Onko oikeasti järkevää rakentaa 31,5 neliön kaksiota? Sellainen olisi tarjolla valmistuvasta talosta Kivistössä.

Asuin opiskeluaikana 34 neliön yksiössä. Asunnossa oli sellainen alkovi, jonne sai sijoitettu sängyn. Jos sen nukkumasyvennyksen olisi erottanut väliseinällä muusta tilasta, niin avot siitähän kämpästä olisi saanut kaksion. Keittokomero oli, mutta ruokapöytä piti laittaa oleskelutilan puolelle. Ensi alkuun käytin kyllä sitä laatikoston ylimmästä lootasta löytyvää leikkuulautaa pöytänä. Tuolina keittiöjakkara.

Mulla oli aikanaan 44 neliön kaksio, hyväpohjaisena oikein passeli yhdelle hengelle. En kyllä keksi miten siitä vielä nipistäisi toistakymmentä neliötä, tuossakaan makkarissa ei ollut tilaa kuin parisängylle ja vaatekaapille.

Kyllä on tosiaan varsinkin kaksiot pienentyneet.   Uusissa taloissa kaksiot ovat melkein aina alle 45-neliöisiä kun ne männävuosikymmeninä olivat jopa yli 60-neliöisiä.  Ehkä sitten se oma asunto on niin tärkeä että neliöistä tingitään kun rahaa on niukalti.

Vierailija kirjoitti:

No on kyllä todella pieni kaksio kaverilla on 34 neliöinen yksiö eikä sekään valtavalta tunnu.   Luulisi että tuntuu kuin seinät kaatuisi niskaan kun on noin pieni kämppä.

Oma 35 neliön kämppä tilavan parvekkeen kanssa riittää tämmöiselle sinkkumiehelle hyvin.

Helppo pitää siistinä koska en edes haali mitään roinaa nurkkiin pyörimään.

Vierailija kirjoitti:

Olen asunut nuorena 35 neliön kaksiossa (oli joku 70-luvulla rakennettu) ja siinä oli aika hyvä pohjaratkaisu. Pieni eteinen, josta kulku vessaan, makuuhuoneeseen ja olohuoneeseen. Olohuoneessa taas parveke ja pieni keittokomero, johon ei kyllä mahtunut kuin yksi kerrallaan. Meillä oli pieni parvekekalusto olkkarissa ruokapöytänä, siis pieni pöytä ja kaksi tuolia. Kyllä siinä hyvin mahtui nuoripari 90-luvulla asumaan, ja bileitäkin pidettiin kavereiden kanssa :) Nyt se tuntuu kyllä pieneltä, mutta silloin ihan riittävältä. 

Ennen tuohon kaksiota asuin yksin 27 neliön yksiössä. Sekin oli ihan riittävä. 

Tuo ei ole kaksio. Kaksiossa on erillinen huone keittiölle, erillinen makuuhuone ja erillinen olohuone.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen asunut nuorena 35 neliön kaksiossa (oli joku 70-luvulla rakennettu) ja siinä oli aika hyvä pohjaratkaisu. Pieni eteinen, josta kulku vessaan, makuuhuoneeseen ja olohuoneeseen. Olohuoneessa taas parveke ja pieni keittokomero, johon ei kyllä mahtunut kuin yksi kerrallaan. Meillä oli pieni parvekekalusto olkkarissa ruokapöytänä, siis pieni pöytä ja kaksi tuolia. Kyllä siinä hyvin mahtui nuoripari 90-luvulla asumaan, ja bileitäkin pidettiin kavereiden kanssa :) Nyt se tuntuu kyllä pieneltä, mutta silloin ihan riittävältä. 

Ennen tuohon kaksiota asuin yksin 27 neliön yksiössä. Sekin oli ihan riittävä. 

Tuo ei ole kaksio. Kaksiossa on erillinen huone keittiölle, erillinen makuuhuone ja erillinen olohuone.

Ei ihan pidä paikkaansa.  Keittiön ei tarvitse olla erillinen tila, se voi sijaita olohuoneen yhdellä seinustalla eli siis olla osa olohuonetta.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä on tosiaan varsinkin kaksiot pienentyneet.   Uusissa taloissa kaksiot ovat melkein aina alle 45-neliöisiä kun ne männävuosikymmeninä olivat jopa yli 60-neliöisiä.  Ehkä sitten se oma asunto on niin tärkeä että neliöistä tingitään kun rahaa on niukalti.

