Lapsi huutaa aina jäädessään hoitoon, mikä avuksi?

Riippuu siitä miksi lapsi huutaa.

Tärkeää on käyttäytyä itse niin että lapselle jää hyvä mieli. Kertoa jo edellispäivänä mitä tehdään huomenna.

Erotilanteessa pysytään reippaana, sanotaan heipat ja nähdää esim. Työpäivän jälkeen. Eikä jäädä hätäilemään lapsen käytöstä.

Tämä ei tietenkään auta jos huudon syy johtuu tavalla tai toisella hoitopaikasta.

Kuopukseni huutaa aina tietyn tyypin nähdessään. Onneksi joutu harvemmin olemaan hänen hoidettavana mutta itse olen pähkäillyt kuinka otan asian puheeksi ettei lapseni joutuisi enää kärsimään ks tyypin vuoksi.

Vierailija kirjoitti:

Tosi monilla lapsilla on hirmu pitkät päivät hoidossa. Vaikka toinen vanhempi olisi kotona tai vanhemmilla mahdollisuus lyhentää työpäivää/isän ja äidin työskennellä eri aikaan, jotta hoitopäivä olisi lyhyempi. Silti valitaan mielummin oma mukavuus. En yhtään ihmettele jos pieni lapsi itkee, sanotaan 2v ylöspäin joka jo ymmärtää ajan kulua, jäädessään hoitoon jos vanhempi hakee vasta pahimmillaan 9h(-10h) päästä! Ihan luonnollista on itkeä tuollaisessa tilanteessa, outoa on ihmetellä asiaa.

Kyllähän se lapsi itkee nälkäänsäkkin. Hyvä että vanhemmat käy töissä, mahdollisuudet lapsen puutteisiin pienemmät.

Minun lapsia on auttanut ihan niin simppeli juttu kuin ikkunasta vilkuttaminen. Alkuun hoitajan sylistä ja sitten myöhemmin ovat alkaneet itse juosta siihen ikkunalle katsomaan kun vanhempi lähtee. Jotenkin se ero on helpompi noin vaiheittain, kun lapsi tietää että näkee vanhemman vielä ikkunasta, ja vanhempi näkee ettei se lapsi itkekään hysteerisenä enää.

Kauheet vanhemmat kirjoitti:

Me on nähty niin ilkeitä vanhempia että lapsi huutaa ettei halua kotiinsa.

No eikös tämäkin ole ihan normi juttu, lapsi tsemppaa ja käyttäytyy päivän hyvin ja sitten kun vanhempi tulee niin kauhea kiukuttelu alkaa heti.

Lapsi kokee ainaista turvattomuuden tunnetta  perheensä luona, siitä tuo johtuu.

Että vissiin jaksa huolehtia kodin asioista kunnolla.

Vierailija kirjoitti:

Tosi monilla lapsilla on hirmu pitkät päivät hoidossa. Vaikka toinen vanhempi olisi kotona tai vanhemmilla mahdollisuus lyhentää työpäivää/isän ja äidin työskennellä eri aikaan, jotta hoitopäivä olisi lyhyempi. Silti valitaan mielummin oma mukavuus. En yhtään ihmettele jos pieni lapsi itkee, sanotaan 2v ylöspäin joka jo ymmärtää ajan kulua, jäädessään hoitoon jos vanhempi hakee vasta pahimmillaan 9h(-10h) päästä! Ihan luonnollista on itkeä tuollaisessa tilanteessa, outoa on ihmetellä asiaa.

Tämä. Kun 1-vuotiaillakin saattaa olla reilusti yli 8 tunnin päivät. Ymmärrän jos kyseessä on yh, sitten ei varmaan ole muuta vaihtoehtoa, mutta ei sekään mikään ideaalitilanne tietenkään lapselle ole. Muuten en ymmärrä miten esim kaksi etätöissä olevaa vanhempaa ei pysty yhtään lyhentämään lapsen hoitopäivää. Tai muuten joustavaa työtä tekevät. Lounaalla ehditään kyllä käydä ravintolassa jne työpäivän aikana, jolloin pituutta tulee helposti se tunti lisää.

