Pikavastaus, pliis, mikä kp laparoskopialle paras?
Hei, onko teitä ohjeistettu tarkemmin, mille kiertopäivälle laparoskopia olisi hyvä osua, kun tarkoituksena on tsekata munanjohtimien aukiolo, tutkia, onko endoa/kiinnikkeitä ja mahd. poistaa kysta? Kuulin juuri tänään joutuvani n. kk:n päästä tähän kokeeseen, joten nyt pitäisi osata ehdottaa parasta päivää. Montako päivää olette olleet työkyvyttömiä, jos ei ole tarvinnut operoida mitään, tsekattu vaan. Montako reikää mahaan tehdään minimissään? (navan kohdalle ainakin, mutta tarvitaanko ne pari alamahan reikääkin, jos ei operoida mitään?) Kiitti, jos joku viitsii vastata pikapuolin!
Kommentit (16)
mulla on laparoskopiasta aika samansuuntaiset kokemukset kuin Je-nillä, paitsi että arpia mulle jäi kaksi, toinen navan alaosaan ja toinen vasemman munajohtimen kohdalle. Reikiä voi tulla enemmänkin, riippuu mitä laparoskopiassa tehdään. Mulla tutkittiin vain munajohdinten aukiolo - ja molemmat olivat ihan auki eikä endoakaan löytynyt.
Mulla toimenpidepäivä oli perjantai, ja saikkua sain vain viikonlopun - eli maanantaina olin jo töissä. Hissukseen sitä joutui duunia tekemään joitakin päiviä, kun kävelykin oli semmosta köpöttelyä, mutta lääkärin mukaan on parempi lähteä pian liikkeelle niin paraneminen nopeutuu. Mutta jos laparoskopiassa poistetaan endoa tms. niin toki saikkua saa pidempään.
Tarkkaa kp:tä en muista, mutta noin kierron puolivälissä se toimenpide oli.
Laparoskopiassa ei mun mielestä ole mitään pelättävää, mun mielestä pahinta koko touhussa oli se heräämisen jälkeinen ellotus-olo. Kivut oli lieviä, ts. pysyivät kipulääkkeiden ansiosta lähes kokonaan poissa, toimenpiteestä seuraavana päivänä taisin ottaa vain yhden kerran särkylääkettä.
En halua pelotella, mutta kerronpa kuitenkin oman kokemuksen kun siinä ei kaikki mennyt ihan putkeen. Päivistä muut ovatkin jo laittaneet tietoa, mutta mainittakoon vielä että vuoto pitää olla loppunut jotta munajohtimien aukiolo voidaan tsekata - tämä siksi, ettei mitään tulehduksia tms tulisi.
Mulle tehtiin siis operaatio siksi, että haluttiin tsekata endon tilanne (poistettiin kiinnikkeitä y.m.) + vasen munajohdin poistettiin. Varaudu siihen, että jos endoa tms. löytyy, niin sitä luultavasti myös jotakin tehdään - ainakin toivottavasti. Kait noita diagnostisia lapoja jossakin tehdään, mutta jos jotakin löytyy niin omasta mielestäni on kyllä parempi tehdä asialle jotakin.
Arviot mun leikkauksesta oli, että kahdella reiälllä selviäisin ja samana päivänä kotiin. Mulla kuitenkin tuli leikkauksessa komplikaatio (sisäinen verenvuoto). Tämä voi tapahtua ihan missä tahansa operaatiossa, tehtiin siellä miten vähän tai paljon tahansa. Tämän takia mun yhtä haavaa jouduttiin laajentamaan ja yhteensä sain kolme pientä reikää ja yhden suuremman joka suoraan sanottuna on todella ruma. Sairaalaan jouduin jäämään neljäksi päiväksi verihukan takia ja muutenkin haluttiin seurata tilannetta. Sairaslomaa sain kaksi viikkoa ja senkin jälkeen olin aika kipeä. Töitä pystyin tekemään kunhan olin hissukseen. Pitää tosin sanoa, että kaikki kipu kohdistui tuohon isoon haavaan.
