Lue keskustelun säännöt.
Pitkä parisuhde ja seksi
14.05.2022 |
Millainen seksielämä pitkässä parisuhteessa olevilla on?
Omalla kohdalla olen hämmentynyt asiasta. Olen toistamiseen tilanteessa, jossa parisuhteessa olen halukkaampi - mutta käytännössä mennään miespuoleisen puolison tahtiin ja tavalla.
Haluaisin kokeilla uutta ja kokea itseni halutuksi. Haluaisin myös antaa miehelle uusia kokemuksia ja olen paljon puhunut toiveistani ja haluistani.
Mies aina perustelee, että suhteen alussa en oikein antanut tehdä itselleni mitään (esim suuseksiä tai koskea oikein muutenkaan kuin perus aktia) ja oppi siihen.
Jos olen ollut aktiivisempi osapuoli - mieheni ei ole innostunut. Hän yleensä innostuu sillon, kun en halua, jaksa, olen sairas tai kipeä ja oloni on epämukava tai olen muuten vastahankainen.
Suhteen alussa koin, että en saanut tehdä aloitteita, koska mies ei silloin halunnut (vaan tosiaan esim. yllättäen sellaisessa hetkessä kun tyhjensin tiskikonetta ja olin muissa ajatuksissa)
(tämäkin olisi ok, jos siitä asiasta sovitaan, että mies toivoo minun vastustelevan - voisin sitä roolileikkinä leikkiä)
Nyt mietin, että miten eteenpäin. Elämä meillä on monella tavalla toimivaa, mutta täm ä vaivaa vuosi toisensa jälkeen enemmän.
Lasten ollessa pieniä suostuin usein hyvin vastahankaisesti ja velvollisuudesta ja silloin seksi oli minulle lähes nöyryyttävää. Koin, että silloin mies halusi paljon, kun olin väsyneimmilläni.
Nyt tuntuu, että haluaisin vielä kokea myös seksuaalisesti tyydyttävän elämän, mutta en haluaisi rikkoa parisuhdetta.
Puhuminen vaan ei tunnu auttavan ja mitä enemmän otan asiaa puheeksi, sen ihmeellisimmissä tilanteissa mies sitten ehdottaa seksiä (eli herkissä kun on vain minuutteja aikaa ja homma pitää hoitaa vaan nopeasti hänen osalta).
Pikaiset olisi tietenkin ok, jos se ei olisi ainoa seksuaalinen teko ja myös minut huomioitaisiin.
Tuntuu vaikealta myöntää, että olen vuosia elänyt odottaen, että ihan kohta se hetki tulee kun mies näkee vaivaa minun nautinnon vuoksi myös. Mutta oikeasti - siitä kun aloin aktiivisesti toimia paremman seksielämä eteen herätellen omaa seksuaalisuuttani ja aloin puhumaan miehelle ajatuksista ja toiveista - siitä on yli kolme vuotta.
En tiedä oikein mitä ajattelen.
Olen ollut uskollinen kaikki nämä vuodet ja aina rakentanut sill3, että yksi suhde kerrallaan.
Nyt mietin, että voiko seksi - tai se, ettei vuosien pyytämisen jälkeenkään tule huomioiduksi seksuaalisesti - olla syy rikkoa perhe ja päättää pitkä parisuhde?
Mies todennäköisesti pärjäisi hyvin sillä määrällä pikaseksiä, mitä meillä nyt on noin kerran 2 viikossa, mutta itse kaipaan niin paljon enemmän.
Millaista muilla on pitkissä suhteissa? Tai miten olette toimineet vastaavissa tilanteissa?
Kuulen mielelläni ajatuksia ja vaikka ihan valmiita sanoja ja lauseita joilla ehkä vielä voisi herätellä keskustelua.
Kommentit (254)
Vierailija kirjoitti:
Tärkeä aloitus tärkeästä aiheesta. Painin miehenä samanlaisten kysymysten kanssa. Pitkä liitto takana, mutta halut eivät enää kohtaa. En halua erota, sillä on niin paljon muuta hyvää, mutta seksiongelmat tuntuvat välillä nujertavilta. Ongelmista on puhuttu, mutta vaimoni on ihan tyytyväinen tilanteeseen. Minä taas tunnen välillä lähes fyysistä tuskaa, kun seksiä on niin vähän. Kaipaan sitä, että saan tuntea itseni halutuksi. Voi, miten sitä kaipaankaan! Samalla kaipaan sitä, että toinen ihminen tietää olevansa haluni kohde ja nauttii siitä estoitta.
Kun tällaista on jatkunut jo pidempään, alkaa sitä tietysti harkita tapoja oman olonsa parantamiseksi. Ajatus avioliiton ulkopuolisesta suhteesta tuntui kauan vieraalta, mutta ei enää. Ei se kuitenkaan ole asia, jota ajattelen ilolla. Olen ehkä keskimääräistä herkempi seksuaalisuuteen liittyvissä asioissa enkä voi ajatella seksiä vieraan ihmisen kanssa. Se mutkistaa mahdollisuuksia entisestään. Tiedän kyllä, että pelkkää seksiä varmaan voisi löytyä, mutta kun en halua pelkkää seksiä. Samaan aikaan en halua myöskään korvata liittoani toisella suhteella. Kaiken kaikkiaan hankala yhtälö, mutta joka tapauksessa tiedän, että näin ei voi jatkua.
Mites se puhuminen suoraan taas! Ihan parasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Missä viisastelija "jullinkalistelija nyt luuraa"? Ei kai käyny väsy käpälään..
Täällä olis paljon uutta viisastelun aihetta, vai loppuikos naju - vaiko äly?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tärkeä aloitus tärkeästä aiheesta. Painin miehenä samanlaisten kysymysten kanssa. Pitkä liitto takana, mutta halut eivät enää kohtaa. En halua erota, sillä on niin paljon muuta hyvää, mutta seksiongelmat tuntuvat välillä nujertavilta. Ongelmista on puhuttu, mutta vaimoni on ihan tyytyväinen tilanteeseen. Minä taas tunnen välillä lähes fyysistä tuskaa, kun seksiä on niin vähän. Kaipaan sitä, että saan tuntea itseni halutuksi. Voi, miten sitä kaipaankaan! Samalla kaipaan sitä, että toinen ihminen tietää olevansa haluni kohde ja nauttii siitä estoitta.
Kun tällaista on jatkunut jo pidempään, alkaa sitä tietysti harkita tapoja oman olonsa parantamiseksi. Ajatus avioliiton ulkopuolisesta suhteesta tuntui kauan vieraalta, mutta ei enää. Ei se kuitenkaan ole asia, jota ajattelen ilolla. Olen ehkä keskimääräistä herkempi seksuaalisuuteen liittyvissä asioissa enkä voi ajatella seksiä vieraan ihmisen kanssa. Se mutkistaa mahdollisuuksia entisestään. Tiedän kyllä, että pelkkää seksiä varmaan voisi löytyä, mutta kun en halua pelkkää seksiä. Samaan aikaan en halua myöskään korvata liittoani toisella suhteella. Kaiken kaikkiaan hankala yhtälö, mutta joka tapauksessa tiedän, että näin ei voi jatkua.
Mites se puhuminen suoraan taas! Ihan parasta.
Puhuttu kyllä on ja paljon, mutta vaimoni pitää tilannetta ihan siedettävänä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tärkeä aloitus tärkeästä aiheesta. Painin miehenä samanlaisten kysymysten kanssa. Pitkä liitto takana, mutta halut eivät enää kohtaa. En halua erota, sillä on niin paljon muuta hyvää, mutta seksiongelmat tuntuvat välillä nujertavilta. Ongelmista on puhuttu, mutta vaimoni on ihan tyytyväinen tilanteeseen. Minä taas tunnen välillä lähes fyysistä tuskaa, kun seksiä on niin vähän. Kaipaan sitä, että saan tuntea itseni halutuksi. Voi, miten sitä kaipaankaan! Samalla kaipaan sitä, että toinen ihminen tietää olevansa haluni kohde ja nauttii siitä estoitta.
Kun tällaista on jatkunut jo pidempään, alkaa sitä tietysti harkita tapoja oman olonsa parantamiseksi. Ajatus avioliiton ulkopuolisesta suhteesta tuntui kauan vieraalta, mutta ei enää. Ei se kuitenkaan ole asia, jota ajattelen ilolla. Olen ehkä keskimääräistä herkempi seksuaalisuuteen liittyvissä asioissa enkä voi ajatella seksiä vieraan ihmisen kanssa. Se mutkistaa mahdollisuuksia entisestään. Tiedän kyllä, että pelkkää seksiä varmaan voisi löytyä, mutta kun en halua pelkkää seksiä. Samaan aikaan en halua myöskään korvata liittoani toisella suhteella. Kaiken kaikkiaan hankala yhtälö, mutta joka tapauksessa tiedän, että näin ei voi jatkua.
Mites se puhuminen suoraan taas! Ihan parasta.
Puhuttu kyllä on ja paljon, mutta vaimoni pitää tilannetta ihan siedettävänä.
Siedettävänä - ei mulle riittäisi! Mutta puhukaa!
Vierailija kirjoitti:
Tärkeä aloitus tärkeästä aiheesta. Painin miehenä samanlaisten kysymysten kanssa. Pitkä liitto takana, mutta halut eivät enää kohtaa. En halua erota, sillä on niin paljon muuta hyvää, mutta seksiongelmat tuntuvat välillä nujertavilta. Ongelmista on puhuttu, mutta vaimoni on ihan tyytyväinen tilanteeseen. Minä taas tunnen välillä lähes fyysistä tuskaa, kun seksiä on niin vähän. Kaipaan sitä, että saan tuntea itseni halutuksi. Voi, miten sitä kaipaankaan! Samalla kaipaan sitä, että toinen ihminen tietää olevansa haluni kohde ja nauttii siitä estoitta.
Kun tällaista on jatkunut jo pidempään, alkaa sitä tietysti harkita tapoja oman olonsa parantamiseksi. Ajatus avioliiton ulkopuolisesta suhteesta tuntui kauan vieraalta, mutta ei enää. Ei se kuitenkaan ole asia, jota ajattelen ilolla. Olen ehkä keskimääräistä herkempi seksuaalisuuteen liittyvissä asioissa enkä voi ajatella seksiä vieraan ihmisen kanssa. Se mutkistaa mahdollisuuksia entisestään. Tiedän kyllä, että pelkkää seksiä varmaan voisi löytyä, mutta kun en halua pelkkää seksiä. Samaan aikaan en halua myöskään korvata liittoani toisella suhteella. Kaiken kaikkiaan hankala yhtälö, mutta joka tapauksessa tiedän, että näin ei voi jatkua.
Täällä sama, mutta mies ei halua PUHUA seksiin liittyvistä asioista. Hän vetöytyy, suuttuu. Hänen mielestään asia loppuun käsitelty, ei kommentoitavaa. Hänellä ongelmia myös alkoholin kanssa, valehtelee jne. Seksiä ei ole ollut moneen vuoteen. Apua ei suostu/ halua hakea.
Mietin myös liiton lopettamista, sillä en pysty ns. pettämään ja hakemaan ulkopuolista seksiä, ei sovi arvomaailmaani ja siihen, että olen luvannut olla lojaali miehelleni.
Toisaalta, mies on omien sanojensa mukaan antanut minulle vapaat mahdollisuudet tehdä mitä haluan seksin suhteen ja todennut että saa itse tehdä samoin, koska on aikuinen, joka tietää mitä tekee. Ehkä peittelee tällä omia halujaan/ tekojaan avioliiton ulkopuolella? Ei ole koskaan myöntänyt pettäneensä, vaikka olen merkkejä tästä huomannut.
Niin, kun aikuisten välinen kommunikointi ei onnistu, ei kovin monta vaihtoehtoa ole jäljellä. Jokin ratkaisu on tehtävä, elämä menee hukkaan tällaisessa kissa-hiiri-leikissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tärkeä aloitus tärkeästä aiheesta. Painin miehenä samanlaisten kysymysten kanssa. Pitkä liitto takana, mutta halut eivät enää kohtaa. En halua erota, sillä on niin paljon muuta hyvää, mutta seksiongelmat tuntuvat välillä nujertavilta. Ongelmista on puhuttu, mutta vaimoni on ihan tyytyväinen tilanteeseen. Minä taas tunnen välillä lähes fyysistä tuskaa, kun seksiä on niin vähän. Kaipaan sitä, että saan tuntea itseni halutuksi. Voi, miten sitä kaipaankaan! Samalla kaipaan sitä, että toinen ihminen tietää olevansa haluni kohde ja nauttii siitä estoitta.
