Tapasin yhen tosi mukavan miehen netistä

Näitte pikaseen??? Annoitko pikaseen?? Sai mitä halusi...

Miesten kuuluu jahdata. Se on meillä verissä.

Mä olen hieman samanlaisessa tilanteessa tuona miehenä. Tapasin kivan naisen, viestiteltiin viikon verran ja nähtiin, kummatkin tykättiin seurastamme, mutta jotenkin en osaa viestitellä enempää, en keksi mitään sanottavaa enkä kysyttävää, muutenkin tuntuu et keskustelun ylläpito on hyvin pitkälti minun harteillani. Nainen kyllä kyselee kuulumisia ja on kiinnostunut tapaamaan uudestaan, mutta jotenkin väkinäistä tämä deittailu pitkän sinkkuajan jälkeen. Taidan vaan joutua olemaan yksin, kun en kykene enää tähän parisuhteiluviestittelyyn, olen kyllä muuten ihan keskustelutaitoinen kasvotusten ja keksin kyllä tikustakin asiaa, mutta tästä nykyajan viestittelydeittikulttuurista olen jäänyt jotenkin ohi, enkä tiedä mitä sitä pitäs alkuvaiheen tutustumiskyselyiden jälkeen viestitellä.

Uutta matoa koukkuun vaan. Jos mies olisi sinusta kunnolla kiinnostunut ja sellaisessa elämäntilanteessa missä voisi jotain suhdetta aloittaa, yhteydenpito hänen puoleltaan ei tökkisi noin.

Vierailija kirjoitti:

Mä olen hieman samanlaisessa tilanteessa tuona miehenä. Tapasin kivan naisen, viestiteltiin viikon verran ja nähtiin, kummatkin tykättiin seurastamme, mutta jotenkin en osaa viestitellä enempää, en keksi mitään sanottavaa enkä kysyttävää, muutenkin tuntuu et keskustelun ylläpito on hyvin pitkälti minun harteillani. Nainen kyllä kyselee kuulumisia ja on kiinnostunut tapaamaan uudestaan, mutta jotenkin väkinäistä tämä deittailu pitkän sinkkuajan jälkeen. Taidan vaan joutua olemaan yksin, kun en kykene enää tähän parisuhteiluviestittelyyn, olen kyllä muuten ihan keskustelutaitoinen kasvotusten ja keksin kyllä tikustakin asiaa, mutta tästä nykyajan viestittelydeittikulttuurista olen jäänyt jotenkin ohi, enkä tiedä mitä sitä pitäs alkuvaiheen tutustumiskyselyiden jälkeen viestitellä.

Olette viestitelleet viikon ja nähneet kerran etkä enää keksi mitään kysyttävää? Ihanko oikeasti tuossa ajassa jo tiedät naisesta kaiken minkä haluat tietää?

Kuulostaa minusta lähinnä siltä ettet vaan ole kovin kiinnostunut hänestä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä olen hieman samanlaisessa tilanteessa tuona miehenä. Tapasin kivan naisen, viestiteltiin viikon verran ja nähtiin, kummatkin tykättiin seurastamme, mutta jotenkin en osaa viestitellä enempää, en keksi mitään sanottavaa enkä kysyttävää, muutenkin tuntuu et keskustelun ylläpito on hyvin pitkälti minun harteillani. Nainen kyllä kyselee kuulumisia ja on kiinnostunut tapaamaan uudestaan, mutta jotenkin väkinäistä tämä deittailu pitkän sinkkuajan jälkeen. Taidan vaan joutua olemaan yksin, kun en kykene enää tähän parisuhteiluviestittelyyn, olen kyllä muuten ihan keskustelutaitoinen kasvotusten ja keksin kyllä tikustakin asiaa, mutta tästä nykyajan viestittelydeittikulttuurista olen jäänyt jotenkin ohi, enkä tiedä mitä sitä pitäs alkuvaiheen tutustumiskyselyiden jälkeen viestitellä.

Olette viestitelleet viikon ja nähneet kerran etkä enää keksi mitään kysyttävää? Ihanko oikeasti tuossa ajassa jo tiedät naisesta kaiken minkä haluat tietää?

Kuulostaa minusta lähinnä siltä ettet vaan ole kovin kiinnostunut hänestä.