Kuitenkin pitää sanoa, ettei laparoskopiassa ole mitään pelättävää ja että parempi on tsekata, että kaikki tosissaan on kunnossa. Yleensä toimenpide on helppo ja useimmat pääsee samana päivänä kotiin. Kotona kannaattaa kuitenkin lepäillä kunnolla.
Kiitos paljon valaisevista vastauksista! Enää en pelkää niin paljon. (Näin jo kauhukuvia siitä, kuinka nukutus tapahtuu jollain kaasunaamarilla, ja saan allergiakohtauksen... Mutta siis ilmeisesti nukutuksessa kurkkuun laitetaan joku putki joka pitää huolen, että henki kulkee, vaikka nenä olisikin tukossa ja kurkku turpoaisi, vai?) Hankala tietää päivälleen kierron pituutta etukäteen, kun se vaihtelee 26 ja jopa 31 välillä (sinänsä vielä kuulemma ihan normaali vaihtelu). Parasta siis olisi saada operaatio heti menkkojen jälkeen, jolloin ainakin tietää, ettei ole luomuihme tapahtunut juuri siinä kierrossa. Toisaalta, kysta ja endokudos(?) taitaisivat näkyä paremmin puolivälissä kiertoa tai sen jälkeen...
Kertokaapa vielä, tarkkaillaanko operaation aikana sydämen rytmejä? Minulla kun on taipumusta rytmihäiriöihin ja kai niistä aiheutuen juuri nukahtaessa tapahtuvaan " paniikkireaktioon" , kun havahdun siihen, että en saa happea. (Tai sitten se on hengityskatkos, jotain uniapneaan liittyvää. Siksi en nuku ikinä selällään.) Kai siellä joku aina välillä vahtii, mitä yläpäässä tapahtuu;)? (No, parempi tuo nukukus on kuin puudutus, sillä en meinannut millään puutua edes luomienpoistossa, vaan tunsin nipistelyt ja lääkäri oli kauhuissaan, että ei sen pitäisi tuntua lainkaan... Sitten oli jo iho ihan vitivalkoinen adrenaliinista kuulemma, eikä enempää voinut puudutetta laittaa... no puuduin sitten vihdoin. Olen tottunut kovaan kipuun, joten tuollainen pieni nipistely ei olisi haitannut, mutta lääkäri oli tiukkana, että se ei saa tuntua yhtään;) No niin, meni jo asian vierestä...
Hups, en ehtinytkään lukea ikävää kokemustasi ennen viestiäni. Voi hitsi, juuri mainitsin lekurille puhelimessa, että minulla on sitten jonkinlainen verenvuototaipumus, jota ei ole kyllä koskaan kokeilla testattu. Toiv. ottavat sen huomioon jotenkin leikkauksessa. Minulla haavat tyrehtyvät hitaasti, ja kärsin pari vuotta verenvuodoista suolesta ja nenästä. Jälkimmäisten luulen kyllä johtuneet enimmäkseen K-vitamiinin imeytymishäiriöstä (lääke, jota pitäkään jouduin syömään aiemmin, vaikeuttaa rasvaliukoisten vitam. imeytymistä.) Lääkäri vaan hymähteli puhelimessa ja sanoi, että, no onneksi laparoskopiassa ei tehdä kuin pieni viilto... Tyhmää täsäs on se, että netissä olevissa lapaan valmistautumisohjeissa puhutaan leikkausta edeltävästä keskustelusta lääkärin kanssa, toiveiden esittämisestä (pahoinvointilääke, ravintoliuos suoraan suoneen jne.) ja kysymyksistä lääkärille, mutta eihän meillä tule muuta kuin kirjalliset ohjeet kotiin... Että Herran haltuun vaan. :)
Älä VienoHelinä murehdi operaatiota. Leikkauksen yhteydessä tarkkaillaan kaikkia elintoimia, myös sydäntä. Tämä tehdään ihan kaikilla ja koko ajan, sillä jokainen reagoi anestesiaan eri tavalla. Lääkitystä y.m. säädellään sitten sitä mukaan mitä on tarpeen. Minulle ei oikeastaan hereillä ollessa laitettu muuta kuin tippa ja sen kautta laitettiin nukutusaineet. Oli oikein rauhallinen tunnelma eikä pelottanut ollenkaan. Ennen sitä olin saannut Diapamin esilääkitykseksi, joka sekin jo teki aika raukean olon.
