Lue keskustelun säännöt.
Elämää rajoittavat pelot
Pöööpi
17.05.2022 |
Olisi mukavaa kuulla, millaisia pelkoja teillä on? Mikä pelko on ylitse muiden?
Olin 27-vuotiaaksi asti hyvin huoleton ihminen. Vietin villiä nuoruutta ja reissailin Aasian maita myöden. Yhtäkkiä viimeisen 4 vuoden aikana olen kamppaillut erilaisten pelkojen kanssa. Huomaan ikään kuin pelkääväni kaikkea. Tämä rajoittaa elämääni. En uskalla matkustaa edes 50km päähän ja jopa ruokaa syödessäni pelkään saavani allergisen reaktion ja kuolevani. Kontrollin tarve ja turvattomuus on yhtäkkiä niin tiukalla, että en itsekään ymmärrä mistä tämä yhtäkkiä tulee. Käsitteleekö tässä ikää yhtäkkiä suhdetta kuolemaan, elämään ja itseensä uudestaan?
Miten oppia taas elämään ja nauttimaan vaikka mikään ei olekaan varmaa?
Kommentit (13)
Miten muuten sun hyvinvointi? Onko synkkiä ajatuksia, ahdistusta? Traumoja? Entä fyysinen puoli? Onko sairauksia? Nukutko hyvin? Entä ruokavalio? Entä sosiaalinen puoli? Lähipiirissä kaikki hyvin? Taloudellisia huolia?
Kaikki vaikuttaa kaikkeen ja ei tarvi olla mikään "iso juttu", kun vene keikkuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miten muuten sun hyvinvointi? Onko synkkiä ajatuksia, ahdistusta? Traumoja? Entä fyysinen puoli? Onko sairauksia? Nukutko hyvin? Entä ruokavalio? Entä sosiaalinen puoli? Lähipiirissä kaikki hyvin? Taloudellisia huolia?
Kaikki vaikuttaa kaikkeen ja ei tarvi olla mikään "iso juttu", kun vene keikkuu.
Joo kyllä mulla kieltämättä on traumoja aukeillut viimeiset vuodet. Ystävän kuolema, toisen ystävän vakava sairastuminen, oma köyhyys ja työttömyys ja jatkuva rahastressi.. Monta "elämän perustusta" ja luottamus siihen että elämä kantaa, järkkynyt. Se varmaan nämä pelot pintaan tuonutkin. -ap
No minä pelkään varmaan kaikkea. Että läheisille käy jotain, koska esim. veljeni kuoli auto-onnettomuudessa. Pelkään menettäväni luottotiedot, koska vanhemmilleni, veljelleni ja lasten isälle kävi niin. Pelkään sairastumista, pelkään liikkua myöhään illalla ulkona ja pelkään kun lapset on illalla ulkona. Tuossa isoimmat asiat. Ja kyllä, asia ärsyttää ja rasittaa itseäni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten muuten sun hyvinvointi? Onko synkkiä ajatuksia, ahdistusta? Traumoja? Entä fyysinen puoli? Onko sairauksia? Nukutko hyvin? Entä ruokavalio? Entä sosiaalinen puoli? Lähipiirissä kaikki hyvin? Taloudellisia huolia?
Kaikki vaikuttaa kaikkeen ja ei tarvi olla mikään "iso juttu", kun vene keikkuu.
Joo kyllä mulla kieltämättä on traumoja aukeillut viimeiset vuodet. Ystävän kuolema, toisen ystävän vakava sairastuminen, oma köyhyys ja työttömyys ja jatkuva rahastressi.. Monta "elämän perustusta" ja luottamus siihen että elämä kantaa, järkkynyt. Se varmaan nämä pelot pintaan tuonutkin. -ap
Sama mulla. Luottamus siihen että elämä kantaa on joko omien tai läheisten kokemusten myötä järkkynyt. Terveys- ja rahahuolet.
Nro 4
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pelkään mahdollisia kuolemaan johtavia sairaskohtauksia, tarttuvia tauteja, sosiaalisia tilanteita, liikenneonnettomuuksia ja sotaa.
Mä pelkään myös suurinpiirtein kaikkea. En uskalla matkustaa laivalla enkä lentokoneella, en liikkua yksin myöhään, päivälläkin pelkään ns. epämääräisiä ihmisiä kuten humalaisia, pelkään sotaa, tukehtumista ja hengenahdistusta, sosiaalisia tilanteita, kuolemaa, ukkosta, pimeää, käärmeitä, ampiaisia, puhelinsoittoja, väkivaltaa ja kimppuun hyökkäämistä.
Itsellä takana turvaton lapsuus, ja myös aikuisiällä traumaattisia tapahtumia kuten ystävän murha. Perusturvallisuuden tunne puuttuu, tämän vuoksi pelkään herkästi myös että lapsilleni käy jotain.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihanaa kuulla että muillakin samaa! Minullakin oli turvaton lapsuus ja perusturva puuttuu. Hain tätä nuorempana päihteiden käytöstä. Nyt vasta aikuisiällä traumat puskivat pintaan ja jouduin ison työn tekemään niiden kanssa. Ja edelleen kamppailen jatkuvan ahdistuneisuuden kanssa.
Minäkin pelkään sairaskohtauksia, sekoamista, suljettuja tiloja, sairaaloita, muista ihmisistä riippuvaisuutta..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ihanaa kuulla että muillakin samaa! Minullakin oli turvaton lapsuus ja perusturva puuttuu. Hain tätä nuorempana päihteiden käytöstä. Nyt vasta aikuisiällä traumat puskivat pintaan ja jouduin ison työn tekemään niiden kanssa. Ja edelleen kamppailen jatkuvan ahdistuneisuuden kanssa.
Aivan sama juttu. Edelleen pelkoja ja ahdistusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihmispelko