Enskat tiistaina

Essiellä oli aika " hurja" kertomus, onneksi kaikki kääntyi kuitenkin hyväksi ja vaavi on maailmassa ehjänä ja onnellisena.



Voin hyvin kuvitella kaikki ne hormoonimyrskyt ja tyrskyt joita synnytys ja kaikki se tuo tullessaan.

Tunne riittämättömyydesä ja ehkä pieni pelkokin, niitä ei pidä kenenkään hävetä.



Burdelle kiitokset kuvista, täällä mä töissä itkeä tihrustan, on kyllä mieli aika herkässä.





Meillä keskusteltiin eilen synnytykseen liittyvistä asioista kotona, tein miehelle selväksi että jos tuntuu siltä että kaikki ei mene normisynnytyksen mukaisesti ja vaavi on poikittain tai jotain, hänenkin kuuluu vaatia keisarinleikkausta jos en itse siihen kykene.

Olen myös ilmaissut mielipiteeni opiskelijoiden läsnäolosta synnytyksessä.

En pidä muutenkaan sörkkimisestä ja sorkkimisesta, enkä halua että tavaraani synnytyksessä ropltaa yhtään enempää ihmisiä kun on pakko.

Ymmärrän kyllä että kaikkien tulee oppia asiat ja jos ei tee, ei opi, mutta no tänk juu ei mun kustannuksella, varsinkin tämän veritulppariskin takia en halua ottaa mitään ylimääräistä pelkoa tai pitkitystä synnytykseen.



Taidan olla aika kauhea akka, mutta näin ajatukset ainakin tällähetkellä menee.



Nyt työn pariin !



Tsemppiä kaikille ja voimahalituksia viimeisillään oleville, toivottavasti jaksat Amy vielä tulla treffeille olisi mukava nähdä :D



AA ja neiti 30+3

Eiliset megaunet tais vähän auttaa, tänä aamuna sain kuin sainkin itseni ajoissa ylös. Mulla on kampaaja tunnin päästä, joten se tais vähän tsempata väsynyttä. Illalla oli uni tiukassa, tais sittenkin tulla nukuttua liikaa eilen (niin, nukuin sit ne päikkärit ja " nousin" lopulta puoli neljältä...)



Juu kuule ihan rauhassa saatte amy ja muut nauraa mun hormonimyrskyille. Eihän ne hauskoille silloin tunnu, mutta ei niille paljon muuta voi jälkeenpäin ku nauraa... Ja haluan tarkentaa, etten tosiaan huutanut pojalle, vaan rupesin vaan itkemään. Onneks musta ei sentään niin kauheeta oo vielä tullut, että pieneen ihmiseen purkaisin tunteita huutamalla, etenkin kun toinen ei oo tehnyt mitään! Mutta tais se tädin itkukohtauskin olla ihan riittävän kamala kokemus. Vaan hyvähän se on kaikenlaista kokea, siis että ihmisillä on tunteita ja niihin pitää tottua ja osata ottaa vastaan. Kai...



Kyllä tuosta tuli taas niin huono omatunto ja niin epäonnistunut olo. Mietin vaan, et miten oman lapsen kanssa pärjään, ku varmasti niitä itkukohtauksia tulee olemaan jatkossakin. Tiedän, ettei auta itkeä, mutta minkäs sitä herkkyydelleen mahtaa.



Essin mummolla oli terveys pettänyt, onpas ikävää. Meidän mummolle sattui noita samoja kaatumisepisodeja useempi. Tuo yöllinen vatsakramppi voi hyvinkin olla supistus. Niitä on joskus tosi vaikea hahmottaa.



Makkara heti kotiin lepäämään! Ei mitään hampaat irvessä menemisiä nyt, vaan jos määrätään saikulle niin saikulle siitä!! Mars!



Ezzien synnytystarina elvytyksineen oli hurja, mä olisin ollut ihan paniikissa elvytyksestä!



burden pennari on tooosi söpö, ihana rimppakinttu! Ja tuossa serkkukuvassa sitä vasta huomaa, miten tuo viisi viikkoa on pitkä aika!



kandi ottaa kans rennosti aina kun voi ja käy syömässä ihan rauhassa. Nuo omituiset käytännöt saattaa selittää, miksi intialaiset firmat saa noita hommia hoidettavakseen, saattaa vaikuttaa hintaan...



AA, älä stressaa siitä opiskelijajutusta, sanot vaan, ettet niitä sinne halua. Ei niitä oo pakko päästää! Mua ne ei haittaa, mutta eipä mulla pitäsi mitään erikoista ollakaan synnytyksessä. Mun neuvolantäti (yksi niistä monista...) suositteli ottamaan harjoittelijan, koska silloin paikalla on enemmän ihmisiä ja harjoittelijat on usein tosi empaattisia ja haluavat pitää huolta omasta potilaastaan. Mutta niitäkin on varmaan moneen junaan - yhdellä kaverillani ainut negatiivinen synnytyskokemus liittyy just opiskelijan läsnäoloon.



Hormonimyrskyt täällä jatkuu... eilen totesin miehelle, että eikös tässä vaiheessa raskautta pitäs jo olla valmistautunut ottamaan vauva vastaan?? Ja mulla vasta iskee megapaniikki, et iik en osaa... no, kyllä se tästä. Nyt lähden sinne kampaajalle ja koetan selvitä siitä reissusta ilman kyyneleitä! (oi miten ihana tukka mulla on, byaaah....) :)



-Osse ja Santeri rv 35+6

Johan nyt kun ei reissun päällä ehtinyt pinoutumaan! Nyt lukaisin vain eilisen pinon....pientä kommenttia tässä :)



Ihan alkuun Ezzielle paljon onnea pojasta! onneksi kaikki meni lopulta hyvin :))



Poppiksella oli eilen hampilääkäri! toivottavasti olet hengissä selvinnyt? mulla on kans varattuna pari aikaa, ku on kaks pientä reikää ja sitä saamarin hammaskiveä. lääkäri meinas et reiät niin pieniä, ettei tarttis puudutusta HUI....en tiiä voinko olla ilman! mites sulla, kestätkö porausta??



