ELOTÄHKÄT vko 34 ---->
Huomenta ja heippa vaan kaikille!
On ollut sellainen ruljanssi tämä alku vauvan ja perheen kanssa, että nyt kerkeän vasta kirjoittelemaan.
Poika on nyt siis 12 päivän ikäinen ja ruoka maistuu hurjan hyvin. Neuvolan tätsy teki kotikäynnin viime viikon torstaina ja paino oli lähtenyt nousuun kivasti alkutippumisen jälkeen. 130 g oli tullut 5 päivässä.
Hurjan jäntevä kaveri meillä on, yrittää pitää jo päätä pystyssä olkapäällä ollessaan ja muutenkin "mönkii" kovasti.
Mun suunnitelmat meni kyllä uusiksi ---> kaveri nukkuu meidän sängyssä ja keskellä tietty...mutta näin olemma saaneet yöt sujumaan hyvin, 2 x yössä syödään ja toinen kerta on rinnalla oloa, joten saan nukuttua aikas hyvin.
Mulla rintamaitoa tulee hyvin, mutta määrä ei riitä tuolle minun "mörsärille" vaan ollaan Tuttelia jouduttu antamaan lisäksi.
Alussa käytiin 3 x labrassa seuraamassa bilirubiini-arvoja ja onneksi lähtivät laskuun...kaikki nyt hyvin. Ulkona ollaan käyty ja jopa "ulkomailla" lauantaina : siis kävimme Haaparannalla mummolassa...:)
Tuossa kuva pojusta. Ristiäiset meillä jo 31.8.
!http://www.vauva.fi:80/perhe/perheshowimage?id=8dc838cb-6cf1-11dd-a3c8-…!
Kommentit (45)
Niin ehdin minäkin joskus piipahtaa täällä...tuntuu että päivät menee ihan hirveetä kyytiä ja ei ehdi tehdä juurikaan mitään.
*Miijo* Kovasti voimia teille sinne! Toivottavasti helpottaisi vauvan koliikki mahdollisimman pian.
Täällä tosiaan päivät menee kovaa kyytiä ja nyt alkanut tytöllekin jo jonkin sortin rytmiä muodostua. Tyttöhän täyttää ens viikolla jo kuukauden!! Alkuun oli ongelmia tytön syömisen kanssa mutta nyt on se asia saatu kuntoon. Paino on alkanut nousta kohisten. Otti kyllä henkisesti mua aika koville kun tyttö tosiaan oksens pihalle lähes kaiken minkä söi ja paino ei lähtenyt riittävästi nousuun alun rajun laskun jälkeen. Tuntui jo jossain vaiheessa että mulla sekoaa pää ja luulin saaneeni jo synnytyksen jälkeisen masennuksen...onneksi avasin suuni neuvolassa riittävän ajoissa. Nyt käynkin juttelemassa ammattihenkilön kanssa tunteistani ja oloistani vielä muutaman kerran niin eiköhän ala helpottaa.
Tuli tässä vielä eteeni hirveä taistelu itseni kanssa siitä alanko polttaa taas tupakkia. Ennen raskautta siis poltin ja lopetin sen kun positiivisen testin tein. Annoin kai liikaa valtaa ajatukselle että vauvan synnyttyä voin taas polttaa jos siltä tuntuu...en haluais polttaa mut se tupakin himo on ihan hirvee!!Nyt oon sit antanu itelleni mahdollisuuden polttaa yhden päivässä...ja niin olen tehny vaikka se maistuukin ihan paskalle!Ja nyt sitten oon pettyny itseeni kun en voi olla kokonaan polttamatta....on vaikeaa.Löytyykö täältä tän asian tiimoilta kohtalotoveria?
*Roosa* kyseli vauvan ruoan määrästä. Meillä tyttö syö ainoastaan korviketta ja 80-120 ml kerralla. Ja noin 6-8 kertaa päivässä. Joskus saattaa mennä reippaasti enemmänkin kuin tuo 120 ml. Sain muuten lääkäriltä hyvän laskukaavan kuinka paljon vauva tarvitsee ruokaa päivässä. Eli vauvan paino jaettuna kuudella on päivän ruoan tarve. Ja sen kun jakaa vielä ruokailukerroilla niin saa tulokseksi määrän joka pitäis saada kerralla syötyä että paino nousee tarpeeks. Tosin sitä kun on vaikea tietää kuinka monta milliä vauva rinnasta sitä maitoa saa. Olikohan tuosta mitään apua..
