Te, jotka teette osittain/pelkästään etätyötä, mitä työtä teette?

Liiketoiminnan kehityspäällikkö. Eli käytännössä siis vastuussa asiakaskontakteista, palveluiden ja palveluratkaisujen tarjoamisesta ja kehittämisestä ja uusasiakashankinnasta. Muutenkin asiakaskunta on pitkin maailmaa, joten jo ennen korona-aikaa todella suuri osa kontaktoinneista tuli tehtyä sähköposti+puhelin+teams -yhdistelmällä. Nyt fyysiset asiakaskäynnit ovat vähentyneet vielä entisestään, eikä kongressitapahtumiakiaan ole samaa tahtia kuin ennen koronaa vielä ainakaan, joten aika suuri osa ajasta tulee vietettyä kotitoimistolla. Toimistolle ei ole mitään tarvetta mennä, kun kaikki välineet on kotona. Viimeisen vuoden aikana olen käynyt toimistolla yhteensä neljä kertaa ja nekin lähinnä moikkaamassa työkavereita. Reissussa olen ollut samana aikana kolme kertaa ja fyysisiä asiakastapaamisia on ollut kahdesti (kaikki muut on siis pidetty teamsin välityksellä). Tässä on puolensa ja puolensa - aikatauluttaminen ja arjen pyörittäminen on ihan todella paljon helpompaa ja aikaa jää huomattavasti enemmän muuhun, kun työmatkat ja kaikki muu tyhjäkäynti on poissa. Mutta toisaalta välillä alkaa oikeasti kaivata muutakin juttuseuraa palaverien ulkopuolisena aikana kuin kissat (jotka eivät onneksi vielä ole alkaneet vastailla takaisin).

Palkanlaskenta.

Aluepäällikkö ICT-ala. Etätöitä jo vuodesta 2014.

Koodari

Testiautomaatioinsinööri. Käytännössä siis koodaan automaatiota, jolla testataan, että softa toimii niin kuin on suunniteltu ja yritän saada kiinni bugeja ennen kuin tuote menee tuotantoon.

Logistiikkakoordinointia teen, ja nyt jo yli 1,5 vuotta suurimmaksi osaksi etänä. Tuntuu että keskityn paremmin kotona kuin toimistolla. Viihdyn niin hyvin kotikonttorilla että melkein ahdistaa ajatus lähteä toimistolle, vaikka ihan normaali olen enkä pelkää ihmisiä tms. 😁 Ennen koronaa viihdyin hyvin toimistolla, mutta nyt olen niin tottunut tähän etätyöskentelyyn ettei ole mitään tarvetta lähteä toimistolle. Onneksi työnantaja sallii etätyöskentelyn ja tosi moni meidän työpaikalla tekeekin edelleen etätöitä.

Vierailija kirjoitti:

Liiketoiminnan kehityspäällikkö. Eli käytännössä siis vastuussa asiakaskontakteista, palveluiden ja palveluratkaisujen tarjoamisesta ja kehittämisestä ja uusasiakashankinnasta. Muutenkin asiakaskunta on pitkin maailmaa, joten jo ennen korona-aikaa todella suuri osa kontaktoinneista tuli tehtyä sähköposti+puhelin+teams -yhdistelmällä. Nyt fyysiset asiakaskäynnit ovat vähentyneet vielä entisestään, eikä kongressitapahtumiakiaan ole samaa tahtia kuin ennen koronaa vielä ainakaan, joten aika suuri osa ajasta tulee vietettyä kotitoimistolla. Toimistolle ei ole mitään tarvetta mennä, kun kaikki välineet on kotona. Viimeisen vuoden aikana olen käynyt toimistolla yhteensä neljä kertaa ja nekin lähinnä moikkaamassa työkavereita. Reissussa olen ollut samana aikana kolme kertaa ja fyysisiä asiakastapaamisia on ollut kahdesti (kaikki muut on siis pidetty teamsin välityksellä). Tässä on puolensa ja puolensa - aikatauluttaminen ja arjen pyörittäminen on ihan todella paljon helpompaa ja aikaa jää huomattavasti enemmän muuhun, kun työmatkat ja kaikki muu tyhjäkäynti on poissa. Mutta toisaalta välillä alkaa oikeasti kaivata muutakin juttuseuraa palaverien ulkopuolisena aikana kuin kissat (jotka eivät onneksi vielä ole alkaneet vastailla takaisin).