Aurora, kyl ne liikkeet sieltä tulee...kohta sitä varmaan toivoo, ettei niin kovin potkisi :) tosin siihen on vielä aikaa.



Makkara, teil oli varmaan ihanaa pitkästä aikaa yhdessä....ja mies tietty oli kaikkee kivaa herkkua ja muuta tuliaista tuonut! Tsemppiä sinulle vointiin, jospa se olo siitä muuten paranee :)



Osse, hormoonit todella välillä heittää....eikös se ole hyvä antaa tulla kaikkien tunteiden ihan vapaasti, vauvakin oppii siinä sivussa koko tunneskaalan :))



Larsku, siulla on varmaan kohta lähtö edessä :) vaavi ehtii varmasti vielä laskeutua, parempi myöhään ku niin aikaste :)



Opelle kans tsemppiä vointiin!



Essi saa kohta viralliset raskauspaperit JEE! Uinti muutes kummasti helpottaa oloa...mullahan on toi vaavi painanut kovasti tonne ales ja kun olen sinnikkäästi jaksanut käydä uimassa, niin tuntuu et se kyl helpottaa kaikkeen vaivaan :))

Tosi ikävä juttu mummollasi, noi säästöt tuntuu juuri tossa, ku vanhuksia pompotellaan sit eestaas! toivottavasti kaikki järjestyy parhain päin!



Burden vaavi se oli oikein suloinen pakkaus, onnea vielä vauva-arkeen!



Kandi, siulla on kyllä rankka työ! jaksuja sinne kovasti :)



AA, kyllä sitä saa mun mielestä vaatia siellä synnärillä omien halujen mukaan. Onhan niitä sellasia, jotka ei sitten niin välitä jos joku harjottelija siinä pyörii....mäkin meinaan ainakin asiasta synnärillä mainita :)



( . ) eiles palattiin Ruottin matkalta ja oli kyllä rentouttava reissu. Ulkoiltiin paljon ja syötiin hyvin! oli niin mukava nähdä sukulaisii :)

Joogassa olin sit eilen ja täytyy taas kehasta, et kyl se hyvän olon saa aikaseks :) tehtiin sit niitä ääniharjoituksia eri synnytysasennoissa....tai lähinnä ne asennot oli tarkoitettu kait siihen avautumisvaiheeseen :) mut mielenkiintoista oli ja ens sunnuntaina meil on sellanen 3 h sessio synnytyksestä, johon palvelijat mukaan.

Kuten jo mainittin, niin olo parempi elikkäs vaavi ei niin hurjasti paina tonne ales!! elikkäs positiivisella mielellä taas mennään.....mitä nyt viikonloppuna sain ekaa kertaa tuntea oikein mega hirveän närästyksen :))



kaikille jaksuja ja zuppareita teille viimemetreillä meneville!!

Mykis ja Hippis 23+3

Taas uusi päivä aluillaan. Eilen haettiin ne Limet city crossit vihdoin kotiin ja ne mahtui jopa hyvin munkin takaluukkuun, vaikka pelättiin että mitenköhän käy! Eli ei siis sovitettu niitä mun autoon kaupassa, vaan vasta kun oli ostettu niin kotona:) Ja sit ostettiin hoitopöydälle hoitoalusta.. Gracon autobaby ois vielä hankintalistalla kahdella jalustalla, et molempien autossa ois oma. Onko hintatietouitta, eli paljonko olette maksaneet yhdestä istuimesta jalustalla?

Niin ja sitteri ostettiin... Hirveästi hankintoja, mut noi vaunut, sitteri ja autoistuin on pakolliset, ei niitä ilman pärjää. Kaikesta turhasta koitan sit karsia jos mahdollista.



Ezziellä oli aika rankka kokemus, onneksi kaikki on nyt hyvin:=)



Kaima, mä en kanssa noita opiskelijoita voisi samaan huoneeseenkaan kuvitella vaikka tietysti tärkeitä harjoitteluhetkiä heille. Jopa neuvolassa nousi vähän karvat pystyyn kun viime viikolla harjoittelija mut tutki ja kuulusteli kaikkea. Neuvolatäti seurasi sivusta vaan. Inhoan muutenkin kaikkia tutkimuksia ja toimenpiteitä, niin en kaipaa yhtään ylimääräistä ihmistä sinne:(



Vau kirjassa sanottiin että poitsu olis jo suunnilleen 25cm pitkä... HUI!! Sehän on jo iso. Miten on mahdollista ettei potkut tuon kokoiselta veijarilta jo tunnu?! :=) Mä alan kohta huolestua:(



Mäkin toivon Amy että sä ainakin treffeille asti sinnittelet, että pääset mukaan. Sit seuraavalla viikolla sulla on aikaa sinne sairaalaan lähteä=))



Mykis, kiva kun ilmoittauduit treffeille=) Onko sulla muuten paljon masua, ajattelin kun olet tasan 3 viikkoa mua edellä?



Aurora + poitsu rv 20+3

[color=CD00CD]Mies herätti vähän aikaa sitten kun soitti innoissaan, että ovat päässeet Ranskaan ja ihmiset eivät kuulemma olekaan niin vittumaisia kuin olivat kuulleet. =) Ne oli varautunu viipymään rajalla jossain kuulusteluissa pari tuntia..kuin elokuvissa konsanaan..=D



Tiistait on kyllä lepposia..Ilmakin on kirpeä kun asteita on alle 7..jospa pysyttelis koko päivän vaan viltin alla ja katselis telkkua..ymph.



