Lue keskustelun säännöt.
Taas etsitään määräaikaisia opettajia alehintaan
07.05.2022 |
Kuka haluaa enää määräaikaisia open pätkätöitä, jotka alkavat ensimmäisenä koulupäivänä ja päättyvät suvivirteen? Pahimmassa tapauksessa myös joulu- ym. lomat olet työttömänä, vaikka teet saman työmäärän kuin virassa oleva ja saat siis reilusti pienempää palkkaa kuin koko vuodeksi palkattu ope. Lisäksi vuosidonnainen osa ei kerry ja rahallinen menetys kertaantuu: viisi lukuvuotta töissä, mutta työkokemusta on kertynyt palkattomien lomien takia alle neljä vuotta! Uskomatonta! Kesälomalla tuskin työkokemus kasvaa palkansaajilla, mutta vuosisidonnainen osa kuitenkin kasvaa.
Virkoja lakkautetaan ja muodollinen työnhakurumba pyörii: samat, tutut naamat jatkaa pätkisså tai joku onnekas saa viran kymmenen pätkätyövuoden jälkeen. Turha hakeminen ja haastattelurumba ketuttaa.
Työoloista en viitsi edes puhua, mutta ei nykypäivänä kannata opettajaksi opiskella.
Kommentit (301)
Vierailija kirjoitti:
Ja paras tietenkin jos saa sovittua syksyn opetustyöt jo alkukesästä tai jopa aiemmin. Voi sitten sanoa työkkärille että työt on jo tiedossa syksyllä. Se kaventaa ennestään työkkärin mahdollisuuksia ja vaatimuksia koskien työhakemuksia.
Työkkäri ei nykyisin välitä siitä, että seuraava työpaikka on jo valmiina syksyksi. Samat selvittelyt, raportoinnit, keskustelut virkailijan kanssa ja työnhakuvaatimukset silti. Myös työttömyyskassalle pitää selvitellä monenlaista. Ei käy lomailusta tämä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
olen niin onnekas että en ole joutunut olemaan yhtään kesää työttömänä, joten korjatkaa jos olen väärässä, mutta eikö työttömäksi ilmoittautuminen tarkoita että sinun täytyy olla työmarkkinoiden käytettävissä? Ainakin rahaa saat vain jos olet myös sitten käytettävissä töihin. Eihän silloin voi lomailla ja reissailla. Toki jos laittaa lukuvuoden aikana syrjään siitä ok-palkasta ja pitää loman lomana, eikä ilmoittaudu työttömäksi vaan elää säästöillään, silloin onnistuu. Harvalla varmaan kuitenkaan on siihen aito mahdollisuus.
Niinhän se teoriassa on. Työnhakijan on oltava työmarkkinoiden käytettävissä. Mutta ajatellaanpa tätä käytännön kannalta.
Hakija ilmoittautuu siis työttömäksi vaikkapa 6.6. Kuinka kauan kestää että TE-toimisto edes reagoi asiaan millään tavalla? Saattaa mennä viikko tai pari ennen kuin sieltä kuuluu mitään.
Käytännössä nykyään nämä hoidetaan netin kautta muutenkin.Sääntöjen mukaan edellytetään että hakija hakee neljää työpaikkaa /kk. Nämä voisivat olla niitä syksyllä alkavia opettajan töitä(milloin näihin haku yleensä alkaa?)
Miten TE-toimisto voi edes valvoa lähetettyjen hakemusten määrää?Kuinka kauan sitten kestää että TE-toimisto osoittaa hakijalle jonkin satunnaisen työn haettavaksi lähialueilta? Tähän saattaa mennä kuukausikin tai sitten sitä ei tapahdu koko kesän aikana. Ja jos työtön on tehnyt opettajan hommia vuosittain syksystä kevääseen niin ei kai ne ala edes tarjoamaan mitään vakituista kahvilatyötä alkaen kesällä? Kyseeseen tulisi mahdollisesti joku lyhyt keikkahomma kesän aikana, jos sellaista edes olisi tarjolla.
Onko kellään kokemuksia miten tämä menee käytännössä? Eli jos on opettajana syksystä alkukesään niin mitä sitten kesällä? Saako kesäkuukaudet olla rauhassa vai joutuuko tekemään sekatöitä?