Aika pitkälti olen kysynyt kaiken, jolla pariutumisen kannalta on minulle merkitystä. Olen kyllä kiinnostunut hänestä. En vaan keksi mitään puheenaihetta viestittelyyn, pää lyö vaan tyhjää kun pitäa väkisin alkaa keskustelua keksimään. Ja kuten sanoin taidan jättää deittailun kokonaan, kun ei minusta siihen näköjään enää ole. En ymmärrä mitä ihmettä sitä pitäis toiselta kysellä viikkotolkulla, enkä viestittele kenenkään muun kanssakaan mitään tyhjänpäiväisiä meemejä lähetellen. Kasvotusten olen puhelias, viestitellen vain ei pysty kommunikoimaan syvällisesti, enkä jaksa tylsistyttä ketään pitkillä viesteillä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä olen hieman samanlaisessa tilanteessa tuona miehenä. Tapasin kivan naisen, viestiteltiin viikon verran ja nähtiin, kummatkin tykättiin seurastamme, mutta jotenkin en osaa viestitellä enempää, en keksi mitään sanottavaa enkä kysyttävää, muutenkin tuntuu et keskustelun ylläpito on hyvin pitkälti minun harteillani. Nainen kyllä kyselee kuulumisia ja on kiinnostunut tapaamaan uudestaan, mutta jotenkin väkinäistä tämä deittailu pitkän sinkkuajan jälkeen. Taidan vaan joutua olemaan yksin, kun en kykene enää tähän parisuhteiluviestittelyyn, olen kyllä muuten ihan keskustelutaitoinen kasvotusten ja keksin kyllä tikustakin asiaa, mutta tästä nykyajan viestittelydeittikulttuurista olen jäänyt jotenkin ohi, enkä tiedä mitä sitä pitäs alkuvaiheen tutustumiskyselyiden jälkeen viestitellä.

Olette viestitelleet viikon ja nähneet kerran etkä enää keksi mitään kysyttävää? Ihanko oikeasti tuossa ajassa jo tiedät naisesta kaiken minkä haluat tietää?

Kuulostaa minusta lähinnä siltä ettet vaan ole kovin kiinnostunut hänestä.

Aika pitkälti olen kysynyt kaiken, jolla pariutumisen kannalta on minulle merkitystä. Olen kyllä kiinnostunut hänestä. En vaan keksi mitään puheenaihetta viestittelyyn, pää lyö vaan tyhjää kun pitäa väkisin alkaa keskustelua keksimään. Ja kuten sanoin taidan jättää deittailun kokonaan, kun ei minusta siihen näköjään enää ole. En ymmärrä mitä ihmettä sitä pitäis toiselta kysellä viikkotolkulla, enkä viestittele kenenkään muun kanssakaan mitään tyhjänpäiväisiä meemejä lähetellen. Kasvotusten olen puhelias, viestitellen vain ei pysty kommunikoimaan syvällisesti, enkä jaksa tylsistyttä ketään pitkillä viesteillä.

Mix pitää viestitellä? Soita ja sovi Treffit.

Ap:lle: ei se ole kiinnostunut, sillä on muitakin.

Rupea katselemaan muita miehiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä olen hieman samanlaisessa tilanteessa tuona miehenä. Tapasin kivan naisen, viestiteltiin viikon verran ja nähtiin, kummatkin tykättiin seurastamme, mutta jotenkin en osaa viestitellä enempää, en keksi mitään sanottavaa enkä kysyttävää, muutenkin tuntuu et keskustelun ylläpito on hyvin pitkälti minun harteillani. Nainen kyllä kyselee kuulumisia ja on kiinnostunut tapaamaan uudestaan, mutta jotenkin väkinäistä tämä deittailu pitkän sinkkuajan jälkeen. Taidan vaan joutua olemaan yksin, kun en kykene enää tähän parisuhteiluviestittelyyn, olen kyllä muuten ihan keskustelutaitoinen kasvotusten ja keksin kyllä tikustakin asiaa, mutta tästä nykyajan viestittelydeittikulttuurista olen jäänyt jotenkin ohi, enkä tiedä mitä sitä pitäs alkuvaiheen tutustumiskyselyiden jälkeen viestitellä.

Olette viestitelleet viikon ja nähneet kerran etkä enää keksi mitään kysyttävää? Ihanko oikeasti tuossa ajassa jo tiedät naisesta kaiken minkä haluat tietää?

Kuulostaa minusta lähinnä siltä ettet vaan ole kovin kiinnostunut hänestä.