Asun 2004 valmistuneessa talossa ja tässä on 59m2 kaksioita. Itse valitsin samoilla neliöillä olevan kolmion, missä kaksion pohjaan on olohuoneen perälle rakennettu seinä pienemmälle makkarille, josta on pääsy parvekkeelle. Onhan tuo olohuoneen ja keittiön yhdistelmä tässä ratkaisussa hiukan ahdas, mutta pidän siitä että minulla on erillinen työ-/vierashuone.

Itsekin asuin opiskeluaikana 32 neliön kaksiossa, jossa oli toimiva pohja; iso olohuone-keittiö, johon mahtui pöytä ja isompikin vuodesohva, makkari (120cm sänky, lipasto ja vaatekaappi, eikä ollut edes täyteen ahdettu) sekä pieni vessa suihkulla, ei pesukonetta. Nykyisin en tosin tiedä miten onnistuu, kun esimerkiksi vessat ovat esteettömyyden takia niin isoja, että vievät tuhottomasti neliöitä pienestä kämpästä. 

Ainoa mitä toivoin, olisi ollut pieni tuulikaappi, nyt ulko-ovesta tultiin tuohon olohuone-keittiöön ja ulkovaatteet olivat aina huoneen reunassa naulakossa. Tilassa tosin oli iso kaappi, johon mahtui vaatteiden lisäksi myös liinavaatteita ymv. 

Mullakin oli vuosia 34 neliön kaksio keittokomerolla. Kun oli hyvä pohja, se oli oikein toimiva asunto, ei tuntunut pieneltä. Keittokomerossakin sopi kaksi ihmistä kokkaamaan. Tietysti olisi isompikin kelvannut, mutta asunto oli hyvällä paikalla ja vuokra kohtuullinen, joten tykkäsin todella paljon  asua siinä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen asunut nuorena 35 neliön kaksiossa (oli joku 70-luvulla rakennettu) ja siinä oli aika hyvä pohjaratkaisu. Pieni eteinen, josta kulku vessaan, makuuhuoneeseen ja olohuoneeseen. Olohuoneessa taas parveke ja pieni keittokomero, johon ei kyllä mahtunut kuin yksi kerrallaan. Meillä oli pieni parvekekalusto olkkarissa ruokapöytänä, siis pieni pöytä ja kaksi tuolia. Kyllä siinä hyvin mahtui nuoripari 90-luvulla asumaan, ja bileitäkin pidettiin kavereiden kanssa :) Nyt se tuntuu kyllä pieneltä, mutta silloin ihan riittävältä. 

Ennen tuohon kaksiota asuin yksin 27 neliön yksiössä. Sekin oli ihan riittävä. 

Tuo ei ole kaksio. Kaksiossa on erillinen huone keittiölle, erillinen makuuhuone ja erillinen olohuone.

Ei ihan pidä paikkaansa.  Keittiön ei tarvitse olla erillinen tila, se voi sijaita olohuoneen yhdellä seinustalla eli siis olla osa olohuonetta.

Näin rakennusyhtiö saa kätevästi muutettua kaksion kolmioksi, kun siirtää keittiön kaapit olohuoneeseen ja keittiöstä tulee makuuhuone.

Pienihän tuo on kaksioksi. Suurin ongelma on kuitenkin vaadittu esteetön vessa joka vie noista kolmestakymmenestä neliöstä turhan ison osan vaikkei asunnossa tule luultavasti ikinä asumaan ketään joka sellaista tarvitsee. 

Mulla on kakkosasuntona juuri tuon kokoinen kaksio. Makkarissa on sivuilta keskelle kiinni menevät liukuovet. Mulla on 160cm leveä sänky, lisäksi huoneeseen mahtuisi pieni työ-/meikkipöytä. Olohuoneeseen mahtuu ainoastaan kahden hengen sohva, neljän hengen ruokapöytä ja kapea tv-taso. "Keittiö" on ihan naurettava, ei juurikaan lasku- tai kaappitilaa, mutta ajaa kyllä asiansa yksinasuvana ja paljon valmis-/noutoruokia syövänä. Oikeastaan halusinkin että tämä muistuttaa enemmän hotellia kuin varsinaista asuntoa, niin sellaiseen ihan toimiva. Kylpyhuoneessa taas puolestaan on turhia neliöitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen asunut nuorena 35 neliön kaksiossa (oli joku 70-luvulla rakennettu) ja siinä oli aika hyvä pohjaratkaisu. Pieni eteinen, josta kulku vessaan, makuuhuoneeseen ja olohuoneeseen. Olohuoneessa taas parveke ja pieni keittokomero, johon ei kyllä mahtunut kuin yksi kerrallaan. Meillä oli pieni parvekekalusto olkkarissa ruokapöytänä, siis pieni pöytä ja kaksi tuolia. Kyllä siinä hyvin mahtui nuoripari 90-luvulla asumaan, ja bileitäkin pidettiin kavereiden kanssa :) Nyt se tuntuu kyllä pieneltä, mutta silloin ihan riittävältä. 