Kaikki muut laitettiin sitten vasta kun olin jo unten mailla ja tiedoton kaikesta. Kyllä lääkärit pitävät huolen siitä, että saat hengitettyä, en nyt tiedä laitetaanko mitään putkia, mutta jos minulle laitettiin niin en tiedä missä vaiheessa se tehtiin, ei ainakaan hereillä ollessa...
Tsemppiä koitokseen ja kyllä lääkärit varmaankin sen mahdollisen endokudoksen löytävät minä kierron vaiheessa tahansa. Kystista en osaa sanoa, jotkuthan saattavat miltein kokonaan hävitä jossakin vaiheessa kiertoa ja tulla sitten takaisin.
Hei - toivottavasti en pelotellut liikaa. Mulle sanottiin, että tällaista voi sattua juuri tähystysleikkauksien yhteydessä kun reikä menee kaikkien kudosten läpi, eikä varmasti voi tietää mitä siellä on vastassa. Yleensä kaikki menee hyvin ja pienet haavat poltetaan heti kiinni. Mulla meni huonommin ja vuotoa ei saatu tyrehtymään ja siksi jouduttiin tekemään kaikenlaista ihmeellistä. Leikkauskertomuskessa on aistittavisssa pientä panikointia, mutta hengissä tästäkin selvittiin...
Ikävää, ettei lääkäri ottanut pelkoasi vakavasti ja kertonut mitä tekevät jos jotakin sattuu. Verenvuodon sattuessa heillä on useita mahdollisuuksia jotka onnisutvat hyvin vaikka sinulla olisikin verenvuototaipumus. Mulla joutuoivat esim. laittaa jonkinlaisen pallon vuotokohtaan joka tyrehdytti haavan - tämä tyhjennettiin ja poistettiin vasta seuraavana päivänä.
Yritä tosiaankin olla miettimättä liikoja mitä kaikkea voi mennä pieleen ja usko siihen, että lääkärisi ovat ammattilaisia
Juu, täytyy yrittää luottaa lääkäreihin ja nykytekniikkaan. Kyllähän sairaalassa tarkkaillaan ja reagoidaan heti, jos kaikki ei mene niin kuin pitäisi. Voinhan vielä kysyä hoitajalta tarkempia ohjeita, kun kutsukirje saapuu. Nyt vaan odotellaan - rauhassa;)
Terv. VienoHelinä
onko sulla VienoHelinä jokin peruste sille, että menet laparoskopiaan? Mulla olis myös ensi kuussa lapa, mutta olen sinne itse toivonut pääseväni eivätkä lääkärit sitä mitenkään ole erikseen suositelleet. Ovat sitä mieltä, että toimenpide ei välttämättä vaikuta hoitojen onnistumiseen vaikka jotain endoa löytyisikin. Nyt kovasti mietinkin, menenkö vai en. Ja tämä viikko aikaa tehdä päätös...
Meillä on lapsettomuutta takana nyt yli 2 v, tarkalleen ottaen 30 kiertoa, ja miehellä on todettu häikkää, mutta minuta tutkittu vaan pari hormonia ja ultrattu (kysta toisessa munasarjassa ollut armaan 2 vuotta samankokoisena).
Meillä nämä ns. lapsettomuustutkimukset täällä pienellä paikkakunnalla ovat menneet hieman omaa rataansa ja kantapään kautta. (Hei vaan kaikille, ketkä tunnistaa;) Lääkärimme tokaisi ekalla (ja toistaiseksi ainoalla) käynnillä, että meille ei ole mitään hyötyä tietää, onko minulla torvet auki vai ei, kun miehen siittiöt niin hitaita.