Niin siis meillä vauva saa ainoastaan korviketta kun mulla maito loppui kuin seinään. Ja sekin otti koville...vaikka kasvaa taatusti korvikkeella mut olisin halunnu imettää.
No mutta nyt riitti omat olot...onnittelut kaikille elotähkänsä saaneille! Taitaa vielä muutama olla tuolla odottajien puolella...toivottavasti pääsisivät pian tälle puolelle!
Palailenpa taas...jaksuja!=)
Sismus ja typykkä
Eilen oli meillä esikon 12 vee synttärit ja tuli heti mieleeni, että voi jestas, ko tää aika menee nopeesti - kohta nää meän Elotähkät ja Elotähkättäretkin täyttää sen 18 vee ;)
*Sismus* Tosta polttamisesta - ite poltin tovin verran oottaessani esikkoa, sama kakkoselta ja se lopettaminen pitää edelleen eli kolmoselta en oo polttanut lainkaan. Tiiän tuon tunteen, ko tupakanhimo iskee tajuntaan ja se jos mikä, on yks vaikeimmista himoista. Alotin esikolta tupakanpolton uudestaan pojan ollessa muutaman kk:n, kakkosen jälkeen poltin kerran baarissa ollessani muutaman tupakan ja voi jestas, ko maistu pahalta. Kolmoselta ei oo edes tehnyt mielikään alottaa uudestaan, koska mun mieheni on myös onnistunut lopettamaan tupakanpolton - hän on ollut yli vuoden nyt polttamatta, kohta kaks.
Välillä tupakanhaju saa itellä aikaan sellasen fiiliksen, että tekispä mieli polttaa yks, mutta sitten, kun viereen tulee just tupakan polttanut ihminen, nii se haisee ja todella pahalle eikä tee enää mieli! Jos sulla tulee morkkis tosta yhestä röökistä päivässä, nii suosittelen yrittämään jättämään sen pois - se on vielä helppoa. Se saattaa kohta todennäköisesti mennä siihen, että kohta poltat ihan normimääriä päivässä, koska sitä ajattelee, että ei se haittaa, jos poltan vielä yhen, ko oon jo polttanut aikasemminkin tänään ja sitten kohta sama toistuu ja oravanpyörä on valmis.
En halua mitenkään moralisoida, vaan kannustaa sua pysymään erossa tupakasta. Ja siehän voit järkeistää tajuntaasi sellasen seikan, että polttaessasi sulla palaa rahaa, terveyttä, haiset pahalta jne...Ja aivan helposti pystyt vielä tumppaamaan sen yhen ainokaisenkin röökin. Kysy vaikka iteltäsi sellasia asioita, että miksi poltat, mitä siitä hyödyt, mitä se aiheuttaa, jne.. ja jos voit rehellisesti vastata, että et voi elää ilman röökiä, niin sitten se vain on niin. Elämä on pullollaan vaihtoehtoja röökille, voit vaikka mennä kävelylle tai touhuta jotain muuta, ko vetää sen yhen tupakan. Yks savuton päivä pidentää sun elämääsi päivä päivältä ja tätä kun tekee päivästä toiseen, nii elät pitkäksi :) Tsemppaan sua todella paljon :) Sie kyllä pystyt siihen, jos vain ite niin haluat.
-AJ-
Nyt loppui meidän kuukausi - jokunen taitaa tuolla odotuspuolella vielä sinnitellä. Joku sanoi, että sinne on ikävä, jostain kumman syystä kyllä mullakin. Mutta onnea siis kaikille maijalle ja muille tuoreille vauvanhakijoille, on se vaan kiva päästä tällekin puolelle!
miijo: hirveästi voimia teille, mulla ei ole kokemusta koliikkivauvasta, mutta esikoinen oli aikoinaan tosi levoton ja kanniskeltava tapaus ja kyllä muistan, kuinka ahdistavaa se oli.