Ennen tuohon kaksiota asuin yksin 27 neliön yksiössä. Sekin oli ihan riittävä. 

Tuo ei ole kaksio. Kaksiossa on erillinen huone keittiölle, erillinen makuuhuone ja erillinen olohuone.

Se keittiö voi olla pelkkä keittotila olohuoneen yhteydessä.

Itse ihmettelen kaverini 40-neliöistä yksiötä, joka oli yhtiöjärjestyksen mukaan kaksio. Siinä oli siis asuinhuone sekä tilava keittiö, eli ennemminkin yksiö tupakeittiöllä kuin kaksio.

Nykyisin tilaa tuhlataan paitsi esteettömiin WC-tiloihin myös kaiken maailman viherhuoneisiin (esim. Kalasatama) muiden asuinneliöiden kustannuksella.  Outoa touhua.

Nykyisin on järkyttävää tämä pienien ja ahtaiden tilojen rakentaminen.

Ihmiset halutaan tunkea koirankoppeihin asumaan.

Usein ne ovat vielä pimeitä, koska talot rakennetaan syvärunkoisiksi. Se tarkoittaa, että toinen pääty asunnosta on pimeä, koska siellä ei ole yhtäkään ikkunaa.

Vierailija kirjoitti:

Mulla on kakkosasuntona juuri tuon kokoinen kaksio. Makkarissa on sivuilta keskelle kiinni menevät liukuovet. Mulla on 160cm leveä sänky, lisäksi huoneeseen mahtuisi pieni työ-/meikkipöytä. Olohuoneeseen mahtuu ainoastaan kahden hengen sohva, neljän hengen ruokapöytä ja kapea tv-taso. "Keittiö" on ihan naurettava, ei juurikaan lasku- tai kaappitilaa, mutta ajaa kyllä asiansa yksinasuvana ja paljon valmis-/noutoruokia syövänä. Oikeastaan halusinkin että tämä muistuttaa enemmän hotellia kuin varsinaista asuntoa, niin sellaiseen ihan toimiva. Kylpyhuoneessa taas puolestaan on turhia neliöitä.

Niin, kyllähän asuntoja on monenlaisiin toiveisiin ja tarpeisiin. Mikä yhdelle ei sovi, sopii jollekin toiselle loistavasti.

Vierailija kirjoitti:

Nykyisin on järkyttävää tämä pienien ja ahtaiden tilojen rakentaminen.

Ihmiset halutaan tunkea koirankoppeihin asumaan.

Usein ne ovat vielä pimeitä, koska talot rakennetaan syvärunkoisiksi. Se tarkoittaa, että toinen pääty asunnosta on pimeä, koska siellä ei ole yhtäkään ikkunaa.

Asunto jossa ikkunat ovat vain yhdellä sivulla tai yhdessä päädyssä ei voi olla muuta kuin yksiö.  Jonkun pitäisi kertoa tämä myös rakennusyhtiöille.

Säännöllisestihän noita tulee vastaan, kun tuolla kulkee, rakennustyömaita joissa mainostetaan n.60m2 asuntoja joissa 3-4h+k, tämä siis pk-seudulla. Mutta hei, onhan niissä huonekorkeutta ja tilava parveke joita hehkuttavat ilmoituksissaan.

Meillä poika muutti omilleen nyt kun opiskelut lukion jälkeen alkoivat ja hällä on 37m2 kaksio pienellä keittokomerolla, se on oikein sopivan kokoinen yksin asuvalle nuorelle, neliöt käytetty hyvin, koska sekä mh että ns työ+ruokailuhuone tilavia.

pitäisi olla lainsäädäntö että asuinkelpoinen asunnon pinta-ala on oltava vähintään 40 neliöö. ihan sama kutsuuko sitä sitten yksiöksi vai palatsiksi.

Ap vastaa itse omaan kysymykseensä eli tosiaan monelle riittää se että sängyn saa pieneen erilliseen tilaan.  Jos siihen tilaan ei muuta tarvitakaan niin silloin neliöitä menee vähemmän.