Itkettää mutta itku ei tule. Mulla on kamala olo.

Tsemppiä ap. Toivottavasti poikasi saa tukea.

Huoli omasta lapsesta on kamalinta mitä voi kuvitella. Olen valitettavasti itsekin ollut eteisessä vastassa koulumatkalla pahoinpideltyä lastani. Siitä alkoi sellainen pyöritys... Pitkään jännitin ja pelkäsin. Huoli väheni oikeastaan vasta sitten kun poikani aloitti ammattiopistossa toisella paikkakunnalla.

Hae apua tuohon jatkuvaan ahdistukseen itsesi ja lapsesi takia.