Aika pitkälti olen kysynyt kaiken, jolla pariutumisen kannalta on minulle merkitystä. Olen kyllä kiinnostunut hänestä. En vaan keksi mitään puheenaihetta viestittelyyn, pää lyö vaan tyhjää kun pitäa väkisin alkaa keskustelua keksimään. Ja kuten sanoin taidan jättää deittailun kokonaan, kun ei minusta siihen näköjään enää ole. En ymmärrä mitä ihmettä sitä pitäis toiselta kysellä viikkotolkulla, enkä viestittele kenenkään muun kanssakaan mitään tyhjänpäiväisiä meemejä lähetellen. Kasvotusten olen puhelias, viestitellen vain ei pysty kommunikoimaan syvällisesti, enkä jaksa tylsistyttä ketään pitkillä viesteillä.

Viestitellessähän voi höpötellä kaikkea samaa kuin kasvokkainkin. Ei se ole sen hankalampaa. Tai voithan soittaa, jos se on sinulle luontevampaa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä olen hieman samanlaisessa tilanteessa tuona miehenä. Tapasin kivan naisen, viestiteltiin viikon verran ja nähtiin, kummatkin tykättiin seurastamme, mutta jotenkin en osaa viestitellä enempää, en keksi mitään sanottavaa enkä kysyttävää, muutenkin tuntuu et keskustelun ylläpito on hyvin pitkälti minun harteillani. Nainen kyllä kyselee kuulumisia ja on kiinnostunut tapaamaan uudestaan, mutta jotenkin väkinäistä tämä deittailu pitkän sinkkuajan jälkeen. Taidan vaan joutua olemaan yksin, kun en kykene enää tähän parisuhteiluviestittelyyn, olen kyllä muuten ihan keskustelutaitoinen kasvotusten ja keksin kyllä tikustakin asiaa, mutta tästä nykyajan viestittelydeittikulttuurista olen jäänyt jotenkin ohi, enkä tiedä mitä sitä pitäs alkuvaiheen tutustumiskyselyiden jälkeen viestitellä.

Olette viestitelleet viikon ja nähneet kerran etkä enää keksi mitään kysyttävää? Ihanko oikeasti tuossa ajassa jo tiedät naisesta kaiken minkä haluat tietää?

Kuulostaa minusta lähinnä siltä ettet vaan ole kovin kiinnostunut hänestä.

Aika pitkälti olen kysynyt kaiken, jolla pariutumisen kannalta on minulle merkitystä. Olen kyllä kiinnostunut hänestä. En vaan keksi mitään puheenaihetta viestittelyyn, pää lyö vaan tyhjää kun pitäa väkisin alkaa keskustelua keksimään. Ja kuten sanoin taidan jättää deittailun kokonaan, kun ei minusta siihen näköjään enää ole. En ymmärrä mitä ihmettä sitä pitäis toiselta kysellä viikkotolkulla, enkä viestittele kenenkään muun kanssakaan mitään tyhjänpäiväisiä meemejä lähetellen. Kasvotusten olen puhelias, viestitellen vain ei pysty kommunikoimaan syvällisesti, enkä jaksa tylsistyttä ketään pitkillä viesteillä.

Viestitellessähän voi höpötellä kaikkea samaa kuin kasvokkainkin. Ei se ole sen hankalampaa. Tai voithan soittaa, jos se on sinulle luontevampaa?

Taidankin olla sitten sosiaalisesti vammanen, kun ei soittelukaan ole yhtään sen luontevampaa kuin viestittely, jopa epäluontevampaa kuin viestittely.

Jätä se 🐷!

Onko näitä lähi-Idän prinssejä?!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä olen hieman samanlaisessa tilanteessa tuona miehenä. Tapasin kivan naisen, viestiteltiin viikon verran ja nähtiin, kummatkin tykättiin seurastamme, mutta jotenkin en osaa viestitellä enempää, en keksi mitään sanottavaa enkä kysyttävää, muutenkin tuntuu et keskustelun ylläpito on hyvin pitkälti minun harteillani. Nainen kyllä kyselee kuulumisia ja on kiinnostunut tapaamaan uudestaan, mutta jotenkin väkinäistä tämä deittailu pitkän sinkkuajan jälkeen. Taidan vaan joutua olemaan yksin, kun en kykene enää tähän parisuhteiluviestittelyyn, olen kyllä muuten ihan keskustelutaitoinen kasvotusten ja keksin kyllä tikustakin asiaa, mutta tästä nykyajan viestittelydeittikulttuurista olen jäänyt jotenkin ohi, enkä tiedä mitä sitä pitäs alkuvaiheen tutustumiskyselyiden jälkeen viestitellä.

Olette viestitelleet viikon ja nähneet kerran etkä enää keksi mitään kysyttävää? Ihanko oikeasti tuossa ajassa jo tiedät naisesta kaiken minkä haluat tietää?

Kuulostaa minusta lähinnä siltä ettet vaan ole kovin kiinnostunut hänestä.

Aika pitkälti olen kysynyt kaiken, jolla pariutumisen kannalta on minulle merkitystä. Olen kyllä kiinnostunut hänestä. En vaan keksi mitään puheenaihetta viestittelyyn, pää lyö vaan tyhjää kun pitäa väkisin alkaa keskustelua keksimään. Ja kuten sanoin taidan jättää deittailun kokonaan, kun ei minusta siihen näköjään enää ole. En ymmärrä mitä ihmettä sitä pitäis toiselta kysellä viikkotolkulla, enkä viestittele kenenkään muun kanssakaan mitään tyhjänpäiväisiä meemejä lähetellen. Kasvotusten olen puhelias, viestitellen vain ei pysty kommunikoimaan syvällisesti, enkä jaksa tylsistyttä ketään pitkillä viesteillä.

Viestitellessähän voi höpötellä kaikkea samaa kuin kasvokkainkin. Ei se ole sen hankalampaa. Tai voithan soittaa, jos se on sinulle luontevampaa?

Taidankin olla sitten sosiaalisesti vammanen, kun ei soittelukaan ole yhtään sen luontevampaa kuin viestittely, jopa epäluontevampaa kuin viestittely.

Miten edes voit ajatella, että olisit parisuhteessa? Tuppisuunako meinasit viettää koko elämäsi naisen kansaa?

Kyllä se ottas yhteyttä jos on kiinnostunu

Jos miehenä viestittelee paljon niin näyttää vain epätoivoiselta. Naiselle täytyy jäädä fiilis, että mies ei viestittele tarpeeksi. Tapaamisilla voi sitten osoittaa kiinnostusta.

Ja kyllä tää on noloa pelailua, mutta sen jälkeen, kun on miehenä pilannut sen kymmenen orrastavaa juttua laittamalla liikaa viestiä, niin oppii varovaisemmaksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä olen hieman samanlaisessa tilanteessa tuona miehenä. Tapasin kivan naisen, viestiteltiin viikon verran ja nähtiin, kummatkin tykättiin seurastamme, mutta jotenkin en osaa viestitellä enempää, en keksi mitään sanottavaa enkä kysyttävää, muutenkin tuntuu et keskustelun ylläpito on hyvin pitkälti minun harteillani. Nainen kyllä kyselee kuulumisia ja on kiinnostunut tapaamaan uudestaan, mutta jotenkin väkinäistä tämä deittailu pitkän sinkkuajan jälkeen. Taidan vaan joutua olemaan yksin, kun en kykene enää tähän parisuhteiluviestittelyyn, olen kyllä muuten ihan keskustelutaitoinen kasvotusten ja keksin kyllä tikustakin asiaa, mutta tästä nykyajan viestittelydeittikulttuurista olen jäänyt jotenkin ohi, enkä tiedä mitä sitä pitäs alkuvaiheen tutustumiskyselyiden jälkeen viestitellä.

Olette viestitelleet viikon ja nähneet kerran etkä enää keksi mitään kysyttävää? Ihanko oikeasti tuossa ajassa jo tiedät naisesta kaiken minkä haluat tietää?

Kuulostaa minusta lähinnä siltä ettet vaan ole kovin kiinnostunut hänestä.

Aika pitkälti olen kysynyt kaiken, jolla pariutumisen kannalta on minulle merkitystä. Olen kyllä kiinnostunut hänestä. En vaan keksi mitään puheenaihetta viestittelyyn, pää lyö vaan tyhjää kun pitäa väkisin alkaa keskustelua keksimään. Ja kuten sanoin taidan jättää deittailun kokonaan, kun ei minusta siihen näköjään enää ole. En ymmärrä mitä ihmettä sitä pitäis toiselta kysellä viikkotolkulla, enkä viestittele kenenkään muun kanssakaan mitään tyhjänpäiväisiä meemejä lähetellen. Kasvotusten olen puhelias, viestitellen vain ei pysty kommunikoimaan syvällisesti, enkä jaksa tylsistyttä ketään pitkillä viesteillä.