No, nyt 8 kk:n päästä ekasta siemennesteanalyysista tehtiin vihdoin toinen testi miehelle, ja yllättäin tulokset olivatkin parantuneet! (Meilläpäin ei siis mitata muuta kuin määrä ja liikkuvuus...)
Tänään puhelimessa tuloksia kysyessäni yllättäin lekuri jopa vihjaisi jotain luomutärpin periaatteellisesta mahdollisuudestakin ja sanoi yllättäen, että kyllähän ne minun munanjohtimet pitäisi tsekata! Sanoi laittavansa lähetteen laparoskopiaan, ja sitten jos mitään ei löydy, niin aletaan tutkia miestä paremmin! (Ihmettelin, että miksei ssg:hen vai mikä se nyt onkaan, mutta kai aiemmat valitukset väliin kamalan kivuliaista menkoista ja löytynyt kysta saivat lääkärin valitsemaan suoraan lapan...) Helpompi olisi varmaan ollut miehen päästä vihdoin hormonikokeisiin, mutta menenpä minä (muutenkin monivaivainen) nyt sitten ensin leikkuupöydälle ja tutkitaan sitten vasta mies;) Ties vaikka vitamiinikuurin jatkaminen parantaisi miehen tuloksia niin, että pääsimmekin IUI jonoon, eikä ainoa vaihtoehto olisikaan ICSI...
Eli, en ole menossa omasta aloitteestani kyseiseen tutkimukseen, vaan lääkärin määräksestä. Selviääpähän samalla toiv. kaikki mahdollinen, mitä minusta vielä voidaan tutkia.
Ehdottomasti kannattaa mennä laparoskopiaan mikäli sellaiseen olet mahdollisuuden saanut!!
Mikäli esim. munanjohtimissa on jotain pieniä tukoksia, jotka haittaavat raskaaksi tulemista, ne saadaan hyvin usein huuhdeltua pois juuri tuossa toimenpiteessä.
Sinuna en todellakaan jättäisi " tilaisuutta käyttämättä" .
Tiedän tapauksia, joissa on tehty hoitoja hoitojen perään-onnistumatta ja sitten laparoskopiassa on tehty hurjia endometrioosilöytyjä, joista ei ole ollut mitään hajua!!! Diagnoosina siihen asti on ollut: selittämätön lapsettomuus. Toisella kaverillani jouduttiin viemään koko toinen puoli munasarjoista ja hän on kokenut kivuliaita hetkiä asian vuoksi. Tämä kaikki kun oltaisiin tehty jo vuosia aiemmin niin tilanne olisi voinut olla toinen..
Ja Alkuperäiselle vielä tuosta, kun mietit miten sitten ainakin tietää, ettei siinä kierrossa ole luomusti tullut raskaaksi: Mulla laparoskopia potilasohjeissa sanotaan ensimmäisenä, että " Sen kuukautiskierron alusta lukien, jona toimenpide tehdään
on käytettävä ehkäisyä
, vaikka kyseessä olisi lapsettomuustutkimuskin.!
Terkuin; Je_Ni
Olen myös menossa laparoskopiaan ja olen saanut toimenpiteeseen jo ajankin. Laskeskelin, että lapa ajoittuu kp 26 (kierrot yleensä 25-30)!!! Pitäisiköhän tuosta ilmoittaa sairaalaan ja muuttaa aika? Papereista ei kylläkään käy ilmi, että toimenpiteen tulisi ajoittua tietylle kp:lle! Mietityttää.
Luulisin, että tärkeintä on vain se, ettei vuotoa ole...mutta jos se mahdollisuus on olemassa niin sinuna ehkä soittaisin ja varmistaisin asian, ettei sitten sen vuoksi mene suunnitelma pieleen:)
Miten selvästi arvet näkyvät? Voiko vielä käyttää bikinejä?
