Lue keskustelun säännöt.
Tahdon karata kotoa!
10.10.2006 |
Aaaargh! En kestä enää tätä tavallista elämää! EN kestä asuntolainavertailuja ja sisustamista ja digibokseja ja " kivoja koti-iltoja" kahdestaan miehen kanssa, en pyykkäämistä ja supermarkettijonoja ja vesilaskuja ja arkiseksiä ja tunnelman repimistä leffoista, kirjoista ja musiikista! EN tahdo laittaa omaa puutarhaa ja juoda viinejä ja opiskella kieliä muuten vain sivistyäkseni ja lukea aamuisin sanomalehteä kahvimukillisen kanssa (siitä samasta kivasta kissamukista, p*rkele), enkä miettiä, että juu niinhän sitä nuorena tuli haaveiltua kaikesta kummallisesta - hehheh - vaan on tämä onnellinen, tavallinen arki sentään sitä parasta maailmassa... Aaaaargh!!!
Kommentit (4)
En ole koskaan ollut hullun rakastunut mieheeni, mutta on se sellainen " arkisen rakas" kuitenkin. En kehtaa enkä uskalla rikkoa meidän kivankivaa elämää. Pää kyllä hajoaa. Pakko oli puuskahtaa... :(
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Uusi harrastus? Opiskelupaikka toiselta paikkakunnalta? Joudutte ottamaan etäisyyttä toisiinne, ja näin saat aikaa itsellesi ja ajatuksillesi.
mutta alkuun on erilaista. Jos teillä ei kerran oo lapsia, niin miks hitossa vietät koti-iltoja? Lähe kavereitten kanssa baanalle. Mee vapaaehtoisleirille jonnekin tai lähe puoleks vuodeksi matkustamaan. Anna palaa, sitten kun tai jos saat lapsia kaikki tommonen on vaikeampaa vaikkei mahdotonta sillonkaan.
Haluaisin tuota mitä se sinulla on. Meillä on lapsi ja lainat kauheat.