Lue keskustelun säännöt.
Moikkausrajani menee omassa kerrostalossani. Lähitalojen naapureita en jaksaisi moikata. Entä te?
20.05.2022 |
Oman talon väkeä moikkaan ihan mielelläni, mutta nyt eräs lähitalon mummo on tehnyt aloitteen moikkaamisesta aina, kun näemme. Kun lähden ajatuksissani ulos talosta, en haluaisi jonkun tyhjänpäiväisen tuntemattoman tervehtimisen takia vaivautua. Hän ei kuitenkaan ole tehnyt minullle mitään pahaa, joten en viitsi pahoittaa hänen mieltään.
Ärsyttää. Ärsyttääkö teitä pakkomoikkaaminen?
Kommentit (30)
Vierailija kirjoitti:
Moikkaa kyllä.
Musta tuntuu mukavalta kun noikataan, vaikka joku tuntematonkin jossain metsäpolulla.
Ei vaadi paljoa ja jää hyvä mieli.
Jos nyt kymmentäkin ihmistä moikkaa yhdellä kävelyllä, niin onhan se aika paljon ja tuo levottomuutta vapaa-aikaan. ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen samoilla linjoilla mutta moikkaan kyllä joitain naapuritalon vakikasvoja kun niihin törmää jatkuvasti. Pienempi vaiva moikkaamisesta kuin tehdä pakon omaisesti jotain muuta.
En moikkaa kuitenkaan edes kaikkia omasta talosta, kun en tunnista heitä. Ainoastaan omasta rapusta.
Onhan niitä omassakin rapussa sellaisia, joita ei hirveästi haluaisi moikata (outoja), mutta moikkaan silti kaikkia, koska se on kohteliasta.
Minä olen huono tunnistamaan ja siksi stressaannun, jos pitäisi tehdä aloiteitta moikkaamisesta. Vastaan kyllä, mutta niin moni odottaa, että toinen ensin...
Itse moikkaan vain oman rapun ihmisiä, osa heistä ei kyllä vastaa. En ketään muuta, en pihalla seisojia, vastaatulijoita ym. Ellen tunne ennestään, en paina edes kasvoja mieleeni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Itse moikkaan vain oman rapun ihmisiä, osa heistä ei kyllä vastaa. En ketään muuta, en pihalla seisojia, vastaatulijoita ym. Ellen tunne ennestään, en paina edes kasvoja mieleeni.
Tuollainen on kyllä outoa.
Minä moikkaan vaikka kaupungin keskustassa takaisin jos joku siellä alkaa moikkailemaan. Ei siitä vaivaa ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä moikkaan jopa niitä tyyppejä joihon törmään joka aamu työmatkalla vaikken tiedä keitä ovat tai missä asuvat. Ei ystävällisyys maksa mitään ja kaikille jää hyvä mieli.
Kaikesta te mörököllit jaksattekin ärsyyntyä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kaikesta te mörököllit jaksattekin ärsyyntyä.
Joskus haluaisi olla rauhassa, eikä moikata TUNTEMATTOMIA. ap
Miten ihmeessä toisen ihmisen huomioiminen saattaa ahdistaa? Minua ahdistaa ihmiset jotka kävelevät vastaan ja katsovat sivulle ettei vaan tarvitse ottaa katsekontaktia. Minä tervehdin naapureita, puolituttuja koiran omistajia jne. Ehkä sun kannattaisi muuttaa jonnekin metsän keskelle jossa ei tarvitse tervehtiä ketään. Olet säälittävä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Moikkaaminen on niin helppoa minulle, etten ole edes miettinyt pitäisikö siihen olla jokin tiukka raja ketä voi moikata ketä ei.
Moikkaamisen yksi tarkoitus on myös rauhanomainen viesti naapureille asuipa samassa taloyhtiössä tai ei. Mitä pitempään ihmiset asuvat samassa paikassa sitä enemmän he kiinnittävät uusiin kasvoihin huomiota. Kyttääminen voi lähteä ihan siitäkin, että onko tuo "meidän mielestä omituinen ihminen" meidän omaa väkea vai tarkistaako minne vois murtautua. Kiinnittää siis ihan turhaa huomiota ja sitten itketään, miten naapuri valittaa joka asiasta. Ystävällisyydellä ihan älyttömästi omaa elämäänsä helpotettua naapureiden kanssa.