Kun ilmottauduin työttömäksi 5.6., työvoimatoimistosta soitettiin 8.6. ja piti tehdä kaikenlaisia byrokraattisia selvityksiä ja hakea kesäkuussa 3 työpaikkaa ja heinäkuussa 4 työpaikkaa ja tehdä niistä selvitykset työvoimatoimistoon. Eli ei voi lomailla työttömyysturvalla, vaikka on lukuvuoden työn jälkeen loman tarpeessa. Voi tulla määräys töihin. Kesän työttömyyspäiväraha ei ole tullut vieläkään.
Käytännössä harvoin kesällä pakkohaettavat psikat ovat syksyllä alkavia opettajan paikkoja, koska syksyn paikat ovat olleet haussa jo keväällä. Koulu jättää haun kesään ainoastaan, jos tulee jokin uusi opettajan tarve (esim. myöhään koulun tietoon tullut perhevapaa tai opettajan sairastuminen) Kesällä pitää työkkärin määräyksestä hakea 4 paikkaa/kk., jotka ovat haettavissa työttömyysaikana kesällä, jotta täyttää työkkärin vaatimukset.
Vierailija kirjoitti:
Taina kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kertokaas minulle, opettajan uraa kadehtivalle, että miksi tämä olisi huono diili:
- opettajanhommia runsaasti tarjolla kunhan koulutus on kunnossa. Voi valita missäpäin maata haluaa asua
- palkka ok, 2600 on mainittu mutta jotkut tienaa jotenkin kummasti 50t/vuosi. Mene ja tiedä
- aloita työt elokuun puolivälissä, nauti syyslomasta lokakuussa. Pidä jouluna pari viikkoa lomaa. Pidä helmikuussa viikko lomaa. (Tähän mennessä 4 lomaviikkoa)- jää kesäkuun alussa työttömäksi kun pesti oli määräaikainen. Kirjaudu työttömäksi työnhakijaksi ja lähde 2,5 kuukaudeksi reissuun nauttien työmarkkinatuesta.
- sama homma uudelleen taas elokuun puolivälistä
Eli. Eikös se näin mene vai jäikö jotain huomioimatta?
Opettajan työ on henkisesti kuormittavaa ja raskasta. Se vaatii myös paljon suunnittelua. Pitää tulla monenlaisten ihmisten kanssa toimeen, ja varsinkin murrosikäisten kanssa se on melkoista punnertamista välillä. Jokainen, jolla on ollut itsellä tai omalla lapsella murrosiässä uhmakasta käytöstä, jopa väkivaltaista, ovien paukuttelua, huutamista ja vittuilua päin naamaa jne., se on opettajan arkipäivää 40 vuotta x 100-500 oppilasta vuodessa. Mukulat vaihtuvat, murrosikä pysyy. Oppilaille ei voi sanoa, että painu huoneeseesi ja tule ulos vasta kun osaat käyttäytyä. Omat lapset sentään kasvavat jossain vaiheessa pois murrosiästä.
Opetan yläkoulussa täysillä ikälisillä ja ylitunteja (ylimääräisiä luokkia) on niin paljon, että teen 130-%:sta työpäivää. Vuosipalkkani on siinä 50 000 euron tietämissä. Lukiossa saisi enemmän, mutta siellä on myös paljon suuremmat opetusryhmät ja oppilasaines toisella tavalla haastavaa.
Miten tämä 130% lasketaan? Onko 24 viikkotunnin yli 30% vai miten?
Minulla on täydet tunnit ja siihen päälle kolmasosa ylimääräistä. Opetusryhmiä pitäisi olla viisi, minulla on kahdeksan. Olen oppiaineeni ainoa opettaja koulussani.
Tuossa tilanteessa koulun pitäisi palkata toinen opettaja. Se voi olla hankalaa, koska toinen opettaja tarvitsisi myös jonkun toisen aineen tunteja, jotta saisi päätoimisen työn. Sivutoimiset tuntiopettajuudet ovat koiran virkoja: pieni palkka, ei palkallisia lomapäiviä, ei kerry ikälisiä, ei oikeutta palkalliseen sairauslomaan, jos sairastaa, lisäksi kertyy matalatasoista ansiosidonnaista työttömyysturvaa (jonka koko riippuu aiemmista palkoista)
Vierailija kirjoitti:
Tietäjä kirjoitti:
Jaha. Ja taas on varmaa hevosmiesten tietotoimiston juttua. OAJ ajaa aina myös määräaikaisten asiaa.
