Lue keskustelun säännöt.
Utelias työkaveri. Mitä tommosten kanssa voi tehdä jos ei halua kailottaa koko elämäänsä ja kaikkea
12.05.2022 |
Kokemuksesta olen oppinut, että jos olen kertonut itsestäni liikaa, niin sitä on käytetty minua vastaan. En enää oikein luota keneenkään. Ja ärsyttää, kun joku kuulustelee vaan joka kerta. Miksi näin miksi sitä? Miksi olet lomalla nyt? Miksi sinun lapset on kotona? Käytkö siellä käytkö täällä? Mitä opintoja olet suorittanut? Missä olet ollut töissä ja millon? jne. Huoh raskasta.
Kommentit (71)
Voi miten tutuilta tarinat kuulostaa.
Me muutettiin ja etsin uuden kampaajan. Hän huomasi tietty uuden asiakkaan ja kysyi miten löysin just hänen kampaamoonsa.
Tyhmä sanoin että muutettiin just kaupunkiin ja tulin vaan tähän lähelle mihin ekaks sain ajan.
Siitä alko sen päivänen utelu, yritin lukee lehtee vaikken ilman rillejä mitään nähnykään, vastailin muutamalla sanalla jne (eli joka solu minussa kerto hänelle että älä jatka juttelua).
Mutta ei, muori kampaaja kyseli lapset, niiden iät, onko omistus, vuokra tai joku muu asumismuoto, omakotitalo vai kerros vai luhti vai mikä ???? missä käydään kaupassa, millanen auto, missä töissä ja sit ku alko tarkentaa niin että missä päin tarkalleenottaen asutte, sanoin että sorry, jätetäänkö mänä näin henkilökohtaset asiat kun ei se nyt varsinaisesti kampaamokäyntiin kuulu ja täällä on muitaki asiakkaita.
Ihan kamalaa, en ikinä mee vaikka ihan hyvin hiukset laittoki.
Jatkossa en aloita mitään keskustelua enkä sano mitään itsestäni, puhun vain siihen tilanteeseen liittyvän tarpeellisen asian ja jos alkaaxutelu, sanon heti etten välitä puhua henk koht asioita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Siis ettekö te osaa ollenkaan puhua small talkia? Ei siinä ole tarkoitus vuodattaa sydäntä, vaan puhua kevyesti ja omalla mukavuusalueella pysytellen. Jos joku kysyy vaikkapa oliko kiva viikonloppu, ei tarkoitus ole antaa yksityiskohtaista raporttia, vaan ihan itse voi valita mitä kertoo. Esim. voi kertoa lukeneensa hyvää kirjaa -> keskustellaan kirjasta/kirjoista, tai voi sanoa käyneensä ihanalla, pitkällä kävelylenkillä tai ihan vaan että on nauttinut lepäilystä. Ei ole pakko kertoa mitään, mitä ei halua kertoa.
Joo totta kai itsellä on vastuu rajoittaa, mitä vastaa. Joskus ne kysymykset on vaan tosi tökeröjä tyyliin millä elätät itsesi tai minkälaiset peräpukamat sulla on niin siinä voi mennä vähän hämilleen.
Vierailija kirjoitti:
Minä osaan väistellä kysymykset ja heitellä ympäripyöreitä vastauksia ja osaan kääntää puheen näiden ihmisten lempiaiheeseen eli heihin itseensä.
Sama, tämä toimii aina.
Vierailija kirjoitti:
Siis ettekö te osaa ollenkaan puhua small talkia? Ei siinä ole tarkoitus vuodattaa sydäntä, vaan puhua kevyesti ja omalla mukavuusalueella pysytellen. Jos joku kysyy vaikkapa oliko kiva viikonloppu, ei tarkoitus ole antaa yksityiskohtaista raporttia, vaan ihan itse voi valita mitä kertoo. Esim. voi kertoa lukeneensa hyvää kirjaa -> keskustellaan kirjasta/kirjoista, tai voi sanoa käyneensä ihanalla, pitkällä kävelylenkillä tai ihan vaan että on nauttinut lepäilystä. Ei ole pakko kertoa mitään, mitä ei halua kertoa.
No voi hyvänen aika, tottakai osataan, mutta tässä viestiketjussa ja ainakin useissa kommenteissa ei ole kyse siitä small tokista vaan nimenomaan yksityiskohtaisesti
henkilökohtaisten asioiden utelemisesta ja utelijoista.
" oliko kiva viikonloppu" on ihan eri asia kuin henkilökohtaisuuksien vaatiminen ja tivaaminen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis ettekö te osaa ollenkaan puhua small talkia? Ei siinä ole tarkoitus vuodattaa sydäntä, vaan puhua kevyesti ja omalla mukavuusalueella pysytellen. Jos joku kysyy vaikkapa oliko kiva viikonloppu, ei tarkoitus ole antaa yksityiskohtaista raporttia, vaan ihan itse voi valita mitä kertoo. Esim. voi kertoa lukeneensa hyvää kirjaa -> keskustellaan kirjasta/kirjoista, tai voi sanoa käyneensä ihanalla, pitkällä kävelylenkillä tai ihan vaan että on nauttinut lepäilystä. Ei ole pakko kertoa mitään, mitä ei halua kertoa.