Viestitellessähän voi höpötellä kaikkea samaa kuin kasvokkainkin. Ei se ole sen hankalampaa. Tai voithan soittaa, jos se on sinulle luontevampaa?

Taidankin olla sitten sosiaalisesti vammanen, kun ei soittelukaan ole yhtään sen luontevampaa kuin viestittely, jopa epäluontevampaa kuin viestittely.

Miten edes voit ajatella, että olisit parisuhteessa? Tuppisuunako meinasit viettää koko elämäsi naisen kansaa?

Olen ihan puhelias tyyppi kasvotusten, mutta etäkommunikaatioon en keksi aiheita loputtomiin, pää lyö vaan tyhjää tai tylsiä aiheita. Olen kyllä aikoinaan chattaillyt paljonkin ulkomailla ja muualla Suomessa asuvien kanssa, mutta ei vanhemmalla iällä oikeen enää jaksa, kai minusta on tullut tylsä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä olen hieman samanlaisessa tilanteessa tuona miehenä. Tapasin kivan naisen, viestiteltiin viikon verran ja nähtiin, kummatkin tykättiin seurastamme, mutta jotenkin en osaa viestitellä enempää, en keksi mitään sanottavaa enkä kysyttävää, muutenkin tuntuu et keskustelun ylläpito on hyvin pitkälti minun harteillani. Nainen kyllä kyselee kuulumisia ja on kiinnostunut tapaamaan uudestaan, mutta jotenkin väkinäistä tämä deittailu pitkän sinkkuajan jälkeen. Taidan vaan joutua olemaan yksin, kun en kykene enää tähän parisuhteiluviestittelyyn, olen kyllä muuten ihan keskustelutaitoinen kasvotusten ja keksin kyllä tikustakin asiaa, mutta tästä nykyajan viestittelydeittikulttuurista olen jäänyt jotenkin ohi, enkä tiedä mitä sitä pitäs alkuvaiheen tutustumiskyselyiden jälkeen viestitellä.

Olette viestitelleet viikon ja nähneet kerran etkä enää keksi mitään kysyttävää? Ihanko oikeasti tuossa ajassa jo tiedät naisesta kaiken minkä haluat tietää?

Kuulostaa minusta lähinnä siltä ettet vaan ole kovin kiinnostunut hänestä.

Aika pitkälti olen kysynyt kaiken, jolla pariutumisen kannalta on minulle merkitystä. Olen kyllä kiinnostunut hänestä. En vaan keksi mitään puheenaihetta viestittelyyn, pää lyö vaan tyhjää kun pitäa väkisin alkaa keskustelua keksimään. Ja kuten sanoin taidan jättää deittailun kokonaan, kun ei minusta siihen näköjään enää ole. En ymmärrä mitä ihmettä sitä pitäis toiselta kysellä viikkotolkulla, enkä viestittele kenenkään muun kanssakaan mitään tyhjänpäiväisiä meemejä lähetellen. Kasvotusten olen puhelias, viestitellen vain ei pysty kommunikoimaan syvällisesti, enkä jaksa tylsistyttä ketään pitkillä viesteillä.

Viestitellessähän voi höpötellä kaikkea samaa kuin kasvokkainkin. Ei se ole sen hankalampaa. Tai voithan soittaa, jos se on sinulle luontevampaa?

Taidankin olla sitten sosiaalisesti vammanen, kun ei soittelukaan ole yhtään sen luontevampaa kuin viestittely, jopa epäluontevampaa kuin viestittely.

Miten edes voit ajatella, että olisit parisuhteessa? Tuppisuunako meinasit viettää koko elämäsi naisen kansaa?

Olen ihan puhelias tyyppi kasvotusten, mutta etäkommunikaatioon en keksi aiheita loputtomiin, pää lyö vaan tyhjää tai tylsiä aiheita. Olen kyllä aikoinaan chattaillyt paljonkin ulkomailla ja muualla Suomessa asuvien kanssa, mutta ei vanhemmalla iällä oikeen enää jaksa, kai minusta on tullut tylsä.

Täytyykö sitä viestitellä, jos ei ole oikeasti asiaa? Miehenä tossa viestittelyssä on vain oikeasti hävittävää. Toki täyttä radiohiljaisuutta ei voi vetää, mutta kyllä se on miehenä nähty kuinka naisen kiinnostus hiipuu, jos joka päivä laittaa viestiä.

Oliko ä h l y?!