Suurin ongelma on lainsäädännössä, jossa ketjuttamisissa järjestö ei voi lähteä ajamaan asiaa, ellei jäsen ensin itse halua nostaa juttua. Tarvitaan se jäsen, joka sanoo Mulle riitti nyt ja OAJ on kärppänä paikalla koko repertuaarin kanssa. Jos asiaa ajaa vain paikallinen lm tai vaikka OAJ oikeus toteaa: Valitus kuuluu asianomistajalle eli tässä tapauksessa henkilölle itselleen eikä oikeus ota asiaa käsiteltäväkseen.
Trollitkin voisi edes vahingossa tietää jotain, mutta jos tietäisi, niin milläs sitten trollaisi
Millä tavoin muka OAJ ajaisi määräaikaisten asemaa? Miten se muka ilmenee? OAJ ei välitä määräaikaisista ja osa-aikaisista.
Ketjuttamiseen ei voi puuttua, koska ketjuttamisen katkaisee koulun loma-ajan työttömyysjakso.
Sen sijaan siihen pitäisi puuttua, että kouluvuoden palkka on kuukautta kohden pienempi kuin se alkuaan oli kun se maksettiin vain työkuukausina - siitä on otettu osa pois loma-aikoina maksettavaksi. Ongelmana on vain että määräaikaisille ei näitä loma-ajan palkkoja maksetakaan (vaikka ne on viety heidän talven palkoistaan). Vakituisille kokoaikaisille maksetaan.
Oliko määräaikaisten ja sivutoimisten opettajien aseman korjaaminen OAJ:n tavoitteena kevään palkkaneuvotteluissa? Ei ollut. Ei ihme, kun lakko ei kaikissa kouluissa onnistunut, vaan opettajia tuli töihin. Miksi määräaikainen tai osa-aikainen opettaja lakkoilisi sellaisen ammattiyhdistyksen puolesta, joka ajaa vain vakituisessa työssä olevien etuja?
Halvalla hierarkian työpaikkakiusattavaksi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Christiiina kirjoitti:
Miten OAJ ei saa aikaiseksi TES:a, jossa määrättäisiin , että työsopparia ei saa laittaa päättymään kevätjuhlapäivään vaan sen täytyy jatkua koko kesäloman ajan?
Työnantaja sen päättää.
Jos määräaikaisuuden syynä on sijaisuus tai sairasloma määräaikaisuus on laillinen. Perhevapaan sijaisuus on laillinen määräaikaisuus eikä siitä johtuvaa työsuhteen katkeamista voi riitauttaa.
Jos opettaja otetaan toistuviin määräaikaisuuksiin ilman, että syynä on sijaisuus tai sairasloma sijaisuus on tavallaan laiton jo ensimmäisellä kerralla.
Oaj on onnistuneesti nostanut ja ajanut juttuja laittomista määräaikaisuuksista tuomioistuimissa, joista on muodostunut oikeuskäytänttö, jonka mukaan noin 3 peräkkäistä laitonta eli perusteetonta määräaikaisuutta johtaa korvausvelvollisuuteen.
Puhut nyt ilmeisesti aivan eri asiasta. Näytät haluavan muuttaa EU tuomioistuimen ja Suomen korkeimman oikeuden päätöstä määräaikaiseksi palkkaamisen perusteista. Lakien muuttaminen on poliitikkojen tehtävä ei oaj:n.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oli. Työnantaja ei siinä katsonut olevan tarvetta korjauksiin, koska toimii korkeimman oikeuden ja EU -tuomioistuimen tulkintojen mukaan laillisesti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koulut varastavat tuntiopettajilta, kun jättävät loma-aikojen palkat maksamatta. Samalla koulut sysäävät työntekijänsä hakemaan työttömyysturvaa (mitä saa vain osalta työttömyysaikaa). Työttömyysturvan saajat ovat pieneltä osalta työttömyyskassojen elätettävinä ja suurelta osin veronmaksajien elätettävinä.
