Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
VÄITÄN, että ongelmistaan puhuminen ja terapiat ovat suurelta osin ajanhukkaa ja jopa haitallista
11.05.2022 |
Heti kärkeen, en tarkoita nyt oikeasti vakavia ja traumaattisia tapahtumia. Raiskaus, pahoinpitely, vakava onnettomuus tms.
Puhun nyt tästä trendistä, että ihmiset ravaavat terapioissa kaikenmaailman väkisin kaivetuilla ongelmilla ja draamailulla ja uhriutumisella.
On erittäin muodikasta myös avautua "ongelmista" ja tehdä ne tiettäväksi kaikille ulkopuolisille. On ilmeisen hienoa saada selkääntaputuksia, tykkäysiä, tsemppiviestejä ja huomiota.
Mutta nykyään on menty jo liian pitkälle.
Tämä trendi on tehnyt sen, että ihmisistä on tullut itsekkäämpiä ja omaan napaan tuijottelijoita. Kieritään itsesäälissä ja mietitään vain itseä ja omia "ongelmia" (jolloin ne suurenevat, koska niille annetaan niin paljon aikaa ajatuksissa).
Kaikenlisäksi empatia muita kohtaan vähenee, on vain Minä, Minun tunteeni, Minun vaikeuteni, Minun oikeuteni (ja velvollisuudet on kätevästi unohdettu tyystin. Muita ei tarvitse ajatella enää laisinkaan).
Nostakaa katseenne napanöyhdästä, ja huomaatte että elämä on ihan ok ja paljon muitakin asioita olemassa, kuin omissa pienissä töyssyissä märehtiminen.
Kommentit (37)
Näissä psykotouhuissa pyritään jotenkin käsittelemään tilannetta ja lukitsemaan se. Kun oikea tapa olisi vain antaa olla ja unohtaa, mennä eteenpäin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Näissä psykotouhuissa pyritään jotenkin käsittelemään tilannetta ja lukitsemaan se. Kun oikea tapa olisi vain antaa olla ja unohtaa, mennä eteenpäin.
Joo parempi haudata kaikki jonnekin josta ne voi aiheuttaa epätervettä käyttäytymistä.
Vierailija kirjoitti:
Enemmänhän se on ihmisten välistä empatiaa ja solidaarisuutta lisännyt.
Ei pidä paikkaansa. Kukaan ei enää oikeasti tunne oikeaa empatiaa toisia kohtaan, kaikki haluavat vain huomion itselleen. Korkeintaan valitetaan kuorossa toinen toisensa päälle huutaen.
Onneksi on merkkejä uusista tuulista tällä rintamalla. Nyt sanotaan että jokaista tunnetta ei pidä miettiä ja analysoida, elä! Tunteiden pitää vain antaa mennä läpi takertumatta niihin ihan kuin ne olisi jotain omaisuutta mitä pitää pyöritellä ja tarkastella. Otetaan asiat niin kuin ne on ja lopetetaan vatvominen ja jankkaaminen.
Vierailija kirjoitti:
Näissä psykotouhuissa pyritään jotenkin käsittelemään tilannetta ja lukitsemaan se. Kun oikea tapa olisi vain antaa olla ja unohtaa, mennä eteenpäin.
Todellakin, juuri näin hyvin monen "ongelman" kohdalla.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Enemmänhän se on ihmisten välistä empatiaa ja solidaarisuutta lisännyt.
Ei pidä paikkaansa. Kukaan ei enää oikeasti tunne oikeaa empatiaa toisia kohtaan, kaikki haluavat vain huomion itselleen. Korkeintaan valitetaan kuorossa toinen toisensa päälle huutaen.
Hankkiudu parempiin piireihin?
Vierailija kirjoitti:
Onneksi on merkkejä uusista tuulista tällä rintamalla. Nyt sanotaan että jokaista tunnetta ei pidä miettiä ja analysoida, elä! Tunteiden pitää vain antaa mennä läpi takertumatta niihin ihan kuin ne olisi jotain omaisuutta mitä pitää pyöritellä ja tarkastella. Otetaan asiat niin kuin ne on ja lopetetaan vatvominen ja jankkaaminen.
Onko merkkejä? Tervehdin niitä ilolla, jos näin järkeviä uusia tuulia todella tuloillaan!
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Haluaisiko ap kertoa, mitä terapiasuuntauksia hän on kokeillut.
Saattaa vaikuttaa siltä siksi, koska henkiset prosessit vievät pitkään, eivätkä kaikki etene yhtä nopeasti jos ollenkaan. Oma tieni pois monimutkaisesta masennusvyyhdistä vei melkein kymmenen vuotta, mutta nyt voin hyvin ja olen tyytyväinen. Tuo kaikki vaati paljon työstämistä, jotta suuri määrä solmuja aukesi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Saathan sinä väittää ihan mitä tahansa :D
Vierailija kirjoitti:
Enemmänhän se on ihmisten välistä empatiaa ja solidaarisuutta lisännyt.
Tai sitten sen esittämistä.
Pahimmillaan somelandiassa kaikki vetävät roolia, kun ollaan näyttämöllä.