Kun tällaista on jatkunut jo pidempään, alkaa sitä tietysti harkita tapoja oman olonsa parantamiseksi. Ajatus avioliiton ulkopuolisesta suhteesta tuntui kauan vieraalta, mutta ei enää. Ei se kuitenkaan ole asia, jota ajattelen ilolla. Olen ehkä keskimääräistä herkempi seksuaalisuuteen liittyvissä asioissa enkä voi ajatella seksiä vieraan ihmisen kanssa. Se mutkistaa mahdollisuuksia entisestään. Tiedän kyllä, että pelkkää seksiä varmaan voisi löytyä, mutta kun en halua pelkkää seksiä. Samaan aikaan en halua myöskään korvata liittoani toisella suhteella. Kaiken kaikkiaan hankala yhtälö, mutta joka tapauksessa tiedän, että näin ei voi jatkua.
Täällä sama, mutta mies ei halua PUHUA seksiin liittyvistä asioista. Hän vetöytyy, suuttuu. Hänen mielestään asia loppuun käsitelty, ei kommentoitavaa. Hänellä ongelmia myös alkoholin kanssa, valehtelee jne. Seksiä ei ole ollut moneen vuoteen. Apua ei suostu/ halua hakea.
Mietin myös liiton lopettamista, sillä en pysty ns. pettämään ja hakemaan ulkopuolista seksiä, ei sovi arvomaailmaani ja siihen, että olen luvannut olla lojaali miehelleni.
Toisaalta, mies on omien sanojensa mukaan antanut minulle vapaat mahdollisuudet tehdä mitä haluan seksin suhteen ja todennut että saa itse tehdä samoin, koska on aikuinen, joka tietää mitä tekee. Ehkä peittelee tällä omia halujaan/ tekojaan avioliiton ulkopuolella? Ei ole koskaan myöntänyt pettäneensä, vaikka olen merkkejä tästä huomannut.
Niin, kun aikuisten välinen kommunikointi ei onnistu, ei kovin monta vaihtoehtoa ole jäljellä. Jokin ratkaisu on tehtävä, elämä menee hukkaan tällaisessa kissa-hiiri-leikissä.
Jos on jatkunu pitkään, niin kannattaa vakavasti harkita eroa. Parisuhde ei oikeesti tarkoita että pitää oletusarvoisesti kärsiä. Kun moni miettii koska on aika erota, niin olen itse ainakin hamotellut rajan sinne missä epämukavuus on läsnä oletuksena ja välissä on vain valonpilkahduksia. Tähän poikkeuksen tekee sairaudet ym, mutta niihinkin on kumppanilla velvollisuus hakea apua.
Vierailija kirjoitti:
Tärkeä aloitus tärkeästä aiheesta. Painin miehenä samanlaisten kysymysten kanssa. Pitkä liitto takana, mutta halut eivät enää kohtaa. En halua erota, sillä on niin paljon muuta hyvää, mutta seksiongelmat tuntuvat välillä nujertavilta. Ongelmista on puhuttu, mutta vaimoni on ihan tyytyväinen tilanteeseen. Minä taas tunnen välillä lähes fyysistä tuskaa, kun seksiä on niin vähän. Kaipaan sitä, että saan tuntea itseni halutuksi. Voi, miten sitä kaipaankaan! Samalla kaipaan sitä, että toinen ihminen tietää olevansa haluni kohde ja nauttii siitä estoitta.
Kun tällaista on jatkunut jo pidempään, alkaa sitä tietysti harkita tapoja oman olonsa parantamiseksi. Ajatus avioliiton ulkopuolisesta suhteesta tuntui kauan vieraalta, mutta ei enää. Ei se kuitenkaan ole asia, jota ajattelen ilolla. Olen ehkä keskimääräistä herkempi seksuaalisuuteen liittyvissä asioissa enkä voi ajatella seksiä vieraan ihmisen kanssa. Se mutkistaa mahdollisuuksia entisestään. Tiedän kyllä, että pelkkää seksiä varmaan voisi löytyä, mutta kun en halua pelkkää seksiä. Samaan aikaan en halua myöskään korvata liittoani toisella suhteella. Kaiken kaikkiaan hankala yhtälö, mutta joka tapauksessa tiedän, että näin ei voi jatkua.
Oletteko puhuneet terapiaan menosta? Entäs avioerosta? Miksi vaimosi e halua seksiä, mitä syitä hän kertoo?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tärkeä aloitus tärkeästä aiheesta. Painin miehenä samanlaisten kysymysten kanssa. Pitkä liitto takana, mutta halut eivät enää kohtaa. En halua erota, sillä on niin paljon muuta hyvää, mutta seksiongelmat tuntuvat välillä nujertavilta. Ongelmista on puhuttu, mutta vaimoni on ihan tyytyväinen tilanteeseen. Minä taas tunnen välillä lähes fyysistä tuskaa, kun seksiä on niin vähän. Kaipaan sitä, että saan tuntea itseni halutuksi. Voi, miten sitä kaipaankaan! Samalla kaipaan sitä, että toinen ihminen tietää olevansa haluni kohde ja nauttii siitä estoitta.
Kun tällaista on jatkunut jo pidempään, alkaa sitä tietysti harkita tapoja oman olonsa parantamiseksi. Ajatus avioliiton ulkopuolisesta suhteesta tuntui kauan vieraalta, mutta ei enää. Ei se kuitenkaan ole asia, jota ajattelen ilolla. Olen ehkä keskimääräistä herkempi seksuaalisuuteen liittyvissä asioissa enkä voi ajatella seksiä vieraan ihmisen kanssa. Se mutkistaa mahdollisuuksia entisestään. Tiedän kyllä, että pelkkää seksiä varmaan voisi löytyä, mutta kun en halua pelkkää seksiä. Samaan aikaan en halua myöskään korvata liittoani toisella suhteella. Kaiken kaikkiaan hankala yhtälö, mutta joka tapauksessa tiedän, että näin ei voi jatkua.
Täällä sama, mutta mies ei halua PUHUA seksiin liittyvistä asioista. Hän vetöytyy, suuttuu. Hänen mielestään asia loppuun käsitelty, ei kommentoitavaa. Hänellä ongelmia myös alkoholin kanssa, valehtelee jne. Seksiä ei ole ollut moneen vuoteen. Apua ei suostu/ halua hakea.
Mietin myös liiton lopettamista, sillä en pysty ns. pettämään ja hakemaan ulkopuolista seksiä, ei sovi arvomaailmaani ja siihen, että olen luvannut olla lojaali miehelleni.
Toisaalta, mies on omien sanojensa mukaan antanut minulle vapaat mahdollisuudet tehdä mitä haluan seksin suhteen ja todennut että saa itse tehdä samoin, koska on aikuinen, joka tietää mitä tekee. Ehkä peittelee tällä omia halujaan/ tekojaan avioliiton ulkopuolella? Ei ole koskaan myöntänyt pettäneensä, vaikka olen merkkejä tästä huomannut.