Väärin meni !
Opettajat varastavat palkan veronmaksajilta, kun nostavat 2 kk palkan kesältä, lomaillessaan.
Kesäajan palkka on otettu sivuun talven palkasta ja maksetaan vakituisille kesälomalla.
Määräaikaisille ja osa-aikaisille sitä ei makseta. koulut (kunnat) varastavat sen.Tämä kannattaa muistaa siinä, kun opettajat valittaa pienistä palkoistaan: Ei ne ole pieniä ne palkat, he vain saa palkkaa siltäkin ajalta, kun töitä ei oikeasti ole. Jos olisivat kesät palkatta ja ne kesän palkat jaettaisiin normaalisti kuukausipalkkoihin mukaan, niin ei se palkka niin huono sitten ole.
Juuri näin. Eli kun opettaja kertoo kuukausipalkkansa.
Niin kerrot sen luvulla 1,2
Se saa suurinpiirtein 20 % enemmän tosiasiassa palkkaa kerrottuun nähden, kun on kesän lomalla.
Melkoinen etu 2 kk kesäloma !
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koulut varastavat tuntiopettajilta, kun jättävät loma-aikojen palkat maksamatta. Samalla koulut sysäävät työntekijänsä hakemaan työttömyysturvaa (mitä saa vain osalta työttömyysaikaa). Työttömyysturvan saajat ovat pieneltä osalta työttömyyskassojen elätettävinä ja suurelta osin veronmaksajien elätettävinä.
Väärin meni !
Opettajat varastavat palkan veronmaksajilta, kun nostavat 2 kk palkan kesältä, lomaillessaan.
Kesäajan palkka on otettu sivuun talven palkasta ja maksetaan vakituisille kesälomalla.
Määräaikaisille ja osa-aikaisille sitä ei makseta. koulut (kunnat) varastavat sen.Tämä kannattaa muistaa siinä, kun opettajat valittaa pienistä palkoistaan: Ei ne ole pieniä ne palkat, he vain saa palkkaa siltäkin ajalta, kun töitä ei oikeasti ole. Jos olisivat kesät palkatta ja ne kesän palkat jaettaisiin normaalisti kuukausipalkkoihin mukaan, niin ei se palkka niin huono sitten ole.
Juuri näin. Eli kun opettaja kertoo kuukausipalkkansa.
Niin kerrot sen luvulla 1,2
Se saa suurinpiirtein 20 % enemmän tosiasiassa palkkaa kerrottuun nähden, kun on kesän lomalla.
Melkoinen etu 2 kk kesäloma !
Etkö ymmärrä, että kesälomapalkkoja ei makseta määräaikaisille opettajille ollenkaan.
Tämä ketju koskee määräaikaisia opettajia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koulut varastavat tuntiopettajilta, kun jättävät loma-aikojen palkat maksamatta. Samalla koulut sysäävät työntekijänsä hakemaan työttömyysturvaa (mitä saa vain osalta työttömyysaikaa). Työttömyysturvan saajat ovat pieneltä osalta työttömyyskassojen elätettävinä ja suurelta osin veronmaksajien elätettävinä.
Väärin meni !
Opettajat varastavat palkan veronmaksajilta, kun nostavat 2 kk palkan kesältä, lomaillessaan.
Kesäajan palkka on otettu sivuun talven palkasta ja maksetaan vakituisille kesälomalla.
Määräaikaisille ja osa-aikaisille sitä ei makseta. koulut (kunnat) varastavat sen.Tämä kannattaa muistaa siinä, kun opettajat valittaa pienistä palkoistaan: Ei ne ole pieniä ne palkat, he vain saa palkkaa siltäkin ajalta, kun töitä ei oikeasti ole. Jos olisivat kesät palkatta ja ne kesän palkat jaettaisiin normaalisti kuukausipalkkoihin mukaan, niin ei se palkka niin huono sitten ole.
Juuri näin. Eli kun opettaja kertoo kuukausipalkkansa.