Anteeksi nyt vaan, mutta itseäni ärsyttää suunnattomasti tällaiset täysin turhat ja ilmeisen ylipalkatut hommat, joilla ei lopulta ole mitään merkitystä mihinkään. Samaan aikaan yhä useampi joutuu yhä huonompaan, raskaaseen ja huonosti palkattuun sekä aliarvostettuun työhön ilman mahdollisuutta etätyöhön tai mihinkään muuhunkaan työsuhde-etuun käytännössä orjan asemaan, vaikka tällaisellä työllä olisikin suuri merkitys käytännön asioiden ja yhteiskunnan toimimisen kannalta. Olen itse köyhä työtön ja olen itsekin opiskellut liiketalouden AMK-tutkinnon, mutta en siltikään oikein hyväksy liike-elämää ja näitä turhia töitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Liiketoiminnan kehityspäällikkö. Eli käytännössä siis vastuussa asiakaskontakteista, palveluiden ja palveluratkaisujen tarjoamisesta ja kehittämisestä ja uusasiakashankinnasta. Muutenkin asiakaskunta on pitkin maailmaa, joten jo ennen korona-aikaa todella suuri osa kontaktoinneista tuli tehtyä sähköposti+puhelin+teams -yhdistelmällä. Nyt fyysiset asiakaskäynnit ovat vähentyneet vielä entisestään, eikä kongressitapahtumiakiaan ole samaa tahtia kuin ennen koronaa vielä ainakaan, joten aika suuri osa ajasta tulee vietettyä kotitoimistolla. Toimistolle ei ole mitään tarvetta mennä, kun kaikki välineet on kotona. Viimeisen vuoden aikana olen käynyt toimistolla yhteensä neljä kertaa ja nekin lähinnä moikkaamassa työkavereita. Reissussa olen ollut samana aikana kolme kertaa ja fyysisiä asiakastapaamisia on ollut kahdesti (kaikki muut on siis pidetty teamsin välityksellä). Tässä on puolensa ja puolensa - aikatauluttaminen ja arjen pyörittäminen on ihan todella paljon helpompaa ja aikaa jää huomattavasti enemmän muuhun, kun työmatkat ja kaikki muu tyhjäkäynti on poissa. Mutta toisaalta välillä alkaa oikeasti kaivata muutakin juttuseuraa palaverien ulkopuolisena aikana kuin kissat (jotka eivät onneksi vielä ole alkaneet vastailla takaisin).

Anteeksi nyt vaan, mutta itseäni ärsyttää suunnattomasti tällaiset täysin turhat ja ilmeisen ylipalkatut hommat, joilla ei lopulta ole mitään merkitystä mihinkään. Samaan aikaan yhä useampi joutuu yhä huonompaan, raskaaseen ja huonosti palkattuun sekä aliarvostettuun työhön ilman mahdollisuutta etätyöhön tai mihinkään muuhunkaan työsuhde-etuun käytännössä orjan asemaan, vaikka tällaisellä työllä olisikin suuri merkitys käytännön asioiden ja yhteiskunnan toimimisen kannalta. Olen itse köyhä työtön ja olen itsekin opiskellut liiketalouden AMK-tutkinnon, mutta en siltikään oikein hyväksy liike-elämää ja näitä turhia töitä.

Kuule, kun mikään yritys ei pysy pystyssä ilman asiakkaita. Eikä ne asiakkaat pysy yrityksen asiakkaina ihan hyvää hyvyyttään, jos niitä ei palvella parhaalla mahdollisella tavalla. Eivätkä valitse sitä yritystä palveluntarjoajaksi ihan pelkästään nettisivujen perusteella googlettamalla, jos alalla on yhtään kilpailua. Että ilman näitiä milesetäsi ylipalkattuja turhia tyyppejä sillä yrityksellä ei olisi varaa maksaa palkkoja teille "oikeille työntekijöillekään". Näin niinkuin faktantarkistuksena sinne duunarikuplaasi.