Joo totta kai itsellä on vastuu rajoittaa, mitä vastaa. Joskus ne kysymykset on vaan tosi tökeröjä tyyliin millä elätät itsesi tai minkälaiset peräpukamat sulla on niin siinä voi mennä vähän hämilleen.
Joo, nämä on näitä törkeitä kysyjiä, jotka kehtaavat tykittää vaikka mitä. Puolison siskonmies kyseli kaikkien kuullen juhlissa, että paljonko minä ja mieheni saadaan palkkaa :-0
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen naisvaltaisella alalla ja se joka prkl pe sama kysymys mitä teet vkolp ja sama ma mitä teit, miten meni? Vaikka haluatte olla ystävällisiä ja muka olla kiinnostuneita, älkää kysykö koko ajan. Moni ei tee muuta kuin syö, lepää ja ulkoilee... juo miehensä kanssa lasillisen ja nus....iii peiton alla hiljaa kun lapset nukkuu...... noh, eihön näitä loppuja voi kertoa kun siitähän jo jatkokysymyksiä tulisi, supatuksia,hihityksiä....vaikka olisivat itse tehneet samaa....akkoja akkoja ja niiden jutut....
Teen työni ja olen sopivasti sanaton. Ei itsestään ja elämästään kerrota kuin ympäripyöreitä juttuja.
Vierailija kirjoitti:
Kerro että oli taas Niiiiin tylsä vkonloppu, siivosin kaappeja, ullakkoa, kellaria tai vanhemmat kylässä tai pitkällä kävelyllä etkä nähnyt yhtään ihmistä koko matkalla. Ole tylsä.
Tai päinvastoin provoile oikein urakalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Siis ettekö te osaa ollenkaan puhua small talkia? Ei siinä ole tarkoitus vuodattaa sydäntä, vaan puhua kevyesti ja omalla mukavuusalueella pysytellen. Jos joku kysyy vaikkapa oliko kiva viikonloppu, ei tarkoitus ole antaa yksityiskohtaista raporttia, vaan ihan itse voi valita mitä kertoo. Esim. voi kertoa lukeneensa hyvää kirjaa -> keskustellaan kirjasta/kirjoista, tai voi sanoa käyneensä ihanalla, pitkällä kävelylenkillä tai ihan vaan että on nauttinut lepäilystä. Ei ole pakko kertoa mitään, mitä ei halua kertoa.
Siis etkö erottanut tämän aiheen pointtia henkilökohtaisten asioiden utelu vert. small talk?
Ne ovat kyllä 2 eri asiaa.
Saat kysymyksen miten joulunpyhät meni. On ihan eri asia vastata "kiitos kysymästä, joulunpyhät meni mukavasti...ja liian nopeasti, ha ha haa " kuin se että joku utelee ummet ja lammet tuon joulunpyhien viettoon liittyvistä yksityisasioista ja jos vastaaja vastaa lyhyesti ja ympäripyöreästi niin utelija esittää vielä tarkentavan kysymyksen.
Mielestäni näissä on selkeä ero.
Käännä puhe kyselijään
"Eipä kummempia, miten teillä se remontti?"
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun kans samassa tiimissä oli taannoin yksin asuva keski-ikäinen oikein sellanen vanhanpiian prototyyppi nainen.
Hän piti meitä työkavereita ilmeisesti perheenään ja kertoi meille kaikki asiansa ( + myös koiransa) ja vaati meitä muita kuuntelemaan ja myös vuorotellen kertomaan omat asiat ja viikonloppusuunnitelmat. Sama homma maanantaina tai lomien jälkeen.
Aloin jo jopa vähän pelätä niitä tilanteita, keksin usein palavereja tms menoo just niihin kohtiin ettei tarvii osallustua näille aamu tai ip kahveille. Tästä kärsi muukin tiimi, kukaan ei kehdannut/ilennyt/uskaltanut sanoa mitään.
Onneksi muutimme toimiston eri taloon ja tiimi hajosi - helpotus kaikille.
Sano että oot lesbo sinkku ja vuokralla etkä tiedä kuka on lapden isä etkä oikeen varma sen iästä.
Ja että " oon täällä töissä ihan rahan takia, voi että kun sais sen lottovoiton"
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kerro että oli taas Niiiiin tylsä vkonloppu, siivosin kaappeja, ullakkoa, kellaria tai vanhemmat kylässä tai pitkällä kävelyllä etkä nähnyt yhtään ihmistä koko matkalla. Ole tylsä.