Vierailija kirjoitti:

Tosi monilla lapsilla on hirmu pitkät päivät hoidossa. Vaikka toinen vanhempi olisi kotona tai vanhemmilla mahdollisuus lyhentää työpäivää/isän ja äidin työskennellä eri aikaan, jotta hoitopäivä olisi lyhyempi. Silti valitaan mielummin oma mukavuus. En yhtään ihmettele jos pieni lapsi itkee, sanotaan 2v ylöspäin joka jo ymmärtää ajan kulua, jäädessään hoitoon jos vanhempi hakee vasta pahimmillaan 9h(-10h) päästä! Ihan luonnollista on itkeä tuollaisessa tilanteessa, outoa on ihmetellä asiaa.

Hyvänen aika, "outoa"! Eikä ole, sehän on oma kullanmuru! Kestää aikansa ennekuin tajuaa että osaa muutkin hoitaa kuin ite!

Vierailija kirjoitti:

Tee näin:  kun teillä on vapaapäivä, valmistele kaikki niinkuin olisitte menossa hoitoon. Kun lapsi alkaa taas itkeä sano, että okei tänään voidaan jäädä kotiin.  Lapsen luottamus palautuu sinuun. 

Sitten kannattaa palkita lasta aina kun tulee päiväkodista ja kehua miten hienosti jaksoi olla koko päivän hoidossa. 2-vuotias on vielä aika pieni ymmärtämään minkä takia hoitoon pitää mennä, mutta 3-vuotiaalle pystyy jo selittämään enemmän ja toivottavasti menee ohi viimeistään silloin.

Apuaa, et ole tosissasi? Eli lapsi oppii että itkemällä saa tahtonsa läpi?? Pakko olla provo...

Hoitopaikan vaihto? Ehkä lapsi ei tosiaan viihdy nykyisessä

Vierailija kirjoitti:

Minun lapsia on auttanut ihan niin simppeli juttu kuin ikkunasta vilkuttaminen. Alkuun hoitajan sylistä ja sitten myöhemmin ovat alkaneet itse juosta siihen ikkunalle katsomaan kun vanhempi lähtee. Jotenkin se ero on helpompi noin vaiheittain, kun lapsi tietää että näkee vanhemman vielä ikkunasta, ja vanhempi näkee ettei se lapsi itkekään hysteerisenä enää.

Itse olen ollut päiväkodeissa töissä aikoinaan, niin nämä eroahdistelevat vanhemmat, jotka jäivät vilkuttelemaan ja voivottelemaan ja pidensivät sitä lähtöä monin eri tavoin pahensivat vaan tilannetta. Jos he olisivat lähteneet vaan ilman mitään ihme lisäseremonioita, lapsi olisi saanut heti muuta ajateltavaa ja oppinut, että nyt se vanhempi lähtee ja ei siinä mitään. Kyllä lapsi oppii että se vanhempi tulee sitten takaisin hakemaan, kun on ensin ollut kiva tarhapäivä. Jos lapselle surkutellaan, että no voi voi, nyt tuo lähtee, onpa surullista, kai hän oppii reagoimaan siihen.

Mutta kaipa tuokin voi olla yksilöllistä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pyydät, että hoitaja laittaa 10min päästä viestin miten lapsella menee. Harva enää silloin itkee vaan on jo täydessä touhussa muiden kanssa.

T. Päikkytäti

Eikö teillä oo muuta tekemistä kuin tekstailla turhasta hermoileville vanhemmille?

Ei se oo turhaa hermoilua. Eikä parin sanan naputukseen mene minuutteja. Voi myös napata kuvan leikkivästä lapsesta. Meille on tärkeää että vanhemmille tulee luottavainen olo kun se muru on jäänyt itkemään perään.

Vierailija kirjoitti:

Sanot heippa ja lähdet töihin.

Näin. Itse työntekijänä puhun tästäkin tutustujien kanssa. Että paras on reipas heihei. Lapset reagoivat eritavoin ilman että vikaa on hoidossa tai kotona. Yksi itkee paripäivää,toinen viikkoja ja kolmas kuukausia, silti hoidossa viihdytään . Oma lapseni meni 2v hoitoon ja noin viikossa kotiutui. On muutenkin sellainen sopeutuvainen.

Huutaa just niin kauan, kuin sinä olet kuulemassa. Lähde pois ennen kuin hän kerkeää edes aloittaa sitä huutoa. Eikä sitten mitään huiskutteluja ikkunan takana.

Se on se ristiriitatilanne, kun on se tuttu ja turvallinen päiväkoti. Ja siinä vielä se äiti tai isä, joka on myös tuttu ja turvallinen, mutta ei kuulu sinne päiväkotiympäristöön. Lapsi on ikään kuin kahden roolin välissä siinä. Siitä se itku johtuu.