Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Koulutustaustan merkitys työelämässä

Vierailija
11.05.2022 |

tylsää kun ehdin kirjoittaa vastauksen ketjuun joka poistui jostain syystä pikavauhtia. Kummallisia ovat ihmiset kun eivät siedä kokemusperäistä vertailua koulutustaustan plussista ja miinuksista.
Kun kysymys poistuneessa ketjussa kuului, että koulutuksen merkitys työelämässä, niin toisin kuin valtaosa kommenteista, vastaan työelämän näkökulman kannalta. Olen toiminut esihenkilönä työurani aikana vajaalle 30:lle alaiselle, joukossa tradenomeja, IT-insinöörejä, ekonomeja ja pari merkonomia. Merkonomeilla on ollut pitkä työkokemus, joten työsuorituksessa eivät ole hävinneet mitenkään vastavalmistuneelle tai vasta vähän kokemusta hankkineelle tradenomille, päinvastoin. Vastavalmistuneista eniten perehdytystä ja tukea on tarvinneet ekonomit, koska heille työssä tarvittavat peruskäsitteet ovat olleet osin vieraita ja erilaisten ohjelmistojen käyttö vaatinut harjoitusta. Jonkinlainen käytännönläheinen päättelykyky ja omatoimisuus on puuttunut myös.

Toisaalta ekonomien kyky analysoida dataa (sekä tekninen, että analyyttinen) on yleisesti kehittyneempi kuin alemman korkeakoulututkinnon suorittaneiden.

En ole ehkä pätevä sanomaan, kun ei ole teknistä koulutusta, mutta silti sivusta seuraten on vaikuttanut myös insinööritieteissä olevan samansuuntaiset heikkoudet ja vahvuudet riippuen koulutuksen tasosta.

Kommentit (3)

Vierailija
1/3 |
11.05.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Jotenkin ihmetyttää tuo, ettei ekonomit osaisi mukamas käyttää erilaisia ohjelmistoja, kun ihan opintosisältöön kuuluu hyvinkin monien eri tietoteknisten ohjelmistojen käyttö.

Itse olen tästä siis erimieltä, oman kokemuksen mukaan ekonomit ovat huomattavan paljon parempia ohjelmistojen kanssa kuin tradenomit.

Työsuoritus aloittaessa tradeilla ja ekonomeilla on samalla tasolla, mutta ekonomit ajattelevat asioita laajemmin ja osaavat huomioida asioita eri näkökulmista kuin tradet.

Ero korostuu kun työelämää on enemmän takana, tradenomien suoriutuminen on alhaisemmalla tasolla kuin ekonomien.

Omalla työpaikalla siis ekonomeja ja tradenomeja, meillä tradenomien vastuut, työskentelyn taso ja palkat ovat alhaisemmat kuin ekonomeilla ja syystä.

Vierailija
2/3 |
11.05.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Jotenkin ihmetyttää tuo, ettei ekonomit osaisi mukamas käyttää erilaisia ohjelmistoja, kun ihan opintosisältöön kuuluu hyvinkin monien eri tietoteknisten ohjelmistojen käyttö.

Itse olen tästä siis erimieltä, oman kokemuksen mukaan ekonomit ovat huomattavan paljon parempia ohjelmistojen kanssa kuin tradenomit.

Työsuoritus aloittaessa tradeilla ja ekonomeilla on samalla tasolla, mutta ekonomit ajattelevat asioita laajemmin ja osaavat huomioida asioita eri näkökulmista kuin tradet.

Ero korostuu kun työelämää on enemmän takana, tradenomien suoriutuminen on alhaisemmalla tasolla kuin ekonomien.

Omalla työpaikalla siis ekonomeja ja tradenomeja, meillä tradenomien vastuut, työskentelyn taso ja palkat ovat alhaisemmat kuin ekonomeilla ja syystä.

ERP käyttökokemus puuttuu tärkeimpänä.