Niin kerrot sen luvulla 1,2
Se saa suurinpiirtein 20 % enemmän tosiasiassa palkkaa kerrottuun nähden, kun on kesän lomalla.
Melkoinen etu 2 kk kesäloma !
Kun väität, että opettaja saisi talven työhön verrattuna 20 % lisää palkkaa kesällä, niin maksatko sen minulle! En ole saanut yhtään palkkaa kesältä. T. määräaikainen opettaja, joka oli koko viime talven töissä ja jonka työ loppui kevätjuhlaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Perusopetuksessa opettajalla on välituntivalvontoja ja ruokailuvalvontoja. Lisäksi 10-15 min. välitunnin aikana pitää laittaa edellisen tunnin materiaalit pois, ottaa uudet esille ja usein vaihtaa luokkaa. 10-15 min. opetukseton aika tunnista ei siis ole vapaata.
Opettajan työ ei lopu, kun opetustunnit loppuvat. Pitää suunnitella seuraavan päivän tunnit, etsiä tai tehdä opetusmateriaalit, suunnitella kuinka huomioi erilaiset oppimistavat ja oppimisvaikeudet ja häiriökäyttäytymisen, korjata ja arvioida opiskelijan työt, hoitaa yhteydenpito vanhempiin ym. Näihin menee huomattavasti enemmän aikaa kuin opetustunteihin.
Siis oletko tosissasi että jos opetusvelvollisuus on esim. 24 tuntia/vko niin muuhun menee huomattavasti enemmän kuin opetustunteihin? Tämähän tarkoittaisi että opettajan viikkotunnit ovat jossain 50-60 tunnissa? Vai tarkoititko että opetustunnit + muut työt yhdessä on huomattavasti enemmän kuin pelkät opetustunnit? Voisiko joku alalla oleva arvioida todellisen työajan esim. Kuukausitasolla? Kaikkineen; opetus, valvonnat, kokoukset yms koulutuspäivät ja vanhempainillat mukaan lukien?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Perusopetuksessa opettajalla on välituntivalvontoja ja ruokailuvalvontoja. Lisäksi 10-15 min. välitunnin aikana pitää laittaa edellisen tunnin materiaalit pois, ottaa uudet esille ja usein vaihtaa luokkaa. 10-15 min. opetukseton aika tunnista ei siis ole vapaata.
Opettajan työ ei lopu, kun opetustunnit loppuvat. Pitää suunnitella seuraavan päivän tunnit, etsiä tai tehdä opetusmateriaalit, suunnitella kuinka huomioi erilaiset oppimistavat ja oppimisvaikeudet ja häiriökäyttäytymisen, korjata ja arvioida opiskelijan työt, hoitaa yhteydenpito vanhempiin ym. Näihin menee huomattavasti enemmän aikaa kuin opetustunteihin.Siis oletko tosissasi että jos opetusvelvollisuus on esim. 24 tuntia/vko niin muuhun menee huomattavasti enemmän kuin opetustunteihin? Tämähän tarkoittaisi että opettajan viikkotunnit ovat jossain 50-60 tunnissa? Vai tarkoititko että opetustunnit + muut työt yhdessä on huomattavasti enemmän kuin pelkät opetustunnit? Voisiko joku alalla oleva arvioida todellisen työajan esim. Kuukausitasolla? Kaikkineen; opetus, valvonnat, kokoukset yms koulutuspäivät ja vanhempainillat mukaan lukien?