Niin, kun aikuisten välinen kommunikointi ei onnistu, ei kovin monta vaihtoehtoa ole jäljellä. Jokin ratkaisu on tehtävä, elämä menee hukkaan tällaisessa kissa-hiiri-leikissä.
Jos on jatkunu pitkään, niin kannattaa vakavasti harkita eroa. Parisuhde ei oikeesti tarkoita että pitää oletusarvoisesti kärsiä. Kun moni miettii koska on aika erota, niin olen itse ainakin hamotellut rajan sinne missä epämukavuus on läsnä oletuksena ja välissä on vain valonpilkahduksia. Tähän poikkeuksen tekee sairaudet ym, mutta niihinkin on kumppanilla velvollisuus hakea apua.
Kiitos viisaista ajatuksistasi! Niin, juuri näiden valonpilkahdusten vuoksi olen/ olemme jatkaneet liittoa. Kaikki yhdessä rakennettu/ koettu on painanut vaakakupissa + puolelle, mutta on kai uskottava, aikansa kutakin. Ja mentävä eteenpäin elämässä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tärkeä aloitus tärkeästä aiheesta. Painin miehenä samanlaisten kysymysten kanssa. Pitkä liitto takana, mutta halut eivät enää kohtaa. En halua erota, sillä on niin paljon muuta hyvää, mutta seksiongelmat tuntuvat välillä nujertavilta. Ongelmista on puhuttu, mutta vaimoni on ihan tyytyväinen tilanteeseen. Minä taas tunnen välillä lähes fyysistä tuskaa, kun seksiä on niin vähän. Kaipaan sitä, että saan tuntea itseni halutuksi. Voi, miten sitä kaipaankaan! Samalla kaipaan sitä, että toinen ihminen tietää olevansa haluni kohde ja nauttii siitä estoitta.
Kun tällaista on jatkunut jo pidempään, alkaa sitä tietysti harkita tapoja oman olonsa parantamiseksi. Ajatus avioliiton ulkopuolisesta suhteesta tuntui kauan vieraalta, mutta ei enää. Ei se kuitenkaan ole asia, jota ajattelen ilolla. Olen ehkä keskimääräistä herkempi seksuaalisuuteen liittyvissä asioissa enkä voi ajatella seksiä vieraan ihmisen kanssa. Se mutkistaa mahdollisuuksia entisestään. Tiedän kyllä, että pelkkää seksiä varmaan voisi löytyä, mutta kun en halua pelkkää seksiä. Samaan aikaan en halua myöskään korvata liittoani toisella suhteella. Kaiken kaikkiaan hankala yhtälö, mutta joka tapauksessa tiedän, että näin ei voi jatkua.
Täällä sama, mutta mies ei halua PUHUA seksiin liittyvistä asioista. Hän vetöytyy, suuttuu. Hänen mielestään asia loppuun käsitelty, ei kommentoitavaa. Hänellä ongelmia myös alkoholin kanssa, valehtelee jne. Seksiä ei ole ollut moneen vuoteen. Apua ei suostu/ halua hakea.
Mietin myös liiton lopettamista, sillä en pysty ns. pettämään ja hakemaan ulkopuolista seksiä, ei sovi arvomaailmaani ja siihen, että olen luvannut olla lojaali miehelleni.
Toisaalta, mies on omien sanojensa mukaan antanut minulle vapaat mahdollisuudet tehdä mitä haluan seksin suhteen ja todennut että saa itse tehdä samoin, koska on aikuinen, joka tietää mitä tekee. Ehkä peittelee tällä omia halujaan/ tekojaan avioliiton ulkopuolella? Ei ole koskaan myöntänyt pettäneensä, vaikka olen merkkejä tästä huomannut.
Niin, kun aikuisten välinen kommunikointi ei onnistu, ei kovin monta vaihtoehtoa ole jäljellä. Jokin ratkaisu on tehtävä, elämä menee hukkaan tällaisessa kissa-hiiri-leikissä.
Jos on jatkunu pitkään, niin kannattaa vakavasti harkita eroa. Parisuhde ei oikeesti tarkoita että pitää oletusarvoisesti kärsiä. Kun moni miettii koska on aika erota, niin olen itse ainakin hamotellut rajan sinne missä epämukavuus on läsnä oletuksena ja välissä on vain valonpilkahduksia. Tähän poikkeuksen tekee sairaudet ym, mutta niihinkin on kumppanilla velvollisuus hakea apua.
Kiitos viisaista ajatuksistasi! Niin, juuri näiden valonpilkahdusten vuoksi olen/ olemme jatkaneet liittoa. Kaikki yhdessä rakennettu/ koettu on painanut vaakakupissa + puolelle, mutta on kai uskottava, aikansa kutakin. Ja mentävä eteenpäin elämässä.
Olen joskus toiminut aivan samoin ja aivan liian kauan. Miehenä pelkäsin myös menettäväni lapset, mikä pitkitti ratkaisua. Jos eroatte, niin eihän se pyyhi noita koettuja asioita pois, niitä voi edelleen vaalia muistoissa. Samoin mitä on rakennettu, se ei kokonaan pyyhkiydy pois, vain muuttaa muotoaan. Erossa on myös sellainen hyvä puoli, että se toivottavasti pysäyttää ja auttaa tarkastelemaan sitä omaa toimintaa kriittisesti, kun parisuhde on aina kahden osapuolen kauppa, vaikka monesti vika nähdään vain siinä toisessa. Kaikkea hyvää teille, mihin ratkaisuun ikinä päädyttekään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aikoinaan olimme erossa, mutta palasimme kuitenkin yhteen, ja nyt ollaan oltu pitkässä liitossa jo kaaaauuuuan ja hyvin onnellisesti. Seksiä tosiaan päivittäin ja molemmat tyytyväisiä.
Joskus pieni etäisyys auttaa näkemään asiat oikein. Rakkaus ei ollutkaan lopunut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tärkeä aloitus tärkeästä aiheesta. Painin miehenä samanlaisten kysymysten kanssa. Pitkä liitto takana, mutta halut eivät enää kohtaa. En halua erota, sillä on niin paljon muuta hyvää, mutta seksiongelmat tuntuvat välillä nujertavilta. Ongelmista on puhuttu, mutta vaimoni on ihan tyytyväinen tilanteeseen. Minä taas tunnen välillä lähes fyysistä tuskaa, kun seksiä on niin vähän. Kaipaan sitä, että saan tuntea itseni halutuksi. Voi, miten sitä kaipaankaan! Samalla kaipaan sitä, että toinen ihminen tietää olevansa haluni kohde ja nauttii siitä estoitta.