T: eri

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Liiketoiminnan kehityspäällikkö. Eli käytännössä siis vastuussa asiakaskontakteista, palveluiden ja palveluratkaisujen tarjoamisesta ja kehittämisestä ja uusasiakashankinnasta. Muutenkin asiakaskunta on pitkin maailmaa, joten jo ennen korona-aikaa todella suuri osa kontaktoinneista tuli tehtyä sähköposti+puhelin+teams -yhdistelmällä. Nyt fyysiset asiakaskäynnit ovat vähentyneet vielä entisestään, eikä kongressitapahtumiakiaan ole samaa tahtia kuin ennen koronaa vielä ainakaan, joten aika suuri osa ajasta tulee vietettyä kotitoimistolla. Toimistolle ei ole mitään tarvetta mennä, kun kaikki välineet on kotona. Viimeisen vuoden aikana olen käynyt toimistolla yhteensä neljä kertaa ja nekin lähinnä moikkaamassa työkavereita. Reissussa olen ollut samana aikana kolme kertaa ja fyysisiä asiakastapaamisia on ollut kahdesti (kaikki muut on siis pidetty teamsin välityksellä). Tässä on puolensa ja puolensa - aikatauluttaminen ja arjen pyörittäminen on ihan todella paljon helpompaa ja aikaa jää huomattavasti enemmän muuhun, kun työmatkat ja kaikki muu tyhjäkäynti on poissa. Mutta toisaalta välillä alkaa oikeasti kaivata muutakin juttuseuraa palaverien ulkopuolisena aikana kuin kissat (jotka eivät onneksi vielä ole alkaneet vastailla takaisin).

Anteeksi nyt vaan, mutta itseäni ärsyttää suunnattomasti tällaiset täysin turhat ja ilmeisen ylipalkatut hommat, joilla ei lopulta ole mitään merkitystä mihinkään. Samaan aikaan yhä useampi joutuu yhä huonompaan, raskaaseen ja huonosti palkattuun sekä aliarvostettuun työhön ilman mahdollisuutta etätyöhön tai mihinkään muuhunkaan työsuhde-etuun käytännössä orjan asemaan, vaikka tällaisellä työllä olisikin suuri merkitys käytännön asioiden ja yhteiskunnan toimimisen kannalta. Olen itse köyhä työtön ja olen itsekin opiskellut liiketalouden AMK-tutkinnon, mutta en siltikään oikein hyväksy liike-elämää ja näitä turhia töitä.

Anteeksi OT ap:n hyvään ketjuun, mutta olet siis liiketalouden AMK-tutkinnon suorittanut, muttet ymmärrä mitään yritystoiminnan ja liiketalouden lainalaisuuksista? Nukuitko sinä siellä luennoilla? Vai luuletko, että ne asiakkaat tupsahtelevat sinne yrityksiin tavaista ja pysyvät uskollisena elämänsä loppuun asti ihan muuten vain?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Liiketoiminnan kehityspäällikkö. Eli käytännössä siis vastuussa asiakaskontakteista, palveluiden ja palveluratkaisujen tarjoamisesta ja kehittämisestä ja uusasiakashankinnasta. Muutenkin asiakaskunta on pitkin maailmaa, joten jo ennen korona-aikaa todella suuri osa kontaktoinneista tuli tehtyä sähköposti+puhelin+teams -yhdistelmällä. Nyt fyysiset asiakaskäynnit ovat vähentyneet vielä entisestään, eikä kongressitapahtumiakiaan ole samaa tahtia kuin ennen koronaa vielä ainakaan, joten aika suuri osa ajasta tulee vietettyä kotitoimistolla. Toimistolle ei ole mitään tarvetta mennä, kun kaikki välineet on kotona. Viimeisen vuoden aikana olen käynyt toimistolla yhteensä neljä kertaa ja nekin lähinnä moikkaamassa työkavereita. Reissussa olen ollut samana aikana kolme kertaa ja fyysisiä asiakastapaamisia on ollut kahdesti (kaikki muut on siis pidetty teamsin välityksellä). Tässä on puolensa ja puolensa - aikatauluttaminen ja arjen pyörittäminen on ihan todella paljon helpompaa ja aikaa jää huomattavasti enemmän muuhun, kun työmatkat ja kaikki muu tyhjäkäynti on poissa. Mutta toisaalta välillä alkaa oikeasti kaivata muutakin juttuseuraa palaverien ulkopuolisena aikana kuin kissat (jotka eivät onneksi vielä ole alkaneet vastailla takaisin).