Osse: ihana sun itkukohtaus! Tai siis ei varmaan yhtään, mutta voin kuvitella..=) Ja ei kai sitä kukaan pakota olemaan täysin valmistautunut siihen vauvaan missään vaiheessa? Kai se jossain vaiheessa alkaa sit tuntumaan hyvältä..? =)



Amy: työmatkallahan se mun mies on. Ekaa kertaa ulkomailla ja se soittelee koko ajan kun näkyy kaikkea kartanoita ja viinitiloja..=) Barcelonassa on tosiaan parin tunnin katsastushomma ja sitä varten pitää istua autossa viikko..Sellasta glamouria se sukellushomma..=) Vekaran sänky on hieno! =)



Larsku alkaa jo valmistautua synnytykseen..Huih!



Ezziellä oli ollut jännittävät paikat kun poika ei ollut hengittänyt! Kertomushan oli kuin suoraan sairaalasarjoista! Ihanaa, että kaikki silti hyvin! Paljon onnea koko perheelle! =)



Toivottavasti Essin mummi pääsee pian osaavaan hoitoon! Ikävää kun pitää huolehtia..=/



Burdelle kiitokset kuvista..Ihana se Pennin ja Ronjan yhteiskuva..Hieman ne on pieniä!!! =D



AA: joo ei mitään opiskelijoita sinne tuijotteleen..Menköön katsoon jotakuta, joka synnyttää toistaan tai kolmattaan! Mun pahin ahdistuksen tuottaja on se ajatus, että paskon villinä kätilön päälle siellä synnytyksessä..Huoh. =D Ehkäpä mä alan ajatteleen muutakin sitten kun oon käynnyt jossain valmennuksissa?



Mykis: se oli outo se hammaslääkäri kun se lässytti ku lapselle konsanaan! ' Hiiiiiiienolta näyttää täällä juu..Nyt katotaan vähän tällasen lampun kanssa eikä yyyyhtään satu...' =D Mulla löyty yks pieni reikä kans viisaudenhampaasta..ja sit on se vanha vaiva kun yks hammas vihloo jos puree..siinä kai on ikivanha paikka vähän irti ja se tullaan sit poistaan..ÄHH! Pakko sitä poraamista on jaksaa..ja se lääkäri lupas, että poraa sit vaan aina pieniä hetkiä..Puudutusta en viitsi ottaa kun pelkään sitä neulaa enemmän kuin poraamista..=)



Mulla ei vieläkään näy mitään ihanaa mahaa..Eilen turvotti puuron jälkeen niin päivällä vähän pullotti, mutta tänään on taas ihan tavallinen pikkukumpu, joka häviää vaatteiden alle..Pöh ja pah. =)



Jos miettis hetken suihkuunmenoa tossa töllön ääressä..BB:läisetkin heräilee just..=)



Oikein mukavaa tiistaita kaikille enskoille!



t. poppis ja räpsy rv24+6

Hittolainen näitä unia: illalla olin ihan sikaväsynyt jo seiskan aikaan, mut onneks lähdettiin käväisemään kavereilla. Nukkumaan yritin sitten käydä Weedsin jälkeen, mutta yörimiseksin meni. Ja aamulla sitten heti kuudelta tikkana ylös lukeen lehtee, kun ei taas uni tullut takas. Parin tunnin lueskelun jälkeen sitten sain reilun tunnin vielä nukuttua. Tänään kun on päivä, etten päikkäreille kerkiä, niin ahdistuin jo etukäteen. Kai se vaan on niin, että tää loppu on tällaista... =/



Larsku kyseli eilen synntyksen lähestymistuntemuksia. Mitä ne on? =D Oikeesti, en mä ainakaan ole mitään huomannut, jos niitä on ollutkaan vielä. Joten todella luultavasti olen mukana treffeillä ja vasta marraskuulla alkaa jotain tapahtua. Ja mä oisin muuten jo ihan valmis luopumaan tästä olotilasta!!!



Olipas opella ollut viekkaat hoitaja ja lääkäri perjantaina. Onneks eilen löytyi niiltäkin järkeä päästä! Ahaakin olis nyt siis täysaikainen - onnea siitä! Voimia edelleen!



Ezzien synnytyskertomus oli tosiaan aika hurja. Onneks kaikki hyvin lopulta! Ei ihme, jos tunteet tuon jälkeen heittää vuoristorataa. Voimia vauvaisaan elämään ja mukavaa syksyä, jos ei tässä nyt " törmäillä" palstalla! =)



Essin mummi on huonona. Toivottavasti hänelle löytyy sopiva paikka, missä hänestä pidetään huolta! Muistan aikanaan kun meidän vaari oli samassa tilanteessa, kuinka rankkaa se oli koko suvulle. Monen muun epäkohdan lisäks tuo vanhusten hoito on kyllä syntisen huonolla tolalla tässä maassa! Mutta mukavaakin oli ollut Essillä, kun lisää vauvatavaraa oli ilmaantunut - ne jaksaa aina innostaa. :o)



Bejpi, jos sua joskus innostaa, niin voitais vaikka treffata täällä kotopuolessa vaikka kahvin merkeissä. Nyt kun melkein ollaan jo tavattu siellä valmennuksessa... ;o) Junailun ja kävelyn suhteen ainoa vinkki on, että ota aikaa - eli mulla ainakin kävely onnistuu vain silloin kun vauhti on tarpeeks rauhallinen. Kuinka pitkään aiot sinnitellä koulussa?



Burden vauva-arki kuullostaa mukavan leppoisalta. Ja Pennari on syötävän söpö! =D Mä saan muuten ne kuvat siellä photobucketissa yhteen linkkiin niin, että kun oon ladannut ne kuvat siihen yhdelle sivulle, niin klikkaan yhden niistä suuremmaks ja silloin sinne ylälaitaan tulee se nuolijutska mistä pääsee kurkkimaan seuraavia kuvia. Sit vaan oon kopioinut sen kohdan osoitteen linkiks. Olipas selkeetä... ;o) No, mä en oo meitin perheen se insinööri. =D



Kandilla on mielenkiintoinen, mutta aika hurja urakka menossa. Kuinka jaksat? Mitä kautta sä pääsit tuollaiseen juttuun mukaan?



Nyt vaan makkara aina kun ennätät, niin miehen lihapatojen ääreen, jotta olo kohenee!