Kun tällaista on jatkunut jo pidempään, alkaa sitä tietysti harkita tapoja oman olonsa parantamiseksi. Ajatus avioliiton ulkopuolisesta suhteesta tuntui kauan vieraalta, mutta ei enää. Ei se kuitenkaan ole asia, jota ajattelen ilolla. Olen ehkä keskimääräistä herkempi seksuaalisuuteen liittyvissä asioissa enkä voi ajatella seksiä vieraan ihmisen kanssa. Se mutkistaa mahdollisuuksia entisestään. Tiedän kyllä, että pelkkää seksiä varmaan voisi löytyä, mutta kun en halua pelkkää seksiä. Samaan aikaan en halua myöskään korvata liittoani toisella suhteella. Kaiken kaikkiaan hankala yhtälö, mutta joka tapauksessa tiedän, että näin ei voi jatkua.
Täällä sama, mutta mies ei halua PUHUA seksiin liittyvistä asioista. Hän vetöytyy, suuttuu. Hänen mielestään asia loppuun käsitelty, ei kommentoitavaa. Hänellä ongelmia myös alkoholin kanssa, valehtelee jne. Seksiä ei ole ollut moneen vuoteen. Apua ei suostu/ halua hakea.
Mietin myös liiton lopettamista, sillä en pysty ns. pettämään ja hakemaan ulkopuolista seksiä, ei sovi arvomaailmaani ja siihen, että olen luvannut olla lojaali miehelleni.
Toisaalta, mies on omien sanojensa mukaan antanut minulle vapaat mahdollisuudet tehdä mitä haluan seksin suhteen ja todennut että saa itse tehdä samoin, koska on aikuinen, joka tietää mitä tekee. Ehkä peittelee tällä omia halujaan/ tekojaan avioliiton ulkopuolella? Ei ole koskaan myöntänyt pettäneensä, vaikka olen merkkejä tästä huomannut.
Niin, kun aikuisten välinen kommunikointi ei onnistu, ei kovin monta vaihtoehtoa ole jäljellä. Jokin ratkaisu on tehtävä, elämä menee hukkaan tällaisessa kissa-hiiri-leikissä.
Ja taas yksi huonossa suhteessa roikkuva.
Mä en vaan ymmärrä teitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tärkeä aloitus tärkeästä aiheesta. Painin miehenä samanlaisten kysymysten kanssa. Pitkä liitto takana, mutta halut eivät enää kohtaa. En halua erota, sillä on niin paljon muuta hyvää, mutta seksiongelmat tuntuvat välillä nujertavilta. Ongelmista on puhuttu, mutta vaimoni on ihan tyytyväinen tilanteeseen. Minä taas tunnen välillä lähes fyysistä tuskaa, kun seksiä on niin vähän. Kaipaan sitä, että saan tuntea itseni halutuksi. Voi, miten sitä kaipaankaan! Samalla kaipaan sitä, että toinen ihminen tietää olevansa haluni kohde ja nauttii siitä estoitta.
Kun tällaista on jatkunut jo pidempään, alkaa sitä tietysti harkita tapoja oman olonsa parantamiseksi. Ajatus avioliiton ulkopuolisesta suhteesta tuntui kauan vieraalta, mutta ei enää. Ei se kuitenkaan ole asia, jota ajattelen ilolla. Olen ehkä keskimääräistä herkempi seksuaalisuuteen liittyvissä asioissa enkä voi ajatella seksiä vieraan ihmisen kanssa. Se mutkistaa mahdollisuuksia entisestään. Tiedän kyllä, että pelkkää seksiä varmaan voisi löytyä, mutta kun en halua pelkkää seksiä. Samaan aikaan en halua myöskään korvata liittoani toisella suhteella. Kaiken kaikkiaan hankala yhtälö, mutta joka tapauksessa tiedän, että näin ei voi jatkua.
Täällä sama, mutta mies ei halua PUHUA seksiin liittyvistä asioista. Hän vetöytyy, suuttuu. Hänen mielestään asia loppuun käsitelty, ei kommentoitavaa. Hänellä ongelmia myös alkoholin kanssa, valehtelee jne. Seksiä ei ole ollut moneen vuoteen. Apua ei suostu/ halua hakea.
Mietin myös liiton lopettamista, sillä en pysty ns. pettämään ja hakemaan ulkopuolista seksiä, ei sovi arvomaailmaani ja siihen, että olen luvannut olla lojaali miehelleni.
Toisaalta, mies on omien sanojensa mukaan antanut minulle vapaat mahdollisuudet tehdä mitä haluan seksin suhteen ja todennut että saa itse tehdä samoin, koska on aikuinen, joka tietää mitä tekee. Ehkä peittelee tällä omia halujaan/ tekojaan avioliiton ulkopuolella? Ei ole koskaan myöntänyt pettäneensä, vaikka olen merkkejä tästä huomannut.
Niin, kun aikuisten välinen kommunikointi ei onnistu, ei kovin monta vaihtoehtoa ole jäljellä. Jokin ratkaisu on tehtävä, elämä menee hukkaan tällaisessa kissa-hiiri-leikissä.
Ja taas yksi huonossa suhteessa roikkuva.
Mä en vaan ymmärrä teitä.
Se että ei ymmärrä jotain, kertoo juuri sen ettei ymmärrä. Joku ei ymmärrä miten mikro toimii, joku ei ymmärrä miksi toisella on paha mieli, siitä itse asiasta tuo ei kerro mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tärkeä aloitus tärkeästä aiheesta. Painin miehenä samanlaisten kysymysten kanssa. Pitkä liitto takana, mutta halut eivät enää kohtaa. En halua erota, sillä on niin paljon muuta hyvää, mutta seksiongelmat tuntuvat välillä nujertavilta. Ongelmista on puhuttu, mutta vaimoni on ihan tyytyväinen tilanteeseen. Minä taas tunnen välillä lähes fyysistä tuskaa, kun seksiä on niin vähän. Kaipaan sitä, että saan tuntea itseni halutuksi. Voi, miten sitä kaipaankaan! Samalla kaipaan sitä, että toinen ihminen tietää olevansa haluni kohde ja nauttii siitä estoitta.