Anteeksi nyt vaan, mutta itseäni ärsyttää suunnattomasti tällaiset täysin turhat ja ilmeisen ylipalkatut hommat, joilla ei lopulta ole mitään merkitystä mihinkään. Samaan aikaan yhä useampi joutuu yhä huonompaan, raskaaseen ja huonosti palkattuun sekä aliarvostettuun työhön ilman mahdollisuutta etätyöhön tai mihinkään muuhunkaan työsuhde-etuun käytännössä orjan asemaan, vaikka tällaisellä työllä olisikin suuri merkitys käytännön asioiden ja yhteiskunnan toimimisen kannalta. Olen itse köyhä työtön ja olen itsekin opiskellut liiketalouden AMK-tutkinnon, mutta en siltikään oikein hyväksy liike-elämää ja näitä turhia töitä.

Kommenttisi jälkeen en lainkaan ihmettele miksi olet köyhä työtön.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Liiketoiminnan kehityspäällikkö. Eli käytännössä siis vastuussa asiakaskontakteista, palveluiden ja palveluratkaisujen tarjoamisesta ja kehittämisestä ja uusasiakashankinnasta. Muutenkin asiakaskunta on pitkin maailmaa, joten jo ennen korona-aikaa todella suuri osa kontaktoinneista tuli tehtyä sähköposti+puhelin+teams -yhdistelmällä. Nyt fyysiset asiakaskäynnit ovat vähentyneet vielä entisestään, eikä kongressitapahtumiakiaan ole samaa tahtia kuin ennen koronaa vielä ainakaan, joten aika suuri osa ajasta tulee vietettyä kotitoimistolla. Toimistolle ei ole mitään tarvetta mennä, kun kaikki välineet on kotona. Viimeisen vuoden aikana olen käynyt toimistolla yhteensä neljä kertaa ja nekin lähinnä moikkaamassa työkavereita. Reissussa olen ollut samana aikana kolme kertaa ja fyysisiä asiakastapaamisia on ollut kahdesti (kaikki muut on siis pidetty teamsin välityksellä). Tässä on puolensa ja puolensa - aikatauluttaminen ja arjen pyörittäminen on ihan todella paljon helpompaa ja aikaa jää huomattavasti enemmän muuhun, kun työmatkat ja kaikki muu tyhjäkäynti on poissa. Mutta toisaalta välillä alkaa oikeasti kaivata muutakin juttuseuraa palaverien ulkopuolisena aikana kuin kissat (jotka eivät onneksi vielä ole alkaneet vastailla takaisin).

Anteeksi nyt vaan, mutta itseäni ärsyttää suunnattomasti tällaiset täysin turhat ja ilmeisen ylipalkatut hommat, joilla ei lopulta ole mitään merkitystä mihinkään. Samaan aikaan yhä useampi joutuu yhä huonompaan, raskaaseen ja huonosti palkattuun sekä aliarvostettuun työhön ilman mahdollisuutta etätyöhön tai mihinkään muuhunkaan työsuhde-etuun käytännössä orjan asemaan, vaikka tällaisellä työllä olisikin suuri merkitys käytännön asioiden ja yhteiskunnan toimimisen kannalta. Olen itse köyhä työtön ja olen itsekin opiskellut liiketalouden AMK-tutkinnon, mutta en siltikään oikein hyväksy liike-elämää ja näitä turhia töitä.

Anteeksi OT ap:n hyvään ketjuun, mutta olet siis liiketalouden AMK-tutkinnon suorittanut, muttet ymmärrä mitään yritystoiminnan ja liiketalouden lainalaisuuksista? Nukuitko sinä siellä luennoilla? Vai luuletko, että ne asiakkaat tupsahtelevat sinne yrityksiin tavaista ja pysyvät uskollisena elämänsä loppuun asti ihan muuten vain?

Ymmärrän kyllä, mutta johan sanoin, että en oikein hyväksy niitä. Ja, eiköhän jokainen haluaisi niihin hyviin ja helppoihin, hyväpalkkaisiin ja siisteihin sisätöihin, mutta vain harva pääsee. Kyllähän se näiden oikeiden töiden tekijöiden kohtelu lähtee näistä paremmassa asemassa olevista. Myönnän kyllä opiskelleeni väärää alaa, mutta jos lohduttaa niin Ensolle tehnyt päivääkään koulutustani vastaavaa palkkatyötä. Ihan olisin halunnut opiskella valtiotieteitä Helsingin yliopistossa, mutta se ei ollut mahdollista ja tämä on sitten eri asiansa.