Ja toinen kysymys: Mitä sanoitte töissä?
tehtiin 25.9 ja meititytti kans et minkälaiset kaameet jälet jää..mut mulla mentiin ihan navatsa, ei navan alapuolelta, joten se arpi on täysin navan sisällä, ei näy ollenkaan..
kaksi n puolen sentin viiltoa tehtiin molempien munasarjojen päälle alavatsalle, mutta nekin hyvin pieniä, tuskin ensi kesän bikinin käyttöä haittaa=)
itse olin toimenpiteessä maanantaina ja molemmat munajohtimet aukaistiin, olivat täysin tukkeessa..
sairaslomaa sain 7päivää.
mulle ei sanottu et ois pitänyt olla joku määrätty kp, ainoastaan ettei saa olla kuukautisvuotoa sillä hetkellä..
eikä myöskään käsketty käyttää ehkäisyä...olisiko tuo ohje sit jos lapa tehään aivan loppukierrossa?
toimenpiteen jälkeenkin sanottiin että ei ku heti vaan yrittä lasta ettähän näkisi olevan hyvät mahikset=)
Olin laparoskopiassa 2001 ja se tehtiin KP 11. Olen käsittänyt, että mielellään tehdään siten, että vuoto on ehtinyt loppua. Sitä en tiedä onko välttämättömyys, ettei vuotoa enää ole.
Menin osastolle aamulla 7:30 (ravinnotta) ja jouduin odottelemaan iltapäivään saakka toimenpidettä, koska leikkurista oli joku sairaslomalla. Turhauttavaa odottelemista:(
Noin puolta tuntia ennen kuin mut haettiin leikkuriin, annettiin esilääkitys suun kautta. En huomannut sillä (ensin) mitään vaikutusta. Jälkeenpäin kuitenkin, kun ajattelen niin siellä leikkurissa odotellessani nukutuslääkäriä
puhuin kuin " papupata" eli KYLLÄ sillä oli rentouttava vaikutus :)
Muistan miten nukutuslääkäri laittoi kanyylin (tätä hommaa pelkäsin koko jutussa eniten, ei ollut paha!!!) ja kertoi nukutusainetta laittaessaan, että uni tulee kättä pitkin ja näin todellakin kävi. Muistan miten edelleen suuni kävi erittäin tiuhaan (mitä lie mahdoin selostaakaan) ja tunsin kättäni pitkin nousevan kirvelyn ja sitten puhe alkoi sammaltaa ja *naps* filmi poikki. Seuraava mielikuva oli heräämöstä.
Mulle tehtiin navan alle viilto, johon ommeltiin sitten pari tikkiä. Iänikuisen arven siitä sai muistoksi, mutta eihän tuo niin kovin iso kuitenkaan ole.
Joskus voidaan joutua tekemään viiltoja muuallekin.
Itselläni laparoskopia oli vain yksi tutkimus muiden joukossa eli katsottiin munanjohtimien aukiolo sekä ettei ole mitään " ylimääräistä" missään.
Olin todella väsynyt operaation jälkeen, teki mieli vaan nukkua ja nukkua ja nukkua.....Jotain särkylääkettäkin taisin saada, vaikken muista mitään suuria kipuja tunteneeni.
Pääsin kotiin illalla, mutta ehtona oli, että olin pystynyt käymään pissalla. Ja jos ei kelleen kerrota niin mä kyllä olin ilkeä ja huijasin pissanneeni *ups*
Masu oli hieman arka illalla ja inhottava vaiva oli hartiapistos :( Se johtuu vatsaonteloon johdetusta hiilidioksidista, joka nousee sieltä sitten hartioihin. Kaikille ei tätäkään tule, mutta aika yleistä taitaa kuitenkin olla.
Särkylääkettä popsin ainakin sinä iltana.
Sairaslomaa sain " loppuviikon" eli kun mulla oli toimenpide keskiviikkona niin sunnuntaina oli viimeinen saikkupäivä. Ihan hyvin sen jälkeen olin jo työkunnossa.
Itselleni ei tuosta ainakaan jäänyt mitään negatiivista mielikuvaa, että ei sitä pelätä kannata :) Itse jännitin varmaan enemmän sitä itse sairaalassa olemista, kun en ollut koskaan ennen ollut sairaalassa.
Tsemppiä matkaan!!
T. Je_Ni