Kun tällaista on jatkunut jo pidempään, alkaa sitä tietysti harkita tapoja oman olonsa parantamiseksi. Ajatus avioliiton ulkopuolisesta suhteesta tuntui kauan vieraalta, mutta ei enää. Ei se kuitenkaan ole asia, jota ajattelen ilolla. Olen ehkä keskimääräistä herkempi seksuaalisuuteen liittyvissä asioissa enkä voi ajatella seksiä vieraan ihmisen kanssa. Se mutkistaa mahdollisuuksia entisestään. Tiedän kyllä, että pelkkää seksiä varmaan voisi löytyä, mutta kun en halua pelkkää seksiä. Samaan aikaan en halua myöskään korvata liittoani toisella suhteella. Kaiken kaikkiaan hankala yhtälö, mutta joka tapauksessa tiedän, että näin ei voi jatkua.
Täällä sama, mutta mies ei halua PUHUA seksiin liittyvistä asioista. Hän vetöytyy, suuttuu. Hänen mielestään asia loppuun käsitelty, ei kommentoitavaa. Hänellä ongelmia myös alkoholin kanssa, valehtelee jne. Seksiä ei ole ollut moneen vuoteen. Apua ei suostu/ halua hakea.
Mietin myös liiton lopettamista, sillä en pysty ns. pettämään ja hakemaan ulkopuolista seksiä, ei sovi arvomaailmaani ja siihen, että olen luvannut olla lojaali miehelleni.
Toisaalta, mies on omien sanojensa mukaan antanut minulle vapaat mahdollisuudet tehdä mitä haluan seksin suhteen ja todennut että saa itse tehdä samoin, koska on aikuinen, joka tietää mitä tekee. Ehkä peittelee tällä omia halujaan/ tekojaan avioliiton ulkopuolella? Ei ole koskaan myöntänyt pettäneensä, vaikka olen merkkejä tästä huomannut.
Niin, kun aikuisten välinen kommunikointi ei onnistu, ei kovin monta vaihtoehtoa ole jäljellä. Jokin ratkaisu on tehtävä, elämä menee hukkaan tällaisessa kissa-hiiri-leikissä.
Jos on jatkunu pitkään, niin kannattaa vakavasti harkita eroa. Parisuhde ei oikeesti tarkoita että pitää oletusarvoisesti kärsiä. Kun moni miettii koska on aika erota, niin olen itse ainakin hamotellut rajan sinne missä epämukavuus on läsnä oletuksena ja välissä on vain valonpilkahduksia. Tähän poikkeuksen tekee sairaudet ym, mutta niihinkin on kumppanilla velvollisuus hakea apua.
Kiitos viisaista ajatuksistasi! Niin, juuri näiden valonpilkahdusten vuoksi olen/ olemme jatkaneet liittoa. Kaikki yhdessä rakennettu/ koettu on painanut vaakakupissa + puolelle, mutta on kai uskottava, aikansa kutakin. Ja mentävä eteenpäin elämässä.
Olen joskus toiminut aivan samoin ja aivan liian kauan. Miehenä pelkäsin myös menettäväni lapset, mikä pitkitti ratkaisua. Jos eroatte, niin eihän se pyyhi noita koettuja asioita pois, niitä voi edelleen vaalia muistoissa. Samoin mitä on rakennettu, se ei kokonaan pyyhkiydy pois, vain muuttaa muotoaan. Erossa on myös sellainen hyvä puoli, että se toivottavasti pysäyttää ja auttaa tarkastelemaan sitä omaa toimintaa kriittisesti, kun parisuhde on aina kahden osapuolen kauppa, vaikka monesti vika nähdään vain siinä toisessa. Kaikkea hyvää teille, mihin ratkaisuun ikinä päädyttekään.
Totta, aina o vähintään kaksi, jotka vaikuttavat suhteeseen. Mutta hankalaa on kun toinen torppaa täysin keskustelun ja ei näe mitään ratkaistavaa. Silloin toinen roikkuu löyhässä hirressä odotellen koska se puhumisen tms.hetki tulee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pitää pakottaa puhumaan, vaikka olis miten vaikea aihe. Itse tehnyt miehelle niin, ja sitten tosiaan puhuttiin, otkettiin, välillä riideltiin ja sitten puhuttiin ja puhuttiin. Sanoin, että jos jompikumpi kuolee, niin ei saa jädää mitään asiaa epäselväksi. Ei pettömistä ei mitään.
Nyt on kaikki kai sitten puhuttu, ja olot seesteiset. Myös seksissä täysi konsensus, tosin siinä ei juuri ole omgelmia ollutkaan.Ollaan aivan estottomia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tärkeä aloitus tärkeästä aiheesta. Painin miehenä samanlaisten kysymysten kanssa. Pitkä liitto takana, mutta halut eivät enää kohtaa. En halua erota, sillä on niin paljon muuta hyvää, mutta seksiongelmat tuntuvat välillä nujertavilta. Ongelmista on puhuttu, mutta vaimoni on ihan tyytyväinen tilanteeseen. Minä taas tunnen välillä lähes fyysistä tuskaa, kun seksiä on niin vähän. Kaipaan sitä, että saan tuntea itseni halutuksi. Voi, miten sitä kaipaankaan! Samalla kaipaan sitä, että toinen ihminen tietää olevansa haluni kohde ja nauttii siitä estoitta.
Kun tällaista on jatkunut jo pidempään, alkaa sitä tietysti harkita tapoja oman olonsa parantamiseksi. Ajatus avioliiton ulkopuolisesta suhteesta tuntui kauan vieraalta, mutta ei enää. Ei se kuitenkaan ole asia, jota ajattelen ilolla. Olen ehkä keskimääräistä herkempi seksuaalisuuteen liittyvissä asioissa enkä voi ajatella seksiä vieraan ihmisen kanssa. Se mutkistaa mahdollisuuksia entisestään. Tiedän kyllä, että pelkkää seksiä varmaan voisi löytyä, mutta kun en halua pelkkää seksiä. Samaan aikaan en halua myöskään korvata liittoani toisella suhteella. Kaiken kaikkiaan hankala yhtälö, mutta joka tapauksessa tiedän, että näin ei voi jatkua.
Täällä sama, mutta mies ei halua PUHUA seksiin liittyvistä asioista. Hän vetöytyy, suuttuu. Hänen mielestään asia loppuun käsitelty, ei kommentoitavaa. Hänellä ongelmia myös alkoholin kanssa, valehtelee jne. Seksiä ei ole ollut moneen vuoteen. Apua ei suostu/ halua hakea.
Mietin myös liiton lopettamista, sillä en pysty ns. pettämään ja hakemaan ulkopuolista seksiä, ei sovi arvomaailmaani ja siihen, että olen luvannut olla lojaali miehelleni.