Teen viestintää keskikokoisessa yrityksessä. Koronan aikana siirryttiin etähommiin ja näyttää siltä että etänä jatketaan tästä edeskin. Osa henkilökunnastakin on muuttanut muille paikkakunnille, että kyllä tämä on varmaan aika pysyvä muutos.

Sairaanhoitaja

Joissain ammateissa asiakkaat ovat automaatio ja niitä on usein liikaakin, kuten hoito- ja opetusalalla. Joillain aloilla päivä alkaa sillä, että pitää ensin hankkia itselleen ne asiakkaat, joita palvella. Ja jos et löydä, saat melko pian kenkää. Mun mies aina sanookin, että ole onnellinen, että sulla on asiakkaat valmiina.

Käännöstyötä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Liiketoiminnan kehityspäällikkö. Eli käytännössä siis vastuussa asiakaskontakteista, palveluiden ja palveluratkaisujen tarjoamisesta ja kehittämisestä ja uusasiakashankinnasta. Muutenkin asiakaskunta on pitkin maailmaa, joten jo ennen korona-aikaa todella suuri osa kontaktoinneista tuli tehtyä sähköposti+puhelin+teams -yhdistelmällä. Nyt fyysiset asiakaskäynnit ovat vähentyneet vielä entisestään, eikä kongressitapahtumiakiaan ole samaa tahtia kuin ennen koronaa vielä ainakaan, joten aika suuri osa ajasta tulee vietettyä kotitoimistolla. Toimistolle ei ole mitään tarvetta mennä, kun kaikki välineet on kotona. Viimeisen vuoden aikana olen käynyt toimistolla yhteensä neljä kertaa ja nekin lähinnä moikkaamassa työkavereita. Reissussa olen ollut samana aikana kolme kertaa ja fyysisiä asiakastapaamisia on ollut kahdesti (kaikki muut on siis pidetty teamsin välityksellä). Tässä on puolensa ja puolensa - aikatauluttaminen ja arjen pyörittäminen on ihan todella paljon helpompaa ja aikaa jää huomattavasti enemmän muuhun, kun työmatkat ja kaikki muu tyhjäkäynti on poissa. Mutta toisaalta välillä alkaa oikeasti kaivata muutakin juttuseuraa palaverien ulkopuolisena aikana kuin kissat (jotka eivät onneksi vielä ole alkaneet vastailla takaisin).

Anteeksi nyt vaan, mutta itseäni ärsyttää suunnattomasti tällaiset täysin turhat ja ilmeisen ylipalkatut hommat, joilla ei lopulta ole mitään merkitystä mihinkään. Samaan aikaan yhä useampi joutuu yhä huonompaan, raskaaseen ja huonosti palkattuun sekä aliarvostettuun työhön ilman mahdollisuutta etätyöhön tai mihinkään muuhunkaan työsuhde-etuun käytännössä orjan asemaan, vaikka tällaisellä työllä olisikin suuri merkitys käytännön asioiden ja yhteiskunnan toimimisen kannalta. Olen itse köyhä työtön ja olen itsekin opiskellut liiketalouden AMK-tutkinnon, mutta en siltikään oikein hyväksy liike-elämää ja näitä turhia töitä.

Kuule, kun mikään yritys ei pysy pystyssä ilman asiakkaita. Eikä ne asiakkaat pysy yrityksen asiakkaina ihan hyvää hyvyyttään, jos niitä ei palvella parhaalla mahdollisella tavalla. Eivätkä valitse sitä yritystä palveluntarjoajaksi ihan pelkästään nettisivujen perusteella googlettamalla, jos alalla on yhtään kilpailua. Että ilman näitiä milesetäsi ylipalkattuja turhia tyyppejä sillä yrityksellä ei olisi varaa maksaa palkkoja teille "oikeille työntekijöillekään". Näin niinkuin faktantarkistuksena sinne duunarikuplaasi.