Osse, en mä epäillytkään, että oisit huutanut poitsulle. Se raivari oli väärä loppu siinä mun sanavalinnassa. Ja hei, eikös meidän aika monen vanhemmat oo joskus tunteitaan näyttänyt meidänkin aikana ja aikas normaaleja meistä on tullut. Kyllä me pärjätään! Ja kyllä me osataan vauvaa hoitaa!



Hormoonimyrskyt tosiaan silloin tällöin täälläkin: viikonloppuna jossain vaiheessa olin sanomassa miehelle, että aattele: kolmen viikon pästä tai aikaisemminkin meillä vo tosiaan olla vauva täällä kotona. Ja kesken lauseen alkoi itku. Kyllä toki asia miestäkin mietityttää, mutta se ei sentään pillahda itkuun... ;o)



Mykiksellä oli ollut hyvä reissu Ruotsiin. Kiva! Ja hienoa, että olet tulossa treffeille!



Joopa-joo, nyt tarttis äkkiä mennä tiskaamaan, koska ystäväni kattoremonttievakko jatkuu. Ja mulla ei kantti kestä näyttää tuollaista tiskivuorta keittiöalan ammattilaiselle. Iltapäivällä onkin sitten vuorossa kyläily yhden toisen ystävän luo tuohon muutaman kymmenen kilometrin päähän. Vielä mahtuu turvavyö ympäri autoss, niin voi käydä... ;o)



Vilkutuksia ja mukavaa päivää kaikille!



-Amy ja EkaVekara, rv 37+5

tai onko jo päivä? Mä ainakin voisin mennä kohta päiväunille ;))



Edelleen siis kotosoffalla, ja tässä aion vielä pysytelläkin jonkin aikaa, toivottavasti ;) Ettei tarttis mennä osastolle kärvistelemään, sairaammaksi ja väsyneemmäksi siellä tulee!!



Aurora oli tehnyt hankintoja oikein urakalla eilen ;) Nyt vaan koeajoa vaunuilla ympäri huushollia kotona ;)) Tuli muuten mieleen, että mä en ole vieläkään testannu miten vaunut sopii mun autoon... No, jos ei sovi, niin sit pitää miehen alkaa kulkea mun autolla töissä :)



Mua harmittaa ihan oikeesti aivan älyttömästi, kun en pääse taaskaan ensikko-treffeille ;( Olis niiiin kiva nähdä kaikkia ihmisiä! Mut tosiaan näissä olosuhteissa en uskalla muutenkaan kovin kauas/ pitkäksi aikaa poistua sohvalta, etten vaan joutuis sinne osastolle...



Burden Penni on aivan valloittava! Kiva kun laitoit kuvia. Katselin myös, ettei Pennikään ollut mikään jätti syntymäpainoltaan, meinaan vaan kun Ahaasta on kaikkien ennusteiden mukaan tulossa kai aika pikkuinen.



Ezziellä oli aika hurjan kuuloinen synnytys, mutta onneksi kaikki lopulta meni hyvin! Voimia vauva-arkeen, noista hormoni-myrskyistä on muakin varoteltu :) eli kuuluvat tosiaan asiaan :)



AA oli miehen kanssa keskustellu synnytyksestä. Meillä on oltu vähän samoilla linjoilla, eli tuntuu ainakin mulle tosi rauhoittavalta tietää, että mies taatusti pitää mun puolia ja vaatii tarvittaessa tiukastikin, jos jotain erityisvaatimuksia ilmenee... Etenkin kun mä oon niin huono mitään oikeuksia vaatimaan, tarviin miehen siksikin mukaan ;) Meitä yritettiin eilenkin äitipolilla laittaa " opetusvastaanotolle" missä olis ollu mukana seitsemän kandia... Ei suostuttu, eikä muuten moni muukaan samaan aikaan odotelleista ;) Jotenkin voin vielä suvaita jos mukana on yksi kandi tai kätilöopiskelija, mutta niitäkin on vähitellen tullut kohdattua kiintiö täyteen... Synnytyksestä en tiedä sitten, huolitaanko sinne joku mukaan vai ei, riippuu varmaan miehenkin mielipiteestä :)



Mykiksella oli ollu kiva reissu viikonloppuna! Uiminen on kyllä munkin mielestä aina ollut tosi mukaavaa! Nytkin suunnittelin jo syksyllä hyvissä ajoin, että ä-lomalla sit meen uimaan... Mutta enpä pääse nyt uimaan enkä paljon muuallekaan, kun pitää vaan levätä ettei tuu mitään pahempia myrykytysoireita ja saisin olla kotona enkä osastolla :( Tylsää toisaalta vaan olla ja odotella, mutta tosiaan mieluummin sitäkin kuitenkin kotona!



Eilen lääkäri taas katsoi tilannetta kohdunsuulla, kaikki on ennallaan eli ei ollu lyhentynyt vielä milliäkään ja kiinni on paikat vielä, ulkosuu on sormelle auki, mitä ikinä se tarkoittaakin... Eli ei Ahaa ainakaan vielä halua omasta aloitteestaan tähän maailmaan tulla... Toisaalta kaikki vaivat ym. murheet huomioon ottaen kaikkein helpointa olisi, jos synnytys käynnistyisi spontaanisti lähiaikoina. Valitettavasti vaan mikään ei viittaa siihen :( Koko raskauden aikana mä en ole edes tuntenut yhtään kunnon supistusta, kivuttomia harjoitussuppareitakin vaan harvakseltaan ihan viime aikoina...



Eilen aloin just miettiä, että jos ja kun synnytys jossain vaiheessa mahdollisesti ja todennäköisesti käynnistetään, tuntuu tosi kurjalta ajatukselta kärvistellä sitä sairaalassa alusta saakka... Siellä sitä sit joutuu olemaan vieraassa paikassa vieraiden ihmisten keskellä, eikä kai mieskään siellä oikeen kehtaa olla paikalla 24/7... Kotona jos vois olla, niin olis oma rakas " lohduttamassa" ja muutenkin tutut ympyrät rentoutua jne. Ja sit vaan menis sairaalaan suoraan synnärille, kun tarve vaatii... No, todennäköisesti mulla ei mikään mee näin ;( Tylsää...