Meillä poitsu kasvaa ihan huimaa vauhtia - tosin vasta yksi neuvola (1 vk) takana ja tällä viikolla torstaina taas. Huomaa kuitenkin, että vaatteet jää pieneksi ja olin ihan järkyttynyt, kun jouduin säätämään turvakaukalosta vöitä jo pienimmästä kohdasta seuraavaan - ei taida herra kauaa kaukaloonsa mahtua kun vaatettakin alkaa taas olla enemmän päällä. Täysimetyksellä onneksi mennään - ja kurja rintatulehduskin on toivottavasti jo taakse jäänyttä elämää. Antibioottikuuri loppui eilen ja olo on ihan ok ja maidontulokin tasaantunut.
Sismus: tiedän miten hankalaa on tuosta tupakasta irrottautua - toisaalta tämä vauva-aika on siihen mainio syy. Mulla esikoisen kanssa teki tosi tiukkaa vauvan synnyttyä olla polttamatta, vaikka imetin. Satunnaisesti sitten poltinkin, vaikkakin harvoin. Toisen kanssa oli huomattavasti helpompaa ja nyt tämän kolmannen kanssa ei tee yhtään mieli. Mulla polttaminen on jäänyt kakkosen jälkeen lähinnä niihin muutamaan kertaan, kun olen ollut viettämässä iltaa ja liittyykin sitten myös juhlimiseen. Ja koska tosi harvoin nykyään mihinkään pääsee tai jaksaa lähteä, olen itselleni tuon baaritupakoinnin sallinut ilman suurempia morkkiksia. No, taisi mennä vähän jo asian viereen. Mutta siis AJ:n kanssa samoilla linjoilla, että koita sinnitellä - arjessa noista tupakkatauoista tulee niin helposti tapa.
emma: mä otin eilen härkää sarvista ja pakkasin kaikki kolme takapenkille ja uskaltauduin jopa citymarketiin. Mies oli illan poissa kotoa ja en millään jaksanut keksiä mitään järkevää tekemistä. Ja ihan hyvin meni, vaavi nukkui ja isotkin käyttäytyi ihan moitteettomasti. Toisaalta, jos vauva olisi päättänyt herätä, olis ollutkin varmaan hauskaa. Mutta mä olen niin huono vaan olemaan kotona, että pakko opettaa tuo katras kulkemaan mukana.
nyt mua kutsutaan kiukkuisella äänellä, kivaa viikkoa kaikille
anna ja poika pian 3 vk
Miijolle valtavasti voimia! Minulla myös oli esikoinen koliikkivauva, hän huusi tasaisesti ympäri vuorokauden nukkuen vain muutaman minuutin yleensä kerrallaan. Välillä saattoi tunnin nukkua, sitten taas kanniskeltiin ja huudettiin. Pikku hiljaa helpotti mutta ei täysin ennen kuin poika täytti 1v. Koliikinhan ei pitäisi jatkua noin pitkään joten epäilen hänellä olleen ruoka-aineallergioita, mutta en osannut silloin apua hakea. Toivottavasti teillä pian helpottaa!! Suosittelen minäkin että yrittäisit välillä päästä jonnekin itse nukkumaan. Nyt huudetaan jatkan myöhemmin
Heipä taas!!
Ihan ekaks tssemppiä ja jaksamista miijolle!!Tiedän mitä käyt läpi ,meidän tyttö oli kans sellanen et huusi ja kitisi koko ajan.Ei tuntia pitempään nukkunut missään vaiheessa.Kokeiltiin sitteriä ,vaunuja,autoa,sylissä olemista yms.Ja sit mulla tuli vielä kauhea ahdistus ja masennus.Mua helpotti se ku ei tarvinnu olla keskenään vaavin kans kotona ku veljen vaimolla oli saman ikänen vauva nii olin lähes joka pv siellä.Käytiin kyllä vyöhyketerapiassa ja koin et se auttoi jonkin verran.Vaa ei siihen taija auttaa ku aika...
Kertkaa mulle minkälaisia määriä maitoa teijän vauvat juo pullosta kerralla?Meillä kun juodaan korviketta pullosta ja sit tissimammaa.....
Sellasta mut tuo nälkäkurki haluaa nyt tissimammaa nii ei jouda naputteleen...T:Roosa ja vaavi