AMK ja yliopistokoulutetun erot..

Palkka

Toimenkuva, Amk on enemmän käytännön läheisempää ja yliopistosta päästään laajempialaisiin tehtäviin joissa vaaditaan kykyä akatemiseen toimintaan.

Palkassa ei välttämättä näy, mutta voi myös näkyä, enemminkin tehtävästä ja vastuusta kiinni.

Ennemminkin tasoittuvat. Koulutuksella on eniten merkitystä uran alkuvaiheessa. Sen jälkeen merkitsee työkokemus ja osaaminen. Minäkin teen samoja töitä vanhalla opistotasoisella tutkinnolla ja samalla palkalla kuin diplomi-insinöörit.

Aika harva maisterismaisteri on tehnyt maisteristöissään ikinä yhtään mitään, mikä vaatii mitään akateemisuutta.

🥱

Yliopistoissa koulitaan  m i e l i p i d e p o l i i s e j a.

AMK on enemmän käytännön osaaja ja mahdollisuus isompiin tienesteihin. Yliopistolainen enempi kapea-alainen ja rajoitetummat työmahdollisuudet.

Niin, tuollaista olen itsekin kuullut. Monet työkaverit ovat ylpeinä todenneet, ettei meidän alalla pärjää AMK-koulutetut. Itse toki työskentelen aivan samoissa hommissa kuin he AMK-koulutuksella. Sama tehtävänimike, sama palkka, samat työtehtävät. Hupsista.

AMK:n käyneistä moni on suorittanut ensiksi saman alan ammatillisen perustutkinnon, kun yliopiston käyneet puolestaan ovat harvoja poikkeuksia lukuunottamatta käyneet lukion. Tiedä sitten, merkitseekö tai näkyykö se työelämässä käytännössä mitenkään.

Välttämättä ei ole paljonkaan eroa. Menetelmäopintoja yliopisto-opiskelijalla kertyy enemmän, mutta eihän niitä suuri osa siltikään aidosti hallitse eikä arjessaan tarvitse.

AMK-opiskelija on opintojen aikana kouliintunut kontaktoimaan eri tahoja, yliopisto-opiskelija ehkä taas sitten puntaroimaan kriittisemmin eri lähteitä. Alakohtaistakin tosin.

Itse on olen maisteri ja kohta AMK-koulutettu. 

Sosiaalialalla palkkaeroa on toista tonnia ellei enemmänkin jo paikoitellen. Moni sosionomi myös tekee vuorotyötä, kun taas sossuilla on vira-aikainen työ. Molemmista on huutava pula ja töihin revitään kesken opintojen. 

Luuleeko aloittaja, että enemmistö ihmisistä työskentelee valtion tai kunnan viroissa, johon on pätevyysvaatimukset? Siis koulutukseen, ei osaamiseen ja kokemukseen perustuvat. Ei kyllä anna nuorista yliopisto-opiskelijoista tai maistereista kovin välkkyä kuvaa.

Kun tätä ketjua lukee, huomaa jo yhden eron. 

Ero on oikeasti aika iso, mutta jos tekee suorittavaa työtä, sitä saattaa olla vaikea hahmottaa. Palkassa koulutus ei todellakaan aina näy,  mutta työn toimenkuva on yleensä erilainen. Toki poikkeuksiakin on, mutta jos puhutaan yleisellä tasolla, niin sisällöllisesti yliopistokoulutuksen saaneella on työn sisältöön nähden enemmän liikkumatilaa ja sitä myöten vastuuta; esimerkkinä vaikka sosionomi vs sosiaalityöntekijä.

Yliopistosta valmistunut osaa pyöritellä papereita, AMKsta valmistunut työkaluja

Miksi ihmeessä te menette ammattikorkeaan jos katumus iskee ja kokee alemmuutta akateemisiin tutkintoihin. Ammattikorkea eroaa yliopistoihin eikä niitä voi verrata toisiinsa keskenään. 

RKM kirjoitti:

Ennemminkin tasoittuvat. Koulutuksella on eniten merkitystä uran alkuvaiheessa. Sen jälkeen merkitsee työkokemus ja osaaminen. Minäkin teen samoja töitä vanhalla opistotasoisella tutkinnolla ja samalla palkalla kuin diplomi-insinöörit.

Niinpä!

Moni hoitaja tekee samaa työtä kuin lääkärit 🤭🤣🤣🤣

Miksi menette AMK jos haluaisitte kuitenkin korkeakoulutuksen ja akateemisuuden?

Itselläni on molemmista ylemmät tutkinnot (eli maisteri plus yamk). Kyllä ammattikorkeassa pääsee vähemmällä, noin aivonystyröiden puolesta. 

Vierailija kirjoitti:

Miksi ihmeessä te menette ammattikorkeaan jos katumus iskee ja kokee alemmuutta akateemisiin tutkintoihin. Ammattikorkea eroaa yliopistoihin eikä niitä voi verrata toisiinsa keskenään. 

Samaa ihmettelee minäkin. Ammattikorkeassa ei valmistuu samoihin tehtäviin kuin yliopistoista. Onko se nyt niin vaikea ymmärtää?

Ei kaikki pääse yliopistoon, vaikka olisivat hakeneetkin. 

Just niin tulevat. Amk on ammattikorkeakoulu, eli siinä opetellaan ammattiin kuuluvat käytännöt.

Yliopisto on tiedekorkeakoulu, siellä useimmiten opiskeltavana on tieteen kirjallisuus, teoriat, ajatukset ja tehdään tiedettä, tutkitaan. Lääkärit toki myös käytännön työtä, ja toki muissakin silloin kun se aiheeseen kuuluu, sanotaan nyt vaikkapa biologia meribiologia, metsätaloustiede, kotitaloustiede tai mikä se nyt on mistä jotain kotitalousopettajia syntyy... ravitsemustiede... Pohjana ovat kuitenkin kirjallisuuspainotteiset opinnot.