alentuvaa nimenomaista 'kysytään tuolta hiljaiseltakin jotain', mutta ei ole kiva myöskään tulla kovaäänisempien jyräämäksi ja ohitetuksi, kun avaa suunsa.
Edelleen, suurin osa introverteistä on ambiverttejä.
Eli sopivasti sosiaalisia. Suurin osa suomalaisista haluaa välillä olla yksin, mutta ei jatkuvasti ja haluavat huomiota toisilta edes joskus.
Ei kannata ainakaan ensimmäiseksi pyytää introverttiä ääneen, esim. itse haluan ensialkuun vähän katsoa syrjästä minkäoloisia muut ovat ennenkuin haluaisin sanoa juuri mitään.
Mutta en kyllä ole suuna päänä alunperinkään hakeutumassa mihinkään porukoihin, viihdyn hyvin omissa oloissani.
"Sinua jututetaan porukassa" kuulostaa alentuvalta vähän kuin lasta tai huonosti kieltä puhuvaa yritettäisiin väkisin saada mukaan keskusteluun. Eli ei, en todellakaan haluaisi tulla jututetuksi. Tykkään enemmän siitä, että voin kuunnella keskusteluja ja osallistua niihin halutessani tai¨jopa aloittaa itsekin keskusteluita, kunhan ei vaan tuota "jututtamista".
En toivo. Välttelen tilanteita joissa joutuisin porukkaan, mutta jos joudun, olen mieluiten hiljaa. Tarvittaessa kommentoin jotain, mutta useinkaan en uskalla sanoa mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikki introvertit eivät ole ujoja. En ainakaan minä ole. Ei minulle tarvi mitään kuulustelua järjestää. Kai sitä voi keskustella ihan normaalisti?
Siksipä tämä kysymys olikin suunnattu juuri ujoille introverteille. En nimittäin tiedä, haluaako ujo introvertti mieluummin että hänelle jutellaan vai että antaa olla rauhassa. ap
Mistä sinä tiedät kuka on ujo ja kuka vain hiljainen?
En tiedäkään. Olisi pitänyt kirjoittaa otsikkoon Ujo ja hiljainen introvertti. Eli kiinnostaa nyt tässä tapauksessa sellainen joka on molempia. ap
Toivon. Olen ujo ja introvertti ja varsinkin isommassa porukassa jään helposti syrjään ja ulkopuolelle. Koen huomaavaisena jos jututat mua, ilahdun. Paitsi jos se on jotenkin holhoavaa tms. Jos sillain normaalisti puhut niin kiva.
MikSeT sÄ IkiNä PuHu mITÄän?! ÖnÖnNöö
Näin sosiaaliset ihmiset kuvittelevat että on hyvä aloittaa puhumaan hiljaiselle. Tehdään olo oikein mukavaksi ja hyväksytyksi :)
Olen ujo ja introvertti ja kyllä, mielelläni toivon juttelua. Tavallista, kuten muidenkin kanssa. Mutta ujouteni takia saatan vähän seota sanoissani ja änkyttää kun vastaan, enkä varmana uskalla katsoa silmiin, kun en esim. tiedä kuinka pitkään silmiin on suotavaa katsoa. Ja sitten voi olla että myös punastun. Mutta olen kauhean ystävällinen ja hymyilen paljon, vaikka jotkut väittävät ujon hiljaisuuden näyttävän ylpeydeltä. Miten väärä vaikutelma voikaan syntyä!
Ujona introverttinä toivon 1) Tuttua juttuseuraa 2) Kahdenkeskistä juttuseuraa.
Osallistun keskusteluun, jos minulla on siihen jotain annettavaa. Siis jos yleensä saan edes suunvuoron. Yleensä joku omaan ääneensä ihastunut räpätäti alkaa puhua päälle.
Ujona introverttinä on vaikeaa tehdä uusia ihmissuhteita, joten sellaista hyväntahtoista yhteensovittajaa ryhmässä toivoisin joka huomaisi persoonien yhteensopivuuden.
Vain jos se on luontevaa ja minua jututetaan vain siksi että minulta halutaan oikeasti kommentti johonkin asiaan. Ei kukaan halua että kysytään säälistä "mitä mieltä sinä olet Martta?"
Tai tää klassikko "Ootan jo millainen oot kännissä! Oon varma, että oot hauska tarinamies!"