Muuten oma olo on tänäänkin ihan mainio, vähän väsyttää vaan, mutta taidan mennä hetkeksi torkkumaan kohta. Päivällä lupasin käydä nopsasti moikkaamassa opemammoja lapsineen, läsnä on taas neljä tänä vuonna syntynyttä pikkuneitiä, jotka on sit varmaan Ahaan tulevia leikkikavereita ;) Kauaa ei vaan parane tuollakaan reissulla viivähtää, ettei käy niin että joutuu huomenna jäämään osastolle...



Mukavaa syyspäivää ja suomalaisen kirjallisuuden päivää enskoille!



t. Ope ja Ahaa rv 38+1

Mulla on ihan tyhmä päivä tänään kun mun pitäis mennä katsastaan auto. Meidän perheessä se on ollu aina naisten hommaa, en oo kyllä lainkaan varma että se menee läpi.





Paljon onnea kaikille vauvan saaneille. Oon täällä itkua tihrustellen lukenu teidän synnytyskertomuksia. Se on varmaan niin ihana tunne saada se oma nyytti kainaloon. Näin jopa ekan unen siitä että olin synnyttämässä, ainut vaan että siinä unessa sain kolmoset. Aamulla nauroin miehelleni että mitäs tykkäisit jos niitä tuliski kolme kerralla. Sen mielestä ei ollu lainkaa hauskaa.



Mun mies on nyt vasta päässyt tähän vauvan odotukseen kiinni, Vkloppuna katteltiin yhdessä kun poju potki niin lujaa että mun maha oli ihan muodoton. Ukko oli ihan ihmeissään että ompa se jo vahva pikkumies.



Poppis oli saanu aika hyvän sienisaaliin. Mä keräsin kanssa vähän rouskuja ja suolasin ne jos jouluna tekis sienisalaattia. Vielä kun sais suppiloita pakastimeen olis hyvä. En vaan tahdo keritä millään sienimettään kun viikonloput menee aina jossain autorempassa.



Nyt on pakko lähtee sinne konttorille.





-Hermione ja poju rv 23+5

En ole kirjoitellut nyt viikkoon, kun olen ollut niin kipeä ja sen takia väsynyt ja pahantuulinen etten ole viitsinyt teidän mieltänne pahoittaa purnauksellani.



Annika, Ezzie, MiaMik ja Karssuli sitten saivat vauvansa, ONNEA kovasti teille kaikille siitä! Hyvin erilaisia synnytyksiä teillä oli ollut ja onneksi Ezzienkin vauva virkosi pian rankan syntymän jälkeen. Tuo napanuoran kiertyminen vauvan ympäri on itsellä pelkona, kun vauva on ollut nyt sen reilun viikon niin vaisu liikkeiden suhteen.



Larsku, ope ja Amy taitaakin olla sitten seuraavana lähtövuorossa. Opelle tsemiä sen toksemiaepäilyn kanssa. Kyllähän sitä kotona mieluummin lepäilee kuin sairaalassa.



Makkara oli saanut miehensä kotio ja Poppiksen mies puolestaan oli lähtenyt reissuun. Niin on minunkin miekkonen taas työreissussa. Ei Helsinkiä kauempana, mutta kuitenkin poissa ja päivät meinaavat käydä pitkiksi ja ikävä on kova. Onneksi tämän pitäisi olla viimeinen reissu ennen vauvan syntymää.



Burdekin oli laittanut vauvakuvia, ihana tyttönen teillä! :) Minun pitää varmaan jatkossa jättää nuo vauvakuvat katsomatta, kun tulee niin kauhea ikävä omaa vauvaa.



(.) Mulla fiilikset on olleet viime aikoina kurjat juuri näiden supistelujen vuoksi. Ne kun on muuttunut entistä kipeämmiksi ja ajoittain niitä on jo tullut tunnin ajan säännöllisestikin. Sitten ne kuitenkin lopahtaa ja itse on ihan poikki niiden jälkeen. Ja minä kun en edes usko, että nämä ennakoivat supistelut saisivat mitään aikaan niin siitä se turhautuminen tulee :( Mullahan näitä synnytystä ennakoivia merkkejä olisi vaikka muille jakaa, mutta minun kohdalla ne ei taida tarkoittaa mitään. Tulee vaan tosi pitkät ja tuskalliset viimeiset 5 viikkoa jos tässä vielä yliaikaiseksi mennään. Lisäksi huolena on juuri nuo Otson liikkeet, kun toista saa välillä töniskellä oikein urakalla, että saa ne kymmenen liikettä ja nekin on vaan sellaista möyrintää. Huomenna mulla on se viimeinen neuvolalääkäri ja jos se sanoo mulla olevan paikat edelleen tiukasti kiinni kaikista kivuista ja supisteluista huolimatta niin mulla kyllä pääsee itku ja menee usko siihen, että tämä vauva syntyisi ikuna. Aion myös kysyä tuosta vauvan liikehdinnästä ja voisiko niitä napanuoravirtauksia tarkistaa, ettei tarvitsisi olla niin huolissaan.



Nyt aion kuitenkin lähteä lepuuttamaan hermoja tuonne ulkoilmaan pienelle kävelylle. Hyvää päiväjatkoa enskoille!



Mörötin ja Otso rv36+4

Viikonlopun vietosta on kotiuduttu, (ja eilinen päivä meni jotenkin ihan vaan ohi¿) ja on lueskeltu läpi teidän viikonloppujutut. Oli niin paljon asiaa, että hävisi kyllä saman tien päästä mitä piti kommentoida¿ Mutta ainakin Ezzie oli saanut vauvan kotiin, onnittelut!! Ja Pennistä oli supersöpöjä kuvia ja EkaVekara oli saanut tosi ihanan pikkusängyn!