Ajankäyttö riippuu hieman siitä, onko uusi OPS ja onko kaikki oppitunnit eri kursseja vai opettaako samaa kurssia rinnakkaisluokille, eli onko koulu minkä kokoinen. Minulla menee oppitunnin valmisteluun 1-2 tuntia, joissain tapauksissa enemmän, jos on erityistä ohjelmaa tai oppimisvaikeuksia ja eriyttämistarvetta. Eniten aikaa menee, jos kalenteriin on laitettu itselle vieraamman aineen opetusta. Ei luokkaan voi mennä käsiä heilutellen vaan oleskelemaan. Lisäksi opiskelijoiden töiden korjaukset, arvioinnit, Wilmat ja muut. Vapaa-aika on vähissä. Palkka ei vastaa työmäärää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aineenopettajien opetusvelvollisuudet
äidinkieli ja kirjallisuus (myös suomi/ruotsi toisena kielenä): 18 viikkotuntia
toinen kotimainen ja vieras kieli, myös vieraskielisten oppilaiden äidinkieli (oppilaan kotikieli): 20 viikkotuntia
matematiikka, fysiikka, kemia, tietotekniikka, kuvataide ja musiikki: 21 viikkotuntia
uskonto, elämänkatsomustieto, historia, yhteiskuntaoppi, kotitalous, kaupalliset aineet, terveystieto, biologia ja maantieto: 23 viikkotuntia
tekstiilityö, tekninen työ, liikunta, maa- ja metsätalous ja puutarhanhoito, oppilaanohjaus: 24 viikkotuntia
muut aineet: 23 viikkotuntia.Perusopetuksen oppitunnin pituus on 60 minuuttia, josta opetukseen tulee käyttää peruskoulussa tuntia kohti vähintään 45 minuuttia. Opetukseen käytettävä aika jaetaan tarkoituksenmukaisiksi opetusjaksoiksi.
Eli opetusta on noin 190 päivää vuodessa, ja silloinkin vain 4-5 tuntia päivässä. Jokaiseen tuntiin kuuluu 15 minuuttia aikaa jota ei ole pakko käyttää opetukseen.
Lisäksi on niitä suunnittelupäiviä joitakin.
Vaikuttaa aika kepeältä osa-aikahommalta. Taidanpa laittaa hakupaperit opettajankoulutukseen. Pedagogiset puuttuu.Perusopetuksessa opettajalla on välituntivalvontoja ja ruokailuvalvontoja. Lisäksi 10-15 min. välitunnin aikana pitää laittaa edellisen tunnin materiaalit pois, ottaa uudet esille ja usein vaihtaa luokkaa. 10-15 min. opetukseton aika tunnista ei siis ole vapaata.
Opettajan työ ei lopu, kun opetustunnit loppuvat. Pitää suunnitella seuraavan päivän tunnit, etsiä tai tehdä opetusmateriaalit, suunnitella kuinka huomioi erilaiset oppimistavat ja oppimisvaikeudet ja häiriökäyttäytymisen, korjata ja arvioida opiskelijan työt, hoitaa yhteydenpito vanhempiin ym. Näihin menee huomattavasti enemmän aikaa kuin opetustunteihin.
Opettajilla voi olla rankkaa joo, mutta näillä höpöpaisutteluilla sahaatte ihan vaan omaa oksaanne. 10-15 minuutin välitunti ei ole vapaata ollenkaan, kun pitää siinä välillä vielä laittaa edellisen tunnin materiaalit pois ja ottaa uudet tarvikkeet esiin. 🤣
Hammashoidossa täytyy potilasvaihdossa lajitella instrumentit, laittaa viiltävät viiltäviin, laittaa roskat roskiin, viedä instrumentit tiskiin, huom! desinfioida kaikki pinnat pyyhkimällä, ottaa hanskat pois, desinfioida kädet, ottaa seuraavan potilaan tarvikkeet (johonkin juurentäyttöön n. 30 kpl eri romppeita) ja jotain muutakin. Ja tähän ei tosiaankaan saa viittä minuuttia käyttää ja hammashoitaja tekee sen kahdesti tunnissa, kaksitoista kertaa päivässä kaiken muun ohessa. Tuolla opettajien työn tekemisen tahdilla ei pärjäisi päivääkään lähihoitajana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Perusopetuksessa opettajalla on välituntivalvontoja ja ruokailuvalvontoja. Lisäksi 10-15 min. välitunnin aikana pitää laittaa edellisen tunnin materiaalit pois, ottaa uudet esille ja usein vaihtaa luokkaa. 10-15 min. opetukseton aika tunnista ei siis ole vapaata.
