Onko lapsillanne eri isät ja isien varallisuusero suuri?

Vierailija kirjoitti:

Mieheni exä kuoli muutama vuosi sitten ja lapsi peri äitinsä. Tällä on nyt täysi-ikästyttyään lähes sadan tonnin omaisuus. Meidän yhteisillä lapsilla on muutama tonni säästöjä.

Meillä äitini suku on varakasta, isän tavallisia duunareita. Äiti kuoli, kun olin 5v ja perin mukavan omaisuuden, jolle äiti on määrännyt pesänhoitajaksi veljensä, ei isääni. Avioehtokin oli, joten isä ei saanut mitään. Äitipuolen sain vuotta myöhemmin ja tulihan siitä monta riitaa, kun mummi vei minua ratsastamaan ja balettitunnille, äitipuolen tytärtä ei otettu mukaan. Äitipuoli yritti kieltää, mutta silloin eno kielsi perheeltä mökkeilyn - mökki oli minun, ei perheen, joten jos halusivat käydä maksutta mökillä, niin sen vastapainoksi minulta ei saanut napata pois kalliita lahjoja.

Kun täytin 18v, muutin omaan asuntoon. Onneksi eno oli opettanut minulle sijoittamista ja rahankäyttöä, pärjäsin opiskelijana aika mukavasti toisin kuin äitipuolen tytär, joka lähti maailmalle säästöittä.

Eikä hän todellakaan ole koskaan ollut minulle mikään sisko!

Vierailija kirjoitti:

Mietipä sitä kun sen toisen sukunimikin on von Willebrandt ja toinen on Kakriainen.

🤣

Esikoisen isä on juoppo tyhjätasku ja nuoremman isä vakavarainen rakennusalan yrittäjä. Jälkimmäinen kustantaa molempien lasten elämisen minun kanssani, joten lapset saavat tasapuolisesti kaikkea. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mieheni exä kuoli muutama vuosi sitten ja lapsi peri äitinsä. Tällä on nyt täysi-ikästyttyään lähes sadan tonnin omaisuus. Meidän yhteisillä lapsilla on muutama tonni säästöjä.

Meillä äitini suku on varakasta, isän tavallisia duunareita. Äiti kuoli, kun olin 5v ja perin mukavan omaisuuden, jolle äiti on määrännyt pesänhoitajaksi veljensä, ei isääni. Avioehtokin oli, joten isä ei saanut mitään. Äitipuolen sain vuotta myöhemmin ja tulihan siitä monta riitaa, kun mummi vei minua ratsastamaan ja balettitunnille, äitipuolen tytärtä ei otettu mukaan. Äitipuoli yritti kieltää, mutta silloin eno kielsi perheeltä mökkeilyn - mökki oli minun, ei perheen, joten jos halusivat käydä maksutta mökillä, niin sen vastapainoksi minulta ei saanut napata pois kalliita lahjoja.

Kun täytin 18v, muutin omaan asuntoon. Onneksi eno oli opettanut minulle sijoittamista ja rahankäyttöä, pärjäsin opiskelijana aika mukavasti toisin kuin äitipuolen tytär, joka lähti maailmalle säästöittä.

Eikä hän todellakaan ole koskaan ollut minulle mikään sisko!

Olen pahoillani että menetti äitisi noin aikaisin. Mutta onneksi sinulla on viisas eno, joka piti tiukasti puoliasi silloin kun olit siihen itse vielä liian pieni. Nostan hattua.

Vierailija kirjoitti:

Esikoisen isä on juoppo tyhjätasku ja nuoremman isä vakavarainen rakennusalan yrittäjä. Jälkimmäinen kustantaa molempien lasten elämisen minun kanssani, joten lapset saavat tasapuolisesti kaikkea. 

Onpa hyväsydäminen mies. 🤗

Eihän siinä tarvitse edes olla eri isät, riittää että isäpuoli on varakas ja biologinen isä ihan tyhjätasku juoppo. Näin mulla lapsuus meni. Vanhemmat erosivat jo kun olin todella pieni, isällä ei tainnut riittää rahat edes elareiden maksuun.

Äitini meni avioliittoon iäkkäämmän rikkaan miehen kanssa, joten pääsin itsekin lapsesta asti vähän paremman elämän makuun. Jossain vaiheessa kuitenkin tajusin, että en tule mitään tästä kaikesta perimään vaan isäpuoleni omat aikuiset lapset perii ne kaikki talot, veneet ja mökit joihin olin lapsesta asti tottunut ja vahvasti kiintynyt niihin paikkoihin. Tajusin ettei edes kotini ole mun kotitaloni, jonka joskus perin, vaan olen siellä lähinnä vieras. Vanhempani myös alkoivat riidellä paljon ja lopulta kun riidat loppuivat, jäljelle jäi sellainen kulissiliitto heillä, että molemmat elivät omaa elämäänsä ja minä yritin vain sitten etsiä itseäni siellä marmoripylväiden välissä.

Aloin teininä muutenkin oireilla ja sairastuin vakavasti masennukseen ja se jäi päälle pysyvästi. Koulunkäynnistä ei tullut mitään masennuksen takia ja minusta tuli hanttihommia työkseen tekevä köyhä luuseri.