Toisaalta, mies on omien sanojensa mukaan antanut minulle vapaat mahdollisuudet tehdä mitä haluan seksin suhteen ja todennut että saa itse tehdä samoin, koska on aikuinen, joka tietää mitä tekee. Ehkä peittelee tällä omia halujaan/ tekojaan avioliiton ulkopuolella? Ei ole koskaan myöntänyt pettäneensä, vaikka olen merkkejä tästä huomannut.
Niin, kun aikuisten välinen kommunikointi ei onnistu, ei kovin monta vaihtoehtoa ole jäljellä. Jokin ratkaisu on tehtävä, elämä menee hukkaan tällaisessa kissa-hiiri-leikissä.
Ja taas yksi huonossa suhteessa roikkuva.
Mä en vaan ymmärrä teitä.
Se että ei ymmärrä jotain, kertoo juuri sen ettei ymmärrä. Joku ei ymmärrä miten mikro toimii, joku ei ymmärrä miksi toisella on paha mieli, siitä itse asiasta tuo ei kerro mitään.
Joo. Ja joku ei sitten ymmärrä, että oma elämä olisi parempaa, jos ei eläisi paskassa suhteessa. Mutta jokaisen oma asia ja ongelma.
Ei kannataisi sitten täälläkään valitella, kuinka mun mieheni ei tee mitään ja sängyssäkin se on aivan surkea. Jatkakaa vaan samassa suhteessa ja valittakaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tärkeä aloitus tärkeästä aiheesta. Painin miehenä samanlaisten kysymysten kanssa. Pitkä liitto takana, mutta halut eivät enää kohtaa. En halua erota, sillä on niin paljon muuta hyvää, mutta seksiongelmat tuntuvat välillä nujertavilta. Ongelmista on puhuttu, mutta vaimoni on ihan tyytyväinen tilanteeseen. Minä taas tunnen välillä lähes fyysistä tuskaa, kun seksiä on niin vähän. Kaipaan sitä, että saan tuntea itseni halutuksi. Voi, miten sitä kaipaankaan! Samalla kaipaan sitä, että toinen ihminen tietää olevansa haluni kohde ja nauttii siitä estoitta.
Kun tällaista on jatkunut jo pidempään, alkaa sitä tietysti harkita tapoja oman olonsa parantamiseksi. Ajatus avioliiton ulkopuolisesta suhteesta tuntui kauan vieraalta, mutta ei enää. Ei se kuitenkaan ole asia, jota ajattelen ilolla. Olen ehkä keskimääräistä herkempi seksuaalisuuteen liittyvissä asioissa enkä voi ajatella seksiä vieraan ihmisen kanssa. Se mutkistaa mahdollisuuksia entisestään. Tiedän kyllä, että pelkkää seksiä varmaan voisi löytyä, mutta kun en halua pelkkää seksiä. Samaan aikaan en halua myöskään korvata liittoani toisella suhteella. Kaiken kaikkiaan hankala yhtälö, mutta joka tapauksessa tiedän, että näin ei voi jatkua.
Täällä sama, mutta mies ei halua PUHUA seksiin liittyvistä asioista. Hän vetöytyy, suuttuu. Hänen mielestään asia loppuun käsitelty, ei kommentoitavaa. Hänellä ongelmia myös alkoholin kanssa, valehtelee jne. Seksiä ei ole ollut moneen vuoteen. Apua ei suostu/ halua hakea.
Mietin myös liiton lopettamista, sillä en pysty ns. pettämään ja hakemaan ulkopuolista seksiä, ei sovi arvomaailmaani ja siihen, että olen luvannut olla lojaali miehelleni.
Toisaalta, mies on omien sanojensa mukaan antanut minulle vapaat mahdollisuudet tehdä mitä haluan seksin suhteen ja todennut että saa itse tehdä samoin, koska on aikuinen, joka tietää mitä tekee. Ehkä peittelee tällä omia halujaan/ tekojaan avioliiton ulkopuolella? Ei ole koskaan myöntänyt pettäneensä, vaikka olen merkkejä tästä huomannut.
Niin, kun aikuisten välinen kommunikointi ei onnistu, ei kovin monta vaihtoehtoa ole jäljellä. Jokin ratkaisu on tehtävä, elämä menee hukkaan tällaisessa kissa-hiiri-leikissä.
Ja taas yksi huonossa suhteessa roikkuva.
Mä en vaan ymmärrä teitä.
Se että ei ymmärrä jotain, kertoo juuri sen ettei ymmärrä. Joku ei ymmärrä miten mikro toimii, joku ei ymmärrä miksi toisella on paha mieli, siitä itse asiasta tuo ei kerro mitään.
Joo. Ja joku ei sitten ymmärrä, että oma elämä olisi parempaa, jos ei eläisi paskassa suhteessa. Mutta jokaisen oma asia ja ongelma.
Ei kannataisi sitten täälläkään valitella, kuinka mun mieheni ei tee mitään ja sängyssäkin se on aivan surkea. Jatkakaa vaan samassa suhteessa ja valittakaa.
Kun on kyse pitkästä suhteesta, yhteisistä lapsista, ehkä yrityksestä, maatilasta tms. ei ole todellakaan helppoa erota tuosta vaan snaps!
Oletko koskaan antanut sille toiselle mahdollisuutta muuttaa tapojaan tai kasvaa ihmisenä? Siihen on jokaisella mahdollisuus jos haluaa. Se että toinen ei halua kasvaa tai hakea apua on ongelma ja sen vuoksi hänelle on annettava aikaa. Tietysti jos vuosia kuluu eikä mitään muutosta tapahdu vaikka kuinka puhuttaisiin, sovitaan yhteisistä säännöistä ym. eikä sittenkään toinen osapuoli pysy sovitussa, ei juuri muuta vaihtoehtoa jää kuin ero. Kaikkensa on kuitenkin yritettävä - pitkässä parisuhteessa.
Tästä puhumisesta, täällä hyvin moni vannoo sen nimeen, ja osin aiheellisestikin. Mutta- on myös semmoinen sanonta että: "Jos on puhuttu kaikesta mitä on tehty, niin silloin on tullut enemmän puhuttua kuin tehtyä".
Puhetta kyllä ollut täälläkin vaan jää sille tasolle, luonteeni ei anna myöten hakea muualta seksiä joten eihän siinä kamalasti vaihtoehtoja jää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotain tuolle asialle pitäsi tehdä, koska muuten suhteenne vaan huononee. Kysyisin suoraan että onko huomannut kuinka mies ei vastaa aloitteisiin, ja omat aloitteet tekee silloin kun tilanne on sinulle hankala. Vaatisin seksistä jotain myös itselleni. Miehellehän tilanne on ihan hyvä kun ei tarvitse nähdä vaivaa, joten sun on pakko pitää omia puoliasi.
