Lue keskustelun säännöt.
Neljävuotias lapsi rattaissa?
09.05.2022 |
Mietin, että onhan tuo aika iso rattaisiin, mutta kun ei se millään jaksa kävellä niin pitkiä matkoja kuin mitä haluan kulkea. Tai olla jalkojen päällä niin monta tuntia.
Eli: nolottaa kuskata isoa lasta rattaissa. Ihmiset katsoo oudosti ja olen lukenut somesta että tuon ikäistä ei saisi enää rattaissa kuskata ellei ole täysi i di ootti.
Olen autoton ja me tehdään paljon monen tunnin retkiä lähiseudulla puistoissa ja metsien kävelyteillä, monen kilsan retkiä siis. Lisäksi jos halutaan käydä kylässä tai tavata ystäviä tai sukulaisia on mentävä bussilla, meiltä on pysäkille kilsa ja sama takaisin ja toisessa päässä helposti kilsa pysäkiltä kyläpaikkaan ja sama takaisin. Mennään usein bussilla kauppakeskukseen kaupoille, kirjastoon, kahvilaan ym ja niilläkin reissuilla tulee yhteensä monta kilsaa kävelyä ja aikaa kuluu monta tuntia. Ei lapsi vain jaksa.
Olenko ihan nolo kun laitan näin ison rattaisiin?
Kommentit (77)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taivastelijat on niitä, jotka menee itse autolla joka paikkaan. Teet niin kuin teille parhaiten sopii.
No, kai noinkin voi itselleen uskotella.
Kuinkas paljon se lapsi ihan oikeasti kävelee reissun aikana? Vai istuuko kuitnenkin koko ajan rattaissa? Istuu lapsi rattaissa tai autossa, se on ihan sama asia. Rattailla vaan usein pääsee ihan ovelta ovelle, tarvi kävellä edes parkkikselta mihinkään.
En ole se jolle vastasit mutta meillä oli juuri noin että ne jotka itse meni lastensa kanssa autolla joka paikkaan ihmetteli kun meillä oli välillä rattaat vielä käytössä kun lapsi oli n. 4-vuotias. Sai tietysti halutessaan myös kävellä, ja kävelikin paljon.
Me myös aloittajan tapaan ulkoilimme paljon ja kuljimme pitkiä matkoja pääasiassa kävellen, myöhemmin myös pyörällä. En tuomitse autoilijoitakaan mutta minusta rattaissa ei ole mitään vikaa tai hävettävää. Päinvastoin lapsen on ihana siellä istuskella ja katsella, tai levätäkin jos alkaa väsyttää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lasten huonokuntoisuus ja vähäinen liikunta on yleistynyt nykyään.
En kyllä yhtään ihmettele, jos kerran vielä ison lapsen matkoista suuri osa kuluu rattaissa istuen.
Jännä jos lapsi itse suostuu vielä menemään rattaisiin. Meillä vähän vajaa 3-vuotiaana ilmoitti, ettei enää mene ja niin sitten käveli lyhyet matkat. Rattaat oli varalta odottamassa vielä varastossa, jos mieli muuttuu, mutta en häntä enää rattaisiin saanut. Joskus tuskastutti, miten hitaasti lähikauppareissut hoituivat.
Vierailija kirjoitti:
Lapsen kanssa samassa päiväkotiryhmässä on yksi kohta 7v. lapsi, joka menee siis syksyllä jo kouluun, tuodaan joka aamu vuotta nuoremman siskonsa kanssa rattailla päiväkotiin. Asuvat melkein päiväkodin vieressä, matkaa ehkä 200-300 m. Lapsi on lapseni kaveri, joka aina haluaa olla vaan sisällä leikkimässä, tai korkeintaan istua pihakeinussa.
Meinaakohan nämä vanhemmat kuskata lapsen kärryillä kouluunkin?
Kuulostaa aika huolestuttavalta mutta on kuitenkin aika kaukana keskustelun aloittajan tilanteesta.
Vierailija kirjoitti:
Lapsen kanssa samassa päiväkotiryhmässä on yksi kohta 7v. lapsi, joka menee siis syksyllä jo kouluun, tuodaan joka aamu vuotta nuoremman siskonsa kanssa rattailla päiväkotiin. Asuvat melkein päiväkodin vieressä, matkaa ehkä 200-300 m. Lapsi on lapseni kaveri, joka aina haluaa olla vaan sisällä leikkimässä, tai korkeintaan istua pihakeinussa.
Meinaakohan nämä vanhemmat kuskata lapsen kärryillä kouluunkin?
Apua :D Miten ihmeessä lapsi itse suostuu tuollaiseen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuusivuotiaaksi saa HSLllä kulkea julkisissa, joten se jo kertoo siitä, että etköhän voi kuljettaa nelivuotiasta.