Meillä meni viikonloppu merellä oikein hyvin. Ei tarvinnut yökkäillä laidan yli vaikka sitä vähän etukäteen pelkäsin, eikä edes kovin paljoa satanut! Eli oikein kivaa oli! Mulla oli paljon omia eväitä mukana (mm luumuja ja muita hedelmiä), joita sitten mussutin jatkuvasti. Porukka naureskeli kun syön kuulemma tosiaan kahden edestä ;) Ja kuulemma venekin oli aina kallellaan sinne puolelle missä minä istuin! Tosi kannustavaa sakkia ;) Mitähän ne sanoo sitten kun mulla on oikeasti valtava maha¿



Eka ultra olis jo torstaina! Loppujen lopuksi aika on kyllä mennyt ihan nopeasti, justhan minä vasta tuskailin että siihen on ihan ikuisuus. Eli ylihuomenna selviää sitten mitä tuolta mahasta löytyy vai löytyykö mitään¿



T: Meriheppa rv 7+3

Aurora, aattelin vastata siihen masun kasvuun, et ei mun maha oo mitenkään kauhian iso...mut porukat jo kommentoi sitä, et sillai näkyy :) masu nyt jotain 95,5 cm.

sen verran vaan tohon kasvuun, et jos viikolla 20 ei vielä ollut juur mitään masuu, niin 21-22 viikolla se oikein tuli esiin (n. 18 vko 91 cm ympärys) ja kasvoi kuukaudessa sellaset 3 cm. elikkäs sit ku lähtee kasvaa, niin aikas vauhdilla kummiski paisuu :))



Poppis, kiva et oot hampilääkäristä selvinnyt....sullakin sit remppaa ihan riittävästi. Kyl mäkin piikkejä pelkään, mut toi poraaminen on vaan jotenkin nykyään ikävämpää :)

olit muutes aika kivan sienisaaliin saanut...meen ensviikonloppuna Tammelaan kattoo, jos vaikka sieltä jotain suppiloita sais mukaansa.



Ope, toivotaan et teillä menee Ahaan kanssa nyt loppuaika ilman turhia huolia ja Ahaa haluu sit ihan ite päättää " ajoissa" tulla tänne maailmaan :)



Mörötin, no ei sul oo kivaa jos vaa supistelee....eikäs oikein tee sitten kuiteskaa mitään! pidän peukkuja, et seuraavassa kontrollissa jo alkais näkyy tuloksia :)



Harmione, vai teillä sie kattastat auton....se on kyl niin tylsää hommaa, et ei kateeksi käy :) mä kyl en meitin autolla juurikaan aja, ku en tykkää autolla ajamisesta :))



muutes mukavaa päivän jatkoa kaikille ja tosi kiva jos jo silloin 21.10. treffataan täällä Hesassa....ainakin joillekin teistä saa kasvot :)))

Mykis

Lepäily jatkuu ja saa jatkuakin, sen verran koville otti kaupankäyntikokeilu tuohon lähikauppaan.



Onpas hyvä että täällä on ollut juttua hammaslääkäristä, mäkin sain varattua ajan, mutta kun täällä Helsingissä on niin täynnä kaikki ajat, niin se meni monen monen monen viikon päähän. Ensin tarjosivat aikaa 22.12! Sanoin että silloin on vauva varmaan jo syntynyt, tai en muuten vaan mahdu siihen hammaslääkärituoliin!



Ei oikeastaan mitään uutta asiaa, mahassa pikkuinen myllää ja tykkää kuunnella musiikkia ja laulua. Miestä on vähän ikävä, tulee vasta perjantain ja lauantain välisenä yönä.



Hyviä vointeja kaikille t. Heini rv 28

Meidän Kaapo on perätilassa vieläkin ja viikon päästä tiistaina olis aika ulkokäännösyritykseen. Jännittää että onkohan se ihan kamalaa se kääntäminen, ei nyt niinkään se että jos ottaa kipeää mutta jos se on jotenkin vauvalle kivuliasta.. Tai jos se ei jostain syystä pysty olemaan siellä toistepäin.



Jos se ei onnistu niin ei onnistu, sitten mietitään jatkoja ja päädytään ehkä sektioon. Ei kiva, mutta ei sille sitten mitään voi, pääasia että saataisiin Kaapo turvallisesti maailmaan.



Se mikä eniten tällä hetkellä huolettaa on se että miks se on siellä niin päin. Menin kirjastossa oikein lietsomaan pelkojani, kun luin jostain (tokikin vanhahkosta) kirjasta että perätilan syitä voivat olla ahdas lantio, lapsiveden epänormaali määrä, tai sikiön epämuodostuneisuus. No, en usko että mulla ois ahdasta lantiota kun pituutta löytyy kuitenki 174cm. Lapsivettä on ultran mukaan ihan normaalisti. Jäljelle noista jää epämuodostumat... Kaipa se voi olla niinkin että mitään varsinaista syytä ei tarvi olla pt:lle, mutta mutta... Aina sitä miettii sitä kaikkein pahinta :´(



Mä kun vielä jaoin ajattelemattomuuttani (aloin silloin vasta jonkun viikon kuluttua ajattelemaan) 1.kolmanneksen aikana töissä lääkkeitä käsin, ja pelkäsin tietysti silloin ihan hirveästi aiheuttaneeni pienelle jotain vahinkoa. Neuvolassa rauhoittelivat että ei kai siinä mitään kun ei sentään mitään sytostaatteja tullut käsiteltyä.. Mutta mitä JOS lääkeaineita on imeytynyt ihon läpi.. Täällä oli muitakin sairaanhoitajia, mitä luulette? Kaverilleni kävi samoin, ja terve vauva syntyi.



Huoh, tulipas omanapaista tekstiä, anteeksi siitä, mutta jotenkin vaan ei saa nyt taas peloilta rauhaa.. Ihan hirveintä olis jos omilla teoillaan olisi, vaikkakaan ei tahallaan, aiheuttanut pienelle jotain vahinkoa :´(



Huolestunut Viipero & Istuva Kaapo rv 36+1

Että ei se auto katsastuksesta läpi mennyt. No, seuraava vkloppu menee taas jarruremppaa tehdessä. Kyllä tahtoo mennä hermot, mutta kun mä pidän mun autosta niin paljon etten sitä halua mihinkään vaihtaa vaikka se on jo ihan vanha paska.