Mikään ei kuitenkaan voi korvata autenttisia ihmissuhteita. Nyt moni larppaa näitä seuraamiensa vaikuttajien katsomoissa. Ja herkästi se takki myös kääntyy.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Riippuu mitä puhuu, missä ja kenelle, mihin tiedot menevät. Juttelu sinänsä ei ole ongelma, vaan kuka se toinen on ja manipuloiko. Onko siinä paikassa haittoja vai ei.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Enemmänhän se on ihmisten välistä empatiaa ja solidaarisuutta lisännyt.
Tai sitten sen esittämistä.
Pahimmillaan somelandiassa kaikki vetävät roolia, kun ollaan näyttämöllä.
Mikään ei kuitenkaan voi korvata autenttisia ihmissuhteita. Nyt moni larppaa näitä seuraamiensa vaikuttajien katsomoissa. Ja herkästi se takki myös kääntyy.
Minä en puhunut some-kuplasta vaan tosielämästä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tästä on ihan tutkimustuloksiakin. Ikävien asioiden märehtiminen ei auta ketään.
Vierailija kirjoitti:
Tästä on ihan tutkimustuloksiakin. Ikävien asioiden märehtiminen ei auta ketään.
Todellako? Linkkaapa niitä sitten.
En yleistäisi. Joskus puhuminen ja uusien näkökulmien saaminen auttaa pienempiinkin ongelmiin, sillä usein se ikävä asia kasvaa oman pään sisällä isommaksi kuin mitä se todellisuudessa on. Tuossa ei ole niinkään kyse märehtimisestä, vaan siitä että asian käsittelyn saa liikkeelle ja siitä pääsee yli.
Minustakin se on usein haitallista, mutta lähinnä siksi että pahojen asioiden märehtiminen ei ehkä vie mitenkään eteenpäin vaan laittaa vain ihmisen elämään trauman uudelleen ja uudelleen. Se saa helpommin jumittumaan siihen traumanaikaiseen tilaan sen sijaan että menisi eteenpäin.
Minä en aio enää kertaakaan toistaa eri lekureille ja muille elämäntarinaani. Haluan keinoja joilla pystyn toimimaan normaalisti tilanteissa joissa en osaa olla, miten vahvistaa positiivista kehää ja muuta käytännöllistä. Märehtimisestä tullut hyöty on tähän mennessä nolla, tai ehkä pikemminkin miinus kun olen vain suuttunut ja ahdistunut lisää sen jälkeen kun olen käynyt "avautumassa" enkä saanut mitään toimintakeinoja.
Ensin olisi kyllä hyvä tietää jotain aiheesta, ennen kuin alkaa väittämään. Itse en tunnista mihin ap viittaa. Ehkä freudilaiseen jo vanhentuneeseen terapiaperinteeseen? Tai kenties traumaterapiaan, jossa traumamuistolle tehdään altistusta käymällä traumatarinaa läpi. Vallitseva ja useimpien häiriöiden käypä hoito-suosituksessa primaari viitekehys on kognitiivinen tai kognitiivisen käyttäytymisterapian viitekehys, jossa märehtimistä vältetään. Se on hyödyllistä vain haitallisten ajatusten ja käytösmallien analysoinnin aikana, jotta voidaan täsmentää tarkasti se, mistä ollaan oppimassa pois. Näihin viitekehyksiin kuuluu myös niin sanottu "kolmas aalto", jossa keskeisiä ovat HOT tai suomennettuna hyväksymis- ja omistautumisterapian periaatteet, joissa todellakin vältetään märehtimistä. Samoin kuin muissakin viitekehyksissä ja koulukunnissa, esim ratkaisukeskeisessä, jossa ongelmapuheen välttäminen ja näkökulman muuttamisen taito suhteessa koettuun ongelmaan ovat keskeisiä asioita.
Saahan sitä toki kaikenlaista väittää, mutta silloin täytyy varautua myös perustelemaan. Jos olet käynyt jossain psykiatrisen sh:n juttusilla ja siellä on märehditty, niin se ei ole terapiaa, vaan hän on yrittänyt tarjota kuuntelevaa korvaa, empatiaa ja kohdatuksi tulemisen kokemusta. Se ei kuitenkaan ole sama asia, kuin terapia.
Tunnen ihmisiä jotka ovat vuosia, jopa vuosikymmeniä käyneet terapioissa ja ties missä selittämässä ongelmistaan ja tunteistaan. Eivät nuo ihmiset olet menneet eteenpäin, päinvastoin ovat jumittuneet sinne maailmaan joissa heillä on paha olla ja vatvovat sitä päivästä toiseen.
He tarvitsevat konkreettisia ratkaisuja siihen miten muuttaa ajatusmallejaan, miten toimia kun alkaa ahdistaa, miten olla takertumatta jokaiseen tunteeseen, miten olla ylianalysoimatta, miten muuttaa itsetuhoista käyttäytymistään jolla vain vahvistavat negatiivista kehää ja niin edelleen. Tuollaista ratkaisukeskeistä terapiaa tuntuu olevan harmillisen vähän.
Itsekin sain vain sellaista "apua" jossa purin tunteitani, mutta sen jälkeen ne jäivät aivan auki ilman mitään päätöstä ja seuraavalla kerralla sama uudestaan. Totesin että tämä vain pahentaa oloa, on keksittävä miten toimin mahdollisimman hyvin pahasta olosta huolimatta ja pikkuhiljaa vähennän sitä pahaa oloa hyvien kokemusten kautta.
Alue: Aihe vapaa
Enemmänhän se on ihmisten välistä empatiaa ja solidaarisuutta lisännyt.