Vierailija kirjoitti:
Jännä jos lapsi itse suostuu vielä menemään rattaisiin. Meillä vähän vajaa 3-vuotiaana ilmoitti, ettei enää mene ja niin sitten käveli lyhyet matkat. Rattaat oli varalta odottamassa vielä varastossa, jos mieli muuttuu, mutta en häntä enää rattaisiin saanut. Joskus tuskastutti, miten hitaasti lähikauppareissut hoituivat.
Jännä että lapsetkin on erilaisia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taivastelijat on niitä, jotka menee itse autolla joka paikkaan. Teet niin kuin teille parhaiten sopii.
No, kai noinkin voi itselleen uskotella.
Kuinkas paljon se lapsi ihan oikeasti kävelee reissun aikana? Vai istuuko kuitnenkin koko ajan rattaissa? Istuu lapsi rattaissa tai autossa, se on ihan sama asia. Rattailla vaan usein pääsee ihan ovelta ovelle, tarvi kävellä edes parkkikselta mihinkään.
En ole se jolle vastasit mutta meillä oli juuri noin että ne jotka itse meni lastensa kanssa autolla joka paikkaan ihmetteli kun meillä oli välillä rattaat vielä käytössä kun lapsi oli n. 4-vuotias. Sai tietysti halutessaan myös kävellä, ja kävelikin paljon.
Me myös aloittajan tapaan ulkoilimme paljon ja kuljimme pitkiä matkoja pääasiassa kävellen, myöhemmin myös pyörällä. En tuomitse autoilijoitakaan mutta minusta rattaissa ei ole mitään vikaa tai hävettävää. Päinvastoin lapsen on ihana siellä istuskella ja katsella, tai levätäkin jos alkaa väsyttää.
Juuri näin. Meillä lapsi kulki potkupyörällä tai kävellen, rattaisiin hänet laitettiin, jos kuljettiin bussilla tai ei-turvallisessa paikassa kadulla ja pyörä kulki rattaissa mukana. Päikyt myös nukkui tietenkin rattaissa, jos oltiin niiden aikaan liikenteessä.
Vain ja ainoastaan fiksua, ei tyhmää tai noloa.
Tuohan ne rattaat toki helpotusta jos lapsi ei jaksakaan kävellä, mutta noi kilsan matkat luulis kyllä hoituvan 4 vuotiaalta helposti kävellen tai pyöräillen. En kylläkään katso pahasti isompiakaan lapsia rattaissa. Mulla on 2v jota luullaan aina vanhemmaksi kuin on, viimeksi muskarissa 5 vuotiaaksi. Että ehkä sitten jotkut katsoo mua pahalla kun kuskaan "5 vuotiasta" rattailla. Hänkin kyllä lähes aina kävelee tai potkupyöräilee itse eikä halua rattaisiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei kai sen koskaan tarviikaan oppia itse kävelemään, kun tietää pääsevänsä rattaisiin istumaan jos vähän vänisee.
Mun kaksoset eivät enää rattaissa istuneet sen jälkeen kun olivat täyttäneet kolme. Jouduin vähän ennen heidän 3v synttäreitään leikkaukseen, enkä sen jälkeen voinut kantaa mitään painavaa tai työntää rattaita.
Päiväkotiin kuljettiin joka tapauksessa bussilla ja siinä iässä kyllä jo sen reilun kilometrin matkan olisivat kyllä jaksaneet kävelläkin.
Mulle oli vaan helpotus ettei enää tarvinnut painavia rattaita työnnellä loskakeleillä tai ylämäkeen. Asuttiin silloin vielä korkean mäen päällä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsen kanssa samassa päiväkotiryhmässä on yksi kohta 7v. lapsi, joka menee siis syksyllä jo kouluun, tuodaan joka aamu vuotta nuoremman siskonsa kanssa rattailla päiväkotiin. Asuvat melkein päiväkodin vieressä, matkaa ehkä 200-300 m. Lapsi on lapseni kaveri, joka aina haluaa olla vaan sisällä leikkimässä, tai korkeintaan istua pihakeinussa.
Meinaakohan nämä vanhemmat kuskata lapsen kärryillä kouluunkin?
Apua :D Miten ihmeessä lapsi itse suostuu tuollaiseen?
No miksi ei suostuisi? Toki tollanen matka nyt on erikoista kulkea rattailla, mutta miksi lapsi kieltäytyisi rattaista lähtökohtaisesti?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lasten huonokuntoisuus ja vähäinen liikunta on yleistynyt nykyään.
En kyllä yhtään ihmettele, jos kerran vielä ison lapsen matkoista suuri osa kuluu rattaissa istuen.
Uskoisin että isompi ongelma on se, että monissa perheissä kaikki matkat kuljetaan autolla eivätkä koululaisetkaan välttämättä juuri kulje itsekseen. Lapset eivät totu ns. hyötyliikuntaan kun elämäntapa sinänsä ei ole niin aktiivinen vaan liikuntaa on vain erillisissä harrastuksissa, ehkä joskus mennään jollekin satunnaiselle kävely- tai pyöräretkelle jne.