Onko teillä muilla koiria? Mua on vähän alkanu jännittämään että miten toi mun koira mahtaa suhtautua siihen kun vauva syntyy. Se on aina ollu vähän semmonen mammanpoika. Koirani on jo 6 vuotias ja aina ollu mun silmäterä. Onneks se ei oo ollu koskaan mikään mustasukkanen luonne, mutta eihän sitä koskaan tiedä.



Nyt ruoanlaittoon. Hyvää syysillanjatkoa kaikille!



Hermione ja poju

Onnea ezzielle pojasta! Oli kyllä pelottavan kuuloisia hetkiä siellä, onneksi kaikki kuitenkin hyvin!



Burdella hellyttävä vauva :)



AA ja muut, turha huolia tuosta, ettei halua niitä opiskelijoita sinne ihmettelemään. Kyllä mullekin riittää, että siellä ronkkii mun peräpäätäni ne pakolliset tyypit :/ Paitsi tietty jos mulle tulee se sektio, silloin ei ehkä häiritsisi NIIN paljon joukko jotain harjoittelijoita. Mulle tuntuu olevan ihan tarpeeksi vaikeaa tuo gynelläkin käynti tai kun neuvolatäti tekee niitä sisätutkimuksia, jotenkin en kaipaa enää mitään muita ulkopuolisia sorkkimaan pimppalooraani :p



Täällä oli jotkut (ainakin mykis) mittailleet mahan ympäryksiä. Minäkin innostuin ekaa kertaa mittaamaan, oli n. 80cm. On se reilut 20cm kasvanut siitä, mitä se on joskus ollut, muttei sen enempää. Ja sain taas tänään ihmettelyjä siitä, kuinka pieni maha minulla on, vaikka olen JO tässä vaiheessa raskautta. En oikeastaan ymmärrä, mitä harmillista siinä on. Mulle kyllä kelpaa pienempikin maha, onpahan sitten lopussakin EHKÄ vähän pienempi eikä EHKÄ ole niin tukalat oltavat, kuin mitä voisi olla. Toivotaan vaan, että tuo mahan pienuus ei johdu siitä, että vauvalla olisi jokin hätänä... Ei ainakaan rakenneultrassa näkynyt mitään poikkeavuuksia...



Minkäkokoisia massuja muilla ollut suurinpiirtein näillä viikoilla? Niinkuin ympärysmittoja?



Heh, Rumpali aloitti viime yönä, kun kävin vessassa, jonkin aivan ihmeellisen marssin rummuttamisen. Ensin monta lyhyttä potkausta peräkkäin, hyvä että edes erotti toisistaan niitä ja sitten muutama oikein iso ja voimakas potku, sitten taas lyhyitä ja nopeita peräkkäisiä potkuja. Hassu vauva. Hyvä että unta sain, kun oli toinen niin vauhdissa.



Nyt pitää mennä lukemaan.



Han ja Rumpali 23+6

enpä oo tainnut perjantain jälkeen kirjoitella. jos nyt koittais jotain raapustaa.



ihan ekaks ennenku unohdan niin kylläpä oli burdella ihania kuvia:)!!!



essien kertomus oli kyllä kanssa kiva lukea. kauhistus kuinka pitkältä se aika varmasti on tuntunut kun ei vauvasta kuulunut ääntäkään jne. mut onneks kaikki nyt ok.



osse on käynyt kampaajalla rentoutumasta. toivottavasti meni hyvin eli ilman suurempia kyyneleitä. vai että on siellä paniikki iskenyt? kai se jossain vaiheessa tulee kaikille, meillä ei oo vielä näkynyt. mut mulla onkin niin vankka luottamus mun maalaisjärjellä toimimiseen vanhempana, et mitä sitä suotta stressaan;)



aurora79: nyt ne vaunut on sitten lopulta kotona. hienoa;) hyvät että autoon mahtuivat:) meilläkin tuossa tilaa vievät olkkarissa kun eivät simppiksen huoneeseenkaan tällä hetkellä mahdu. hankinnat teilläkin hyvässä vaiheessa, meillä sama juttu. tosin me saatiin sitteri kavereilta, en tiä oisko muuten hankittu, kun monet tuntuu käyttävän myös turvakaukaloa ainakin aluks sitterinä.



poppis: mäkin kuulin just lauantaina että " sä oot niin pienenä pysynyt ettei voi vielä laskettu aika olla vajaan kolmen kuun päässä" . pikkasena pysynyt??? eli mulla tosi " pikkanen" lähtökohta! mut kyllä se sunkin massu sieltä vielä ilmestyy, ihan varpilla. tietty riippuu varmaan vaatteistakin, eli ainakin sellasella kireemmällä paidalla, kyllä tuohon eteen tollanen outo pömppis ilmestyy näkyviin. ja mähän tosiaan meen siellä liki yläkäyrillä tän massuni kanssa, mutta on vaan nuo luonnolliset ilmatyynyt suojelemassa pikkusta;)



amyllakin huonompi yö takana:( meillä mies sen verran tukkonen, etten meinannut saada yöllä nukuttua kun kirnuaminen kävi vieressä... ja sit kun simppis vielä näköjään päättänyt että jos äiti käy yöllä vessassa, sit ei enää nukuta vaan aletaan jumppaan:P



ope: voisin kertoo sulle kauhukertomuksen tuosta käynnistyksestä, mut jos sittenkin jättäisin väliin etten suotta stressaa... mut eiköhän se masukas sieltä itsestään päätä lopulta tulla kun yksiö alkaa pieneks käymään, toivottavasti voisit itse ok sinne asti.