Esim nyt meidän alallamme, jos onkin hallussa suora materiaalihallinnon termistö ja esim lainsäädäntö & viranomaismääräykset, ei tunnetakaan vaikkapa kansainvälisen kaupan ja logistiikan säännöstöä, termistöä, raportointia etc. Eli osataan simuloida vaikkapa JIT filosofian mukaisesti tuotannon tarvikevirtaa, mutta ei osata rakentaa E2E prosessia toimitusketjulle.  Puhtaasti prosessien kehitystehtäviä on yrityksissä hyvin vähän, yleisesti kun prosesseja kehitetään on kehitystiimissä se yksi projektipäällikkö ja 30 hlöä jotka osallistuvat kehitystyöhön enemmän tai vähemmän operatiivisesta työroolistaan käsin. Siksi ehkä koulutuspolkuun sopivin etenemissuunta löytyisikin, ainakin materiaalihallinnossa, ekonomeille tutkimuksesta yliopistoissa tmv julkisissa tutkimuslaitoksissa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/3 |
11.05.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jotenkin ihmetyttää tuo, ettei ekonomit osaisi mukamas käyttää erilaisia ohjelmistoja, kun ihan opintosisältöön kuuluu hyvinkin monien eri tietoteknisten ohjelmistojen käyttö.

Itse olen tästä siis erimieltä, oman kokemuksen mukaan ekonomit ovat huomattavan paljon parempia ohjelmistojen kanssa kuin tradenomit.

Työsuoritus aloittaessa tradeilla ja ekonomeilla on samalla tasolla, mutta ekonomit ajattelevat asioita laajemmin ja osaavat huomioida asioita eri näkökulmista kuin tradet.

Ero korostuu kun työelämää on enemmän takana, tradenomien suoriutuminen on alhaisemmalla tasolla kuin ekonomien.

Omalla työpaikalla siis ekonomeja ja tradenomeja, meillä tradenomien vastuut, työskentelyn taso ja palkat ovat alhaisemmat kuin ekonomeilla ja syystä.

ERP käyttökokemus puuttuu tärkeimpänä.

Esim nyt meidän alallamme, jos onkin hallussa suora materiaalihallinnon termistö ja esim lainsäädäntö & viranomaismääräykset, ei tunnetakaan vaikkapa kansainvälisen kaupan ja logistiikan säännöstöä, termistöä, raportointia etc. Eli osataan simuloida vaikkapa JIT filosofian mukaisesti tuotannon tarvikevirtaa, mutta ei osata rakentaa E2E prosessia toimitusketjulle.  Puhtaasti prosessien kehitystehtäviä on yrityksissä hyvin vähän, yleisesti kun prosesseja kehitetään on kehitystiimissä se yksi projektipäällikkö ja 30 hlöä jotka osallistuvat kehitystyöhön enemmän tai vähemmän operatiivisesta työroolistaan käsin. Siksi ehkä koulutuspolkuun sopivin etenemissuunta löytyisikin, ainakin materiaalihallinnossa, ekonomeille tutkimuksesta yliopistoissa tmv julkisissa tutkimuslaitoksissa.

Ammattikorkeakoululaitos perustettiin aikoinaan työelämän aloitteesta, palvelemaan työelämän tarvetta asiantuntijatasoisille toimihenkilöille. Koettiin, että tällainen bachelor tai college degree tutkintotaso puuttuu Suomesta. Opistotutkinto ei antanut riittäviä valmiuksia asiantuntijatason tehtävissä toimimiseen, yliopisto ei taas tuottanut työelämätaitoisia asiantuntijoita, vaan toteutti enemmän tehtäväänsä tieteellisen tutkimuksen edistäjänä.

Kaikkia siis tarvitaan. Kysymys kuuluu miksi tieteen tekijäksi koulutettu edes haluaisi niin kiihkeästi kilpailla teollisuuden tai palveluiden asiantuntijatehtävistä, ettei sietäisi alemman korkeakoulun käyneitä työmarkkinoilla?