Opettajan työ ei lopu, kun opetustunnit loppuvat. Pitää suunnitella seuraavan päivän tunnit, etsiä tai tehdä opetusmateriaalit, suunnitella kuinka huomioi erilaiset oppimistavat ja oppimisvaikeudet ja häiriökäyttäytymisen, korjata ja arvioida opiskelijan työt, hoitaa yhteydenpito vanhempiin ym. Näihin menee huomattavasti enemmän aikaa kuin opetustunteihin.Siis oletko tosissasi että jos opetusvelvollisuus on esim. 24 tuntia/vko niin muuhun menee huomattavasti enemmän kuin opetustunteihin? Tämähän tarkoittaisi että opettajan viikkotunnit ovat jossain 50-60 tunnissa? Vai tarkoititko että opetustunnit + muut työt yhdessä on huomattavasti enemmän kuin pelkät opetustunnit? Voisiko joku alalla oleva arvioida todellisen työajan esim. Kuukausitasolla? Kaikkineen; opetus, valvonnat, kokoukset yms koulutuspäivät ja vanhempainillat mukaan lukien?
Ensisijaisesti se kertoo alentuneesta työkyvystä, jos viikon töiden tekemiseen menee 60 tuntia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aineenopettajien opetusvelvollisuudet
äidinkieli ja kirjallisuus (myös suomi/ruotsi toisena kielenä): 18 viikkotuntia
toinen kotimainen ja vieras kieli, myös vieraskielisten oppilaiden äidinkieli (oppilaan kotikieli): 20 viikkotuntia
matematiikka, fysiikka, kemia, tietotekniikka, kuvataide ja musiikki: 21 viikkotuntia
uskonto, elämänkatsomustieto, historia, yhteiskuntaoppi, kotitalous, kaupalliset aineet, terveystieto, biologia ja maantieto: 23 viikkotuntia
tekstiilityö, tekninen työ, liikunta, maa- ja metsätalous ja puutarhanhoito, oppilaanohjaus: 24 viikkotuntia
muut aineet: 23 viikkotuntia.Perusopetuksen oppitunnin pituus on 60 minuuttia, josta opetukseen tulee käyttää peruskoulussa tuntia kohti vähintään 45 minuuttia. Opetukseen käytettävä aika jaetaan tarkoituksenmukaisiksi opetusjaksoiksi.
Eli opetusta on noin 190 päivää vuodessa, ja silloinkin vain 4-5 tuntia päivässä. Jokaiseen tuntiin kuuluu 15 minuuttia aikaa jota ei ole pakko käyttää opetukseen.
Lisäksi on niitä suunnittelupäiviä joitakin.
Vaikuttaa aika kepeältä osa-aikahommalta. Taidanpa laittaa hakupaperit opettajankoulutukseen. Pedagogiset puuttuu.Perusopetuksessa opettajalla on välituntivalvontoja ja ruokailuvalvontoja. Lisäksi 10-15 min. välitunnin aikana pitää laittaa edellisen tunnin materiaalit pois, ottaa uudet esille ja usein vaihtaa luokkaa. 10-15 min. opetukseton aika tunnista ei siis ole vapaata.
Opettajan työ ei lopu, kun opetustunnit loppuvat. Pitää suunnitella seuraavan päivän tunnit, etsiä tai tehdä opetusmateriaalit, suunnitella kuinka huomioi erilaiset oppimistavat ja oppimisvaikeudet ja häiriökäyttäytymisen, korjata ja arvioida opiskelijan työt, hoitaa yhteydenpito vanhempiin ym. Näihin menee huomattavasti enemmän aikaa kuin opetustunteihin.Opettajilla voi olla rankkaa joo, mutta näillä höpöpaisutteluilla sahaatte ihan vaan omaa oksaanne. 10-15 minuutin välitunti ei ole vapaata ollenkaan, kun pitää siinä välillä vielä laittaa edellisen tunnin materiaalit pois ja ottaa uudet tarvikkeet esiin. 🤣
Hammashoidossa täytyy potilasvaihdossa lajitella instrumentit, laittaa viiltävät viiltäviin, laittaa roskat roskiin, viedä instrumentit tiskiin, huom! desinfioida kaikki pinnat pyyhkimällä, ottaa hanskat pois, desinfioida kädet, ottaa seuraavan potilaan tarvikkeet (johonkin juurentäyttöön n. 30 kpl eri romppeita) ja jotain muutakin. Ja tähän ei tosiaankaan saa viittä minuuttia käyttää ja hammashoitaja tekee sen kahdesti tunnissa, kaksitoista kertaa päivässä kaiken muun ohessa. Tuolla opettajien työn tekemisen tahdilla ei pärjäisi päivääkään lähihoitajana.