T: eri

Juuri näin! Minä työskentelen asiantuntijana yrityksessä, jonka päätoimialaa on tuottaa asiakkaille juurikin näitä tekemiäni asiantuntija palveluita. Eli olen se tuottava työntekijä, jonka tekemästä työstä asiakkaita laskutetaan. Olen erittäin kiitollinen näistä mainitsemasi "turhista" työntekijöistä. Aiemmin työskentelin hieman pienemmässä firmassa (ala sama) josta nämä "turhat" työntekijät puuttuivat. Eli kaikki markkinonti, sopimukset ja tarjousten tekeminen kuului meille asiantuntijoille. Voin sanoa, että se se vasta oli tuottamatonta. Inohsin joka hetkeä ja olin lisäki umpisurkea niissä hommissa. Puolet työajastani kului siihen, että yritin saada uusia asiakkaita tai pitää vanhoja tyytyväisenä. Vaihdoin sitten yritykseen, jossa saan keskittyä ainoastaan omaan ydinosaamiseeni jossa olen todella hyvä. Ihan muut ihmiset hoitavat markkinoinnin, tarjoukset jne. Tietysti hoidan asiakkuussuhteita olemassa oleviin asiakkaisiini ja suosittelen heille heidän tarvitsemiaan lisäpalveluita. Mutta sen varsinaisen myynnin ja tarjoukset viimeistelee sen puolen hyvin osaavat ihmiset.

Suunnittelijana järjestöpuolella. Käyn toimistolla noin kerran viikossa muutaman tunnin, itse valitsemanani ajankohtana. 

Asiakastuki-insinööri. Etänä kirjalliset hommat ja ne asiakastyöt mitä etänä pystyy tekemään. Muuten reissataan asiakkaiden luokse.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Liiketoiminnan kehityspäällikkö. Eli käytännössä siis vastuussa asiakaskontakteista, palveluiden ja palveluratkaisujen tarjoamisesta ja kehittämisestä ja uusasiakashankinnasta. Muutenkin asiakaskunta on pitkin maailmaa, joten jo ennen korona-aikaa todella suuri osa kontaktoinneista tuli tehtyä sähköposti+puhelin+teams -yhdistelmällä. Nyt fyysiset asiakaskäynnit ovat vähentyneet vielä entisestään, eikä kongressitapahtumiakiaan ole samaa tahtia kuin ennen koronaa vielä ainakaan, joten aika suuri osa ajasta tulee vietettyä kotitoimistolla. Toimistolle ei ole mitään tarvetta mennä, kun kaikki välineet on kotona. Viimeisen vuoden aikana olen käynyt toimistolla yhteensä neljä kertaa ja nekin lähinnä moikkaamassa työkavereita. Reissussa olen ollut samana aikana kolme kertaa ja fyysisiä asiakastapaamisia on ollut kahdesti (kaikki muut on siis pidetty teamsin välityksellä). Tässä on puolensa ja puolensa - aikatauluttaminen ja arjen pyörittäminen on ihan todella paljon helpompaa ja aikaa jää huomattavasti enemmän muuhun, kun työmatkat ja kaikki muu tyhjäkäynti on poissa. Mutta toisaalta välillä alkaa oikeasti kaivata muutakin juttuseuraa palaverien ulkopuolisena aikana kuin kissat (jotka eivät onneksi vielä ole alkaneet vastailla takaisin).

Anteeksi nyt vaan, mutta itseäni ärsyttää suunnattomasti tällaiset täysin turhat ja ilmeisen ylipalkatut hommat, joilla ei lopulta ole mitään merkitystä mihinkään. Samaan aikaan yhä useampi joutuu yhä huonompaan, raskaaseen ja huonosti palkattuun sekä aliarvostettuun työhön ilman mahdollisuutta etätyöhön tai mihinkään muuhunkaan työsuhde-etuun käytännössä orjan asemaan, vaikka tällaisellä työllä olisikin suuri merkitys käytännön asioiden ja yhteiskunnan toimimisen kannalta. Olen itse köyhä työtön ja olen itsekin opiskellut liiketalouden AMK-tutkinnon, mutta en siltikään oikein hyväksy liike-elämää ja näitä turhia töitä.

Ootko sä vähän tyhmä? Tuo henkilö hankkii ja ylläpitää asiakassuhteita, eli tuo rahaa taloon. Tottakai siitä maksetaan. Tuskin olet mitään liiketalouden tutkintoa ainakaan suorittanut t. Tradenomi

Samaa mitä muutkin tässä ketjussa. Trolli.