Onko elämä mielestäsi ihanaa ja ihmeellistä? Peukku ylös tai alas.
Saa kommentoida jos haluaa, että millaisena elämän koet yleisesti ottaen kokonaisuudessaan tai vain peukuttaa.
Kommentit (11)
Vierailija kirjoitti:
On se kun sen oikein oivaltaa. Käsittämätöntä, että minä olen elossa.
Tunnen samoin, täysin. Oivaltaminen oli tärkeää vaikka se vaati pitkältä tuntuvan kivikkoisen ja välillä toivottoman tien.
Onnea sinullekin.
AP
sais mun mielestä olla pitempi ja tasasempi
Itse koen että elämä on monenlaista: ihanaa ja ihmeellistä, surua ja murhetta ja vastoinkäymisiä ja suurimman osan aikaa itselläni ainakin ihan kivaa ja elämänhalu on kova.
Jos ajattelee että kaikki olisi aina vain ihanaa ja silkkiä ja samettia kyllä sekin arkipäiväistyisi. Eihän siitä osaisi nauttia kun kontrastia ei olisi.
Kaiken kaikkiaan koen elämän hyvin mielenkiintoisena ja elämisen arvoisena.
On, kunhan välttyy luonnevikaisilta ihmisiltä, joiltakin sairauksilta...
Mitä enemmän saa olla kauniissa luonnossa tai elää oikeasti ihmiselle tyypillisesti, sitä paremmin näkee maailman kauneuden. Harmittaa vain oikeasti tämä Suomen ilmasto.
Elämä on ihmeellistä ja on ihmeellistä olla elossa ja ihanaa että tämäkin päivä on tullut koettua.
Olen äärettömän kiitollinen ensinnäkin että
- minulla oli superäiti joka jaksoi vastoinkämisistä huolimatta välittää
- superäiti taisteli että pääsin oppikouluun koska se oli vuosi jona vain opettajan suosituksesta pääsi
- menin isän ystävän kannustamana nuorena yhdistystoimintaan ja pois kadulta, aivan sattumaa
- tapasin kihlattuni
- tapasin sitten tulevan mieheni ja baarit jäivät
- sain hyvän perhe-elämän tukemana hyviä töitä freelancerina
- lukuisat toilailut varsinkin ulkomailla eivät päättyneet fataalisti, vaan olen jotekin ollut aina suojelusenkelin tai jonkin johdattamana selvinnyt todella vaikeista tilanteista, on ollut väärää seuraa, uhattu aseella, ollut aineita tarjolla ja kerran kun soitin niin ei puhelin vastannut niin siinäkin on suojelusta ollut mukana
nimim kiitollinen ja onnekas
Kiitollinen että toivuin sairaudesta ja sain yritystoiminnan käyntiin ja nyt pärjään taas.
Helpompi lopettaa valittaminen kun muistutan itseäni kaikesta onnesta jota on tullut kohdalle.
Tänäkin aamuna heräsin, eipä voi muuta kuin olla kiitollinen.
Olen huomannut että kun on kunnon syvää unta ollut 3-4 tuntia niin mieliala on aika positiivinen jo herätessä.
Totuus on taruakin ihmeellisempää.
 
On se kun sen oikein oivaltaa. Käsittämätöntä, että minä olen elossa.