Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Mitä mieltä 32-vuotiaasta miehestä, joka asuu 24 neliön yksiössä
Kommentit (44)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itsehän olen nelikymppinen yrittäjä, ja asun yksiössä. En tarvitse enempää tilaa ja tässä säästää rahaa muuhun kivaan. Mitä vähemmän neliöitä, sitä vähemmän siivottavaa, toisaalta ei myöskään kerry turhaa roinaa nurkkiin!
Kohta alkaa kauhea ulina ja sitten AV-mammat alkavat kerskailla omista (käytännössä miehen) omakotitaloista ja siitä että jokainen saa nämä jos vain haluaa ja on hiukan ahkeruutta. Näin tämä aina tällä palstalla menee :D ja sitten alkavat ihmetellä, mikä on vikana miehessä kun tyytyy näin uskomattoman alhaiseen tasoon :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itsehän olen nelikymppinen yrittäjä, ja asun yksiössä. En tarvitse enempää tilaa ja tässä säästää rahaa muuhun kivaan. Mitä vähemmän neliöitä, sitä vähemmän siivottavaa, toisaalta ei myöskään kerry turhaa roinaa nurkkiin!
Mitä yrität?
Nauttia elämästä ja tehdä mahdollisimman mukavia töitä. Toisinaan se jopa onnistuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Riippuu yksiön sijainnista. Olen nainen ja asuin sen ikäisenä 21n neliön yksiössä hyvässä osoitteessa. Maalaiset ja junantuomat puhuvat itsemurhayksiöistä koska eivät ymmärrä kaupunkilaista elämäntapaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos se on kiva ja kodinomainen, niin ei haittaa yhtään. Täyteen tungettu varasto tai pelinörtin sisustamaton luukku on ehdoton ei.
No ehkä hän asuu siellä yksin. Jos asuisit 240 neliön lukaalissa yksin, niin miettisin, että miksi ja eikö vähempi riittäisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No minäpä asun 37-vuotiaana 26-neliöisessä yksiössä. Mitä väliä.
Vierailija kirjoitti:
Yksiö on yhdelle. Siksi se on yksiö. Kaksio on kahdelle.
Toki huoneluvun mukaan menee tuo määritelmä. Jos oisin sinkku, haluaisin asua kolmiossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mikäpä siinä. Se on hänen kotinsa, ei minun.
Mä oon 39v vaimo/äiti. En ole ikinä asunut yksin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se oli vähän outoa, kun 45v deittimies asui yksiössä ja äitinsä vieläpä omisti sen. Oli asunut siis siitä asti kun muutti kotoa.
En varmaan ajattelisi ihmeempiä, jos muuten natsaisi, eli toki tulisin treffeille.
Jos asunto olisi siistissä kunnossa ja sisustettu muutenkin kuin telkkarilla ja paskaisella patjalla, ehkä jopa hyvällä maulla, ihastelisin ainakin hiljaa itsekseni, kuinka hienoa on, että joku saa elämänsä mahtumaan niin pieneen tilaan. Ehkä siitä irtoaisi jutun juurtakin, kysyisin säilytys- ja järjestelyvinkkejä ja miettisin, onko kyseessä puhtaasti taloudellinen vai myös ekologinen valinta.
Jos kävisi ilmi, että asunto on sinulle paikka, jossa käyt lähinnä vaan nukkumassa ja muuten elät kaupungilla, olisimme sen verran erilaisia ihmisiä että varmaan suhde hiipuisi nopeasti.
Jos juttu menisi vakavammaksi, olisin ehkä vähän huolissani mahdollisesta yhteenmuutosta: olen itse varsinainen kotihiiri, tarvitsen harrastustilaa kotiini (taide) ja teen myös töitä 100% kotoa käsin, joten pelottaisi että pienestä kämpästä tykkäävä haluaisi muuttaa johonkin 40 neliön kaksioon...
En mä pelkästään asunnon koosta ajattelisi mitään. Helsingissä on ihan tavallista että sinkku asuu yksiössä.
Enemmän vaikuttaa miehen persoona. Ekoille treffeille en lähtisi kenenkään kotiin, vaikka ois millainen luksuslukaali.
Riippuu siitä sijaitseeko asunto Eirassa vai Kontulassa ;)
Miksi sulla on noin pieni. Itsellä tuplasti isompi?
Ymmärrän hyvin, että voi joutua asumaan ahtaasti jos säästää pääomaa omaan ensiasuntoon. Täällä Helsingissä vuokrat on niin korkeat, että moni nuori ei pysty opiskeluvuosia asumaan kovin leveästi, eikä sen jälkeenkään vielä vuosiin.
Itse asuin yksiössä yli kolmekymppiseksi. Tein kahta työtä valmistumisen jälkeen joitain vuosia ja säästin rahaa ja vasta sitten sain oman asunnon ostettua.
Sellaista se on.
Alue: Aihe vapaa
Yksiö on yhdelle. Siksi se on yksiö. Kaksio on kahdelle.