hermione79: munkin mies viikonloppuna tunsi ekat kunnon iskut. kauhisteli, mut nyt tajuu miks mä joskus oon niin " tuskainen" kun yritän nukkuu mut iskuja tulee enkä saa unta.



mörötin: toivottavasti saat huomenna lääkäriltä hyviä uutisia bd



viipero: tableteitako jaoit, vai muitakin " lääkemuotoja" ? kun mä myös jaoin noita lääkkeitä töissä ilman hanskoja ihan siihen asti kun töissä olin. en kyllä jaksa uskoa että niistä mitään olis ihon läpi mennyt ja vauvaan vaikuttaisi. tosin en oo sairaanhoitaja vaan " vain" lähihoitaja. tuollainen itsensä lietsominen on kyllä kauheeta, tulee välillä käytyä lukeen noita juttuja kun on ollut ihan normaali raskaus, ja sit kaikki meneekin pieleen ja pikkunen ei kuolee kohtuun tyyliin 37 viikolla. kun aluks pelkäs keskenmenoo jne, niin nyt sit ihan vauhkona välillä että liikkuukohan se nyt ollenkaan... pitäs vaan ite osata pysyä poissa noilta sivuilta.



(.) voi ihan ok jos ei päästä itseään panikoimaan;) tuossa se kasvaa ja möllöttää. mitään uusia vaivoja ei oo tullut, eli jatkan saikun viettämistä salilla...



tikru ja simppis 28+4

Niin se minun pitkä odotus sitten palkittiin perjantaina klo:14.58. Ihana pikkunen prinsessa, 3170g ja 49cm. Raskausviikkoja tuli sitten 42+1,mutta ei enää haitanne. On se niin ihana oma vauveli. Nyt pitää mennä, Palaan paremmalla ajalla..



Onnesta Soikeena Annika ja vauveli 4vrk

kyselen et millasii vaunui tääl ihmisil on? Hankittuna tai kattelu vaihees. Äsken käytiin netis kattelees yhdistelmii ja ei oikein kunnol löytyny ku kaikis ei ollu kuvii ym. Mut onneks ny kumminkaan ei viä oo mikään kiire asian kanssa mut olis kiva jos olis mietittynä jokku et ei sit tarttis ko hakee. Et olis kiva kuul minkä merkkisii teil on ja vaik jotain hinta haitarii olis kans kiva kuulla.



(.) Viä tarttis pari viikkoo saada vatta pysyy piilos ku on sopimus katkolla. Mut alkaa olee jo vähä vaikeeta ku tuntuu et tuolta paidan alta se jo pilkottaa. Mut jos ne viä töis aattelis et lihava se vaan on. :}



YÖKÖTYS VAROTUS:

Tarttee varmaan mennä käymään jollain terkkarilla ku tuntuu et olis jonkin laine nuotio tual alhaal. Ku hiivaa se ei välttiste oo ku ei oo kauheesti valkovuotoo? Mut sit ihmetyttää et mikä se vois ol,välil kuivaaminenki sattuu tai polttaa jollain oudol tapaa.



Hyvää viikon jatkoo,pyörin tääl aina sillon tällön.

sadeye&pampaöe 17+4

se on sit pampale.

Tuli eka näköjäs jotain ihme möngerrystä

täällä väsynyt Makkara. Tulin just kaupungilta, oli pakko käydä hoitelemassa pari asiaa töiden jälkeen. Melko raihnainen olo, sanoisin.



Aurora oli saanut hienot vaunut kotiin - mahtaa olla upeeta ihastella niitä! Mekin tehtiin ostopäätös viikonloppuna, nyt vaan pitää tilata ko. menopelit Saksasta.



Möröttimelle toivottelen parempaa vointia, ei kuulosta kyllä kivoilta nuo sinun supparituskat :( Ja Viiperolle mielenrauhaa!



Minua kehuttiin viime viikolla sissiksi kun kestin monta viikkoa erossa miehestä. Nyt kyllä luovutan Sissi-valtikan Hermionelle - kävit siis autokatsastuksessa?!? Ihailtavaa! Musta ei olis moiseen. Mun mies kävi kans tänään katsastamassa vuoden vanhan auton, katsastusmaksu 170¿ ja rekisteröintimaksu 30¿...melko kallis, sanoisin.



Han kyseli masun ympäryksestä. Sinänsä ajankohtainen juttu mulle, että me ihan vitsinä miehen kans mitattiin molempien masut lauantaina kun siinä kotosalla metrimitan kanssa häärittiin (Ikeaan oltiin lähdössä..). Mulla oli 85cm, mutta epäilen että mittaushetkellä oli jotain turvotusta. Pieneksi tätä munkin masua on nimittäin sanottu, mutta nätiksi myös :)



Synnytyskeskusteluista/henkilökunnasta oli ollut keskustelua. Mä en oo muuten miestä mitenkään evästänyt, mutta sen olen sanonut että aqua-rakkuloita EI muhun saa laittaa vaikka mikä olis. Kandeja ym. harjoittelijoita vastaan mulla ei oo mitään - ainoa toimenpide mihin haluan pätevän ihmisen on likvorin ottaminen. Mutta toivon todellakin etten ikinä elämässäni ko. toimenpiteeseen joudu...jotenkin tuosta asiasta on tullut mulle ihan mahdoton peikko. Hrrr.



Kerroinkohan muuten jo, että me saatiin hienoja tuliaisia mieheltä, siis sekä minä että vauva? (voi olla että paasaan täällä samoja asioita päivästä toiseen, mutta hypätkää yli vaan hyvällä omatunnolla jos tuntuu tutulta...) Minä sain alusasusetin jossa oli stringit, " alus-/yöpaitahörhötin" ja aamutakki, sekä suklaata ja kosmetiikkaa. Vauva sai vaatteita ja kirjoja :) Ainoa ikävä juttu oli, että tuo " alus-/yöpaitahörhötin" ei mennyt mun päälle, vaan juuttui jo hartioihin kun yritin kiskoa sitä ylleni...oli varmaan melko eroottisen näköistä kun taistelin itseni siitä irti!!



Makkara 22+1