Rattaissa istuessaankin lapsi saa raitista ilmaa ja oppii tuntemaan eri paikkoja ja reittejä ihan eri tavalla kuin automatkojen aikana. Siksi en ymmärrä miksi juuri rattaissa istumista pidetään niin pahana asiana.
Vierailija kirjoitti:
Tuohan ne rattaat toki helpotusta jos lapsi ei jaksakaan kävellä, mutta noi kilsan matkat luulis kyllä hoituvan 4 vuotiaalta helposti kävellen tai pyöräillen. En kylläkään katso pahasti isompiakaan lapsia rattaissa. Mulla on 2v jota luullaan aina vanhemmaksi kuin on, viimeksi muskarissa 5 vuotiaaksi. Että ehkä sitten jotkut katsoo mua pahalla kun kuskaan "5 vuotiasta" rattailla. Hänkin kyllä lähes aina kävelee tai potkupyöräilee itse eikä halua rattaisiin.
Kilsan jaksaa kävellä aina hyvin mutta harvoin niin lyhyttä matkaa tehdään. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei kai sen koskaan tarviikaan oppia itse kävelemään, kun tietää pääsevänsä rattaisiin istumaan jos vähän vänisee.
Mun kaksoset eivät enää rattaissa istuneet sen jälkeen kun olivat täyttäneet kolme. Jouduin vähän ennen heidän 3v synttäreitään leikkaukseen, enkä sen jälkeen voinut kantaa mitään painavaa tai työntää rattaita.
Päiväkotiin kuljettiin joka tapauksessa bussilla ja siinä iässä kyllä jo sen reilun kilometrin matkan olisivat kyllä jaksaneet kävelläkin.
Mulle oli vaan helpotus ettei enää tarvinnut painavia rattaita työnnellä loskakeleillä tai ylämäkeen. Asuttiin silloin vielä korkean mäen päällä.
Ja mitähän tämä nyt sit muka kertoo siitä voiko nelivuotiasta kuljettaa rattaissa? Aika moni ei ole estynyt rattaita työntämästä.
Autoilijat ei ymmärrä että lapsi saa päiväubet tai lepohetken autossa, vaikka 30 min vain. Mutta autottomalla retkellä ei ole mitään missä levätä. Ja nelivuotias saattaa tarvita pienen päivälevon. Rattaat on hyvä paikka siihen.
Meillä istui vielä ekaluokan syksylläkin, tosin ei koulukavereiden edessä. Mietin että ehkä enemmän kuin ikä niin lapsen olemus kiinnittäisi huomiota. Jos pahasti ylipainoinen, karkkipussi tai jätski kourassa ja vielä kiukuttelisi rattaissa niin nostaisin kulmakarvoja, en lapselle vaan vanhemmalle. Olen kauhea ihminen, tiedän, mutta alkaa kyllä lapsikin ärsyttää (ja säälittää) jos on kovin pulska, kinuaa herkkuja eikä jaksa mitään fyysistä tehdä :(
Meidän nelivuotias jaksaa kävellä kerrallaan noin 2km. Sen jälkeen lopettaa kävelemisen. Varsinkin päiväkodista haettaessa on todella väsynyt, joten rattaat on hyvä olla mukana.
Taas täällä nää rataskammoiset kokoontuu 😅 Rattaat on oikein hyvä pidemmillä matkoilla ja julkisissa kulkiessa, lapsi on paremmassa turvassa niissä kuin liian pienenä bussin käytävällä tai kadun reunassa kaupungissa.
Meillä istui välillä eskari-ikäinen hetken rattaissa, kun eskarin jälkeen käytiin kaupassa, matkaa noin 3 km.
Tällä hetkellä erittäin liikunnallinen, kävelee joka paikkaan, pelaa lentistä ja on yleisurheilussa, yhtenä päivänä pyöräilee harkkoihin 9 km matkatkin.
Kyllä eskariopetkin taivasteli että isoa tyttöä raijataan rattaissa ja pitäisi jaksaa kävellä, kun tulee laiska, mutta helpotti niin paljon arkea (yhteisrattaat, joissa pienempi kuitenkin välillä myös istui), että ei ollut mulle ongelma.
Minusta siinä lapsi sai hyvän mallin, että kävellen pääsee ja saa hoidettua ostokset, eikä autoilla joka paikkaan. Ja vaikka saikin istua rattaissa, hän poistui välillä niistä juoksentelmaan tai tutkimaan ympäristöä. Siinä oppi myös, että jos istuessa tuli vilu, liikkuminen lämmitti.
Lapsen kanssa samassa päiväkotiryhmässä on yksi kohta 7v. lapsi, joka menee siis syksyllä jo kouluun, tuodaan joka aamu vuotta nuoremman siskonsa kanssa rattailla päiväkotiin. Asuvat melkein päiväkodin vieressä, matkaa ehkä 200-300 m. Lapsi on lapseni kaveri, joka aina haluaa olla vaan sisällä leikkimässä, tai korkeintaan istua pihakeinussa.
Meinaakohan nämä vanhemmat kuskata lapsen kärryillä kouluunkin?