Ystävät ja kaverit ovat kadonneet
Mulla ei ole koskaan ollut paljoa ystäviä. Ennen avioeroani mulla ei oikeastaan ollut kuin yksi ystävä/tuttava, joka katosi eron myötä, eli eihän se sitten mikään ystävä ollutkaan. Eron myötä muutin paikkakuntaa ja työpaikkaa ja sain uudesta työpaikasta muutaman kaverin. Toinen on nyt tehnyt kaksi lasta eikä enää ehdi kaveerata. Olen muuttanut taas paikkakuntaa ja työtä, jolloin myös toinen kavereista löysi uuden parhaan kaverin. Testasin että kauanko menee jos en itse ota yhteyttä että milloin kaveri ottaa. No, ei ole puoleen vuoteen ottanut.
Mulla on ihana mies, mutta kaipaan ystävää.
Ikääkin jo päälle 40 niin ei ystävystyminen enää niin helppoa ole kun suurimmalla osalla on jo ne ystäväpiirit.
Kohtalotovereita?
Kommentit (7)
Sama, täysin yksin olen paitsi silloin kun käyn töissä mutta ei ole oikeastaan väliä heräänkö edes. N24
Mene kansalaisopiston kurssille, puolueen naisjärjestöön, seurakuntaan tai urheiluseuraan, niin saat ystäviä.
Vierailija kirjoitti:
Mene kansalaisopiston kurssille, puolueen naisjärjestöön, seurakuntaan tai urheiluseuraan, niin saat ystäviä.
Tuota minäkin olisin ehdottanut. Ei kaverit sen enempää kuin kumppaniehdokkaatkaan tule kotoa hakemaan vaan täytyy itse olla aloitteellinen.
Sama. Yrityksen puutteesta saada ystäviä minua ei ainakaan voi moittia. Vähäisetkin ystävät kaikkoavat. Itse olen aina ollut se aktiivinen osapuoli ystävyyssuhteissa. Tuntuu ettei ihmiset kaipaa uusia ihmisiä elämäänsä. Ollaan kotona perheen kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Mene kansalaisopiston kurssille, puolueen naisjärjestöön, seurakuntaan tai urheiluseuraan, niin saat ystäviä.
En ole poliittisesti aktiivinen, en uskonnollinen. Olen urheiluseuran hallinnossa.
Ehkä mä vaan erakoidun ja hyväksyn sen että piirini on kovin pieni ja toivon että mies elää pitkään tai että kuolen ennen miestä.
-ap
Palstahullu vauhdissa.