Tai sitten erittäin pitkiä, yksityiskohtaisia, pitkäveteisiä tarinoita. Kuin puhelias karjalaismummo, joka ei ole saanut pitkään aikaan juttuseuraa. Kohta eivät uskalla kysyä mitään!
Joo kiitos kysymästä, käytiin viikonloppuna serkun tytön rippijuhlissa Imatralla, serkun miehen suku siis on sieltä kotoisin, he ovatkin asuneet siellä jo 1700-luvulta asti, ihana talo muuten heillä, tiiätkö semmonen vanha maalaistalo, ja voileipäkakut ja kaikki, vaikka koetan kyllä enimmäkseen vältellä gluteenia nykyään, kun tuppaa niin mahassa kiertämään, ja tälleen keväisin tulee ihottumaa kainaloihin, on vielä vähän asian selvittely kesken, mutta juuri siellä viikonloppuna veljentyttäreni osasi vinkata yhdestä luontaishoitajasta, tämmönen kuin Kirsi Viheroksa, hän on auttanut monia, annan kyllä numeron jos kiinnostaa, ja tän veljentyttären mies siis työskentelee puuseppäyrittäjänä ja kuule lupasi minullekin kunnostaa vanhan senkin, jonka äitini osti helmikuussa antiikkikaupan loppuunmyynnistä, tiedätkö kuule sen Leenan Antiikin siinä Pyörtölässä, siinä ihan Tillilän kauppapuutarhan lähellä, ja sai muuten niin hyvään hintaan, ajatella, vain sata euroa, ja onhan kyllä virtsatietulehduskin vielä vaivannut...
Voi minusta olisi ihana kuunnella juuri tälläistä jutustelua. Toki kohtuus kaikessa, mutta tuli ihan lämpimä olo kun kun kuvittelin jonkin selittävän tälläistä minulle. Ja vaihtarina kuuntelee vähän minuakin, jos on kerrottavaa.
Itse vastaan joko niitä näitä tai sanon suoraan, etten halua puhua aiheesta. Sitten olen vain tuppisuuna jos uteleminen jatkuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei tarvitse rajata työ ymmäristöön vaan siellä missä naiset,siellä juorut ja pahan suopeus ja kateus.i.
Ihan yhtä uteliaita työkavereita voi olla miehissäkin, ei ole sukupuoli- vaan luonnekysymys.
Jos et oo nyt hiljaa niin sulla ei kohta ole hampaita.
Aina on tehonnut.
Seurakunnissakin hiukan samaa, yritetään saada toinen kokemaan olonsa kotoisaksi, mutta introverttinä melkein pakenee.:)
Vierailija kirjoitti:
Siis ettekö te osaa ollenkaan puhua small talkia? Ei siinä ole tarkoitus vuodattaa sydäntä, vaan puhua kevyesti ja omalla mukavuusalueella pysytellen. Jos joku kysyy vaikkapa oliko kiva viikonloppu, ei tarkoitus ole antaa yksityiskohtaista raporttia, vaan ihan itse voi valita mitä kertoo. Esim. voi kertoa lukeneensa hyvää kirjaa -> keskustellaan kirjasta/kirjoista, tai voi sanoa käyneensä ihanalla, pitkällä kävelylenkillä tai ihan vaan että on nauttinut lepäilystä. Ei ole pakko kertoa mitään, mitä ei halua kertoa.
Et ehkä ole tullut törmänneeksi tällaisiin tyyppeihin? Jos kerrot, että olet lukenut hyvää kirjaa, ei keskustelu jatku ainakaan aiheesta kirjallisuus. Utelija vastaa ai ihan yksinkö olit lukemassa, missäs miehes oli, oliko kapakassa, vai onkos sulla miestä, entäs lapset, vai oliko isäviikko jne jne
Komppaan naisena kaikkia edellisiä vinkkejä mutta juoruilu ja utelu ei ole vain naisten ominaisuus vaan täällä Etelä-Karjalassa miehetkin ovat uteliaita ja juoruavia. Jos kertoo yhdelle ihmiselle pienenkin asian, niin siitä tietää huomenna koko kylä!
Eb noteeraa sellaisia ihmisiä millään tavalla eli olen kuin heitä ei olisikaan.
Siis ettekö te osaa ollenkaan puhua small talkia? Ei siinä ole tarkoitus vuodattaa sydäntä, vaan puhua kevyesti ja omalla mukavuusalueella pysytellen. Jos joku kysyy vaikkapa oliko kiva viikonloppu, ei tarkoitus ole antaa yksityiskohtaista raporttia, vaan ihan itse voi valita mitä kertoo. Esim. voi kertoa lukeneensa hyvää kirjaa -> keskustellaan kirjasta/kirjoista, tai voi sanoa käyneensä ihanalla, pitkällä kävelylenkillä tai ihan vaan että on nauttinut lepäilystä. Ei ole pakko kertoa mitään, mitä ei halua kertoa.