Jos tilanne ei ala helpottamaan niin alkaisin puhumaan suoraan erosta, toivottavasti mies havahtuisi omaan itsekkyytensä viimeistään silloin.
Molemmat tekee aloituksia silloin kun hetki ei ole toiselle otollinen. Miten se on mielestäsi miehelle hyvä ja naiselle huono tilanne?
Miehän tuossa on jutti. Taitaa tehdä ehdotuksia vain silloin kun sattuu seisomaan ja viis veisaa naisen haluista tai tyydyttämisestä. Muutenkin noi halujen eriparisuudet saati toisen pihtaamisen pitää keskustella heti läpi, eikä vetkuuttaa vuosia. Mitä pidemmälle vetkuttaa sen huonompi lopputulos. Samoin valinnat ja päätökset kannattaa tehdä heti, joko toinen muuttaa käytöstään ja saadaan parisuhde kuntoon tai pakka halki. Se että vaatii asialle korjausta kertoo siitä, että haluaa panostaa ja pitää parisuhteen kasassa. Mitään järkeä vetkutella ja kärsiä vuosia. Elämä on liian lyhyt kärsiäkseen itsekkäiden ihmisten kanssa. Parisuhteessakin pitää olla rajat ja säännöt miten molemmat nauttii. Jos ei ole, niin ne pitää tehdä. Silloin puolisokin tietää mitä tehdä ja tietää mitä käy, jos ei tee. Pitää oikeasti välittää omasta kumppaistaan ja tehdä pyytettömästi hänen eteen.
Eiköhän se ap:kin ajoita aloitteensa oman halunsa mukaan. Viis veisaa miehen haluista tai seisokeista.
Mies on jutti, jos ei ymmärrä, että naisten seksihaluihin vaikuttaa suuresti kuukautiskierto. Miehillä ei tätä haluihin vaikuttavaa ongelmaa ole. Siten naiset nyt vain eivät aina ole valmiita seksiin kun mies haluaa. Sitten pitää olla hevlatun juntti joka kieltäytyy seksistä kun se naiselle sopisi. Syystä, että a) kieltäytyminen antaa naiselle ymmärtää, ettei ole viehättävä, b) pahoittaa naisen mielen ja c) vähentää naisen haluja seksiin entisestään. Sitten on ihan turha miehen valittaa, ettei saa pillua. Sitä saa mitä tilaa.
Eli siis: miehen pitää olla aina valmis, kun nainen haluaa. Siitähän tässä on taas kyse. Huolimatta siitä, milloin naiselle tulee se hetki, ja huolimatta siitä, kuinka harvoin se tapahtuu.
Jos nainen haluaa esimerkiksi kerran kuukaudesta, miehen pitäisi siis juuri sinä päivänä ja juuri sillä hetkellä olla hetivalmis. Ja loput 29 päivää pitäisi olla tyytyväinen, iloinen ja rakastava, kun nyt sen KERRAN sattui nainen haluamaan häntä taas tässä kuussa.
Voi jeesus mitä paskaa.
Jos noin huonosti on asiat, niin voin ihan kokemusesta antaa sellaisen vinkin, että mies pystyy tekemisillään vaikuttamaan siihen, että nainen haluaa useamminkin seksiä. Mikään ei olen niin tyhmää nainen kanssa kuin jäädä odottamaan ihmeitä. Syystä ettei naiset syty, jos mies ei osoita arvosta, rakkautta ja halua naista kohtaan. Sitä on moni mies kokeillut, että jäänyt odottamaan ihmettä milloin vaimon halut heräisi itsestään. Omalta vaimolta odotetaan, että vaimon halut herää itsestään, mutta annas olla, jos on kyse vieraasta naisesta. Kyllä sitten ollaan lirkuttamassa niin vimosen päälle. Joskus kavereilta kysynytkin, että miten voin puhua vaimollesi ihan erilailla ja rujosti, kuin miten puhut vieraille naisille. Kuvitteletko, että vaimolla on haluja tuon jälkeen. No ei ole.
Samalla tavalla naiset olettaa että oma mies haluaa tehdä lirkutella, passata ja tehdä aloitteita ihan huolimatta siitä miten paskasti vaimo miestä kohtelee tai miltä vaimo näyttää. Oletko koskaan nähnyt seksiä vailla olevan naisen olevan liikkeellä tukka sotkussa ilman meikkejä pieruverkkareissa ja/tai motkottavan vieraalle miehelle tämän viime viikon huonosta siivouksesta ja ihmettelevän miksei tärpännyt?
Jos mies on tuolla asenteella en yhtään ihmettele, jos on kuivia kausia ja on puutteessa. Niin makaa kuin petaa. Siperia opettaa.
Ja tämän ketjun tilanteessa se Siperia opettaa naista. Sitä sopii ap:n miettiä miten on pedannut.
Tärkeä aloitus tärkeästä aiheesta. Painin miehenä samanlaisten kysymysten kanssa. Pitkä liitto takana, mutta halut eivät enää kohtaa. En halua erota, sillä on niin paljon muuta hyvää, mutta seksiongelmat tuntuvat välillä nujertavilta. Ongelmista on puhuttu, mutta vaimoni on ihan tyytyväinen tilanteeseen. Minä taas tunnen välillä lähes fyysistä tuskaa, kun seksiä on niin vähän. Kaipaan sitä, että saan tuntea itseni halutuksi. Voi, miten sitä kaipaankaan! Samalla kaipaan sitä, että toinen ihminen tietää olevansa haluni kohde ja nauttii siitä estoitta.
Kun tällaista on jatkunut jo pidempään, alkaa sitä tietysti harkita tapoja oman olonsa parantamiseksi. Ajatus avioliiton ulkopuolisesta suhteesta tuntui kauan vieraalta, mutta ei enää. Ei se kuitenkaan ole asia, jota ajattelen ilolla. Olen ehkä keskimääräistä herkempi seksuaalisuuteen liittyvissä asioissa enkä voi ajatella seksiä vieraan ihmisen kanssa. Se mutkistaa mahdollisuuksia entisestään. Tiedän kyllä, että pelkkää seksiä varmaan voisi löytyä, mutta kun en halua pelkkää seksiä. Samaan aikaan en halua myöskään korvata liittoani toisella suhteella. Kaiken kaikkiaan hankala yhtälö, mutta joka tapauksessa tiedän, että näin ei voi jatkua.