Aina kannattaa muista karman laki. Se, jota et viitsi moikata, voi olla jossakin päättämässä sinun kohtalostasi. Saatko työpaikan tai lainan asuntoa varten tai sen vikan ämpärin, joka on jaossa ilmaiseksi ja jota jonotit kaksi tuntia
Vierailija kirjoitti:
Miten ihmeessä toisen ihmisen huomioiminen saattaa ahdistaa? Minua ahdistaa ihmiset jotka kävelevät vastaan ja katsovat sivulle ettei vaan tarvitse ottaa katsekontaktia. Minä tervehdin naapureita, puolituttuja koiran omistajia jne. Ehkä sun kannattaisi muuttaa jonnekin metsän keskelle jossa ei tarvitse tervehtiä ketään. Olet säälittävä.
Säälittävä, kun moikkaan kaikkia oman kerrostalon asukkaita ja juttelenkin useiden kanssa? Selvä. ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä totuin jenkeissä asuessani moikkailemaan. Siellä tervehdittiin tuiki tuntemattomia tyyppejä aamun lenkkipolulla.
Ymmärrän kyllä, voi olla kiusallista jos on kovin introvertti.
Onneksi oon jo niin vanha, että voin odottaa, että suurin osa moikkaa mua ensin. Moikkaan ensin vain niitä, jotka varmuudella tunnistan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse moikkaan vain oman rapun ihmisiä, osa heistä ei kyllä vastaa. En ketään muuta, en pihalla seisojia, vastaatulijoita ym. Ellen tunne ennestään, en paina edes kasvoja mieleeni.
Tuollainen on kyllä outoa.
Mulla on tapana moikata ihmisiä meidän rapussa. Oli ne tuttuja tai ei.
Nuoret osaavat sanoa heippa, mutta keski-ikäiset ja ulkomaalaiset ovat joko suu auki tai kääntävät päänsä pois.
Mieleenpainuvin kohtaaminen oli kun pihalla tuli perhe vastaan, vanhemmat +40v, lapset jotain 5-7v, 2kpl.
Tervehdin reippaasti heitä vastaantullessa. Mitä teki perhe?
Kukaan ei sanonut mitään, suu auki tuijottivat kaikki päät kääntyen kun kuljettiin toistemme ohi.
Ukko39 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse moikkaan vain oman rapun ihmisiä, osa heistä ei kyllä vastaa. En ketään muuta, en pihalla seisojia, vastaatulijoita ym. Ellen tunne ennestään, en paina edes kasvoja mieleeni.
Tuollainen on kyllä outoa.
Mulla on tapana moikata ihmisiä meidän rapussa. Oli ne tuttuja tai ei.
Nuoret osaavat sanoa heippa, mutta keski-ikäiset ja ulkomaalaiset ovat joko suu auki tai kääntävät päänsä pois.
Mieleenpainuvin kohtaaminen oli kun pihalla tuli perhe vastaan, vanhemmat +40v, lapset jotain 5-7v, 2kpl.
Tervehdin reippaasti heitä vastaantullessa. Mitä teki perhe?
Kukaan ei sanonut mitään, suu auki tuijottivat kaikki päät kääntyen kun kuljettiin toistemme ohi.
Moukkamaista. Meidän talossamme 99% eläkeläisistä moikkaa reippaasti, mutta nuoret eivät osaa tervehtiä. Ehkä väkipakolla joskus.
Kierrän huutamassa moikat lähiöni talojen rappukäytävissä. Tuleepahan kerralla moikattua kaikki.
Minä moikkaan vain oman rapun väkeä tästä talosta.
Tietysti jos satun vaikka roskakatokseen samaan aikaan toisen rapun edustajan kanssa, sanon "hei", mutta en muista että sellasta ois tapahtynut oikein koskaan. Onneksi muita asukkaita ei näe juuri koskaan, vaikka niitä on. Kumma juttu oikeesti. 😂. Oon asunut tässä nyt tasan 10 vuotta, ja rapussa on samaan aikaan ollut toinen ihminen alle 10 kertaa. Pihallakin hyvin harvoin on näkynyt ketään vilahtamassa kun menen tai tulen. Outoa. No osin se selittyy sillä että liikun hyvin vähön, nytkin olen viimeksi käynyt kodin ulkopuolella tasan viikko sitten. Aiemmin tässä asuessa oon kyllä liikkunut useammin.
N50
Moikkaa kyllä.
Musta tuntuu mukavalta kun noikataan, vaikka joku tuntematonkin jossain metsäpolulla.
Ei vaadi paljoa ja jää hyvä mieli.