Niin. Sinä laitat YHDEN hlön käyttämät tarvikkeet. Opettaja valmistelee tarvikkeet 25-35 oppilaalle kerralla. Eli sinulla 12:n hlön tarvikkeet per päivä ja opettajalla 100-150hlön tarvikkeet per päivä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aineenopettajien opetusvelvollisuudet
äidinkieli ja kirjallisuus (myös suomi/ruotsi toisena kielenä): 18 viikkotuntia
toinen kotimainen ja vieras kieli, myös vieraskielisten oppilaiden äidinkieli (oppilaan kotikieli): 20 viikkotuntia
matematiikka, fysiikka, kemia, tietotekniikka, kuvataide ja musiikki: 21 viikkotuntia
uskonto, elämänkatsomustieto, historia, yhteiskuntaoppi, kotitalous, kaupalliset aineet, terveystieto, biologia ja maantieto: 23 viikkotuntia
tekstiilityö, tekninen työ, liikunta, maa- ja metsätalous ja puutarhanhoito, oppilaanohjaus: 24 viikkotuntia
muut aineet: 23 viikkotuntia.Perusopetuksen oppitunnin pituus on 60 minuuttia, josta opetukseen tulee käyttää peruskoulussa tuntia kohti vähintään 45 minuuttia. Opetukseen käytettävä aika jaetaan tarkoituksenmukaisiksi opetusjaksoiksi.
Eli opetusta on noin 190 päivää vuodessa, ja silloinkin vain 4-5 tuntia päivässä. Jokaiseen tuntiin kuuluu 15 minuuttia aikaa jota ei ole pakko käyttää opetukseen.
Lisäksi on niitä suunnittelupäiviä joitakin.
Vaikuttaa aika kepeältä osa-aikahommalta. Taidanpa laittaa hakupaperit opettajankoulutukseen. Pedagogiset puuttuu.Perusopetuksessa opettajalla on välituntivalvontoja ja ruokailuvalvontoja. Lisäksi 10-15 min. välitunnin aikana pitää laittaa edellisen tunnin materiaalit pois, ottaa uudet esille ja usein vaihtaa luokkaa. 10-15 min. opetukseton aika tunnista ei siis ole vapaata.
Opettajan työ ei lopu, kun opetustunnit loppuvat. Pitää suunnitella seuraavan päivän tunnit, etsiä tai tehdä opetusmateriaalit, suunnitella kuinka huomioi erilaiset oppimistavat ja oppimisvaikeudet ja häiriökäyttäytymisen, korjata ja arvioida opiskelijan työt, hoitaa yhteydenpito vanhempiin ym. Näihin menee huomattavasti enemmän aikaa kuin opetustunteihin.Opettajilla voi olla rankkaa joo, mutta näillä höpöpaisutteluilla sahaatte ihan vaan omaa oksaanne. 10-15 minuutin välitunti ei ole vapaata ollenkaan, kun pitää siinä välillä vielä laittaa edellisen tunnin materiaalit pois ja ottaa uudet tarvikkeet esiin. 🤣
Hammashoidossa täytyy potilasvaihdossa lajitella instrumentit, laittaa viiltävät viiltäviin, laittaa roskat roskiin, viedä instrumentit tiskiin, huom! desinfioida kaikki pinnat pyyhkimällä, ottaa hanskat pois, desinfioida kädet, ottaa seuraavan potilaan tarvikkeet (johonkin juurentäyttöön n. 30 kpl eri romppeita) ja jotain muutakin. Ja tähän ei tosiaankaan saa viittä minuuttia käyttää ja hammashoitaja tekee sen kahdesti tunnissa, kaksitoista kertaa päivässä kaiken muun ohessa. Tuolla opettajien työn tekemisen tahdilla ei pärjäisi päivääkään lähihoitajana.
Niin. Sinä laitat YHDEN hlön käyttämät tarvikkeet. Opettaja valmistelee tarvikkeet 25-35 oppilaalle kerralla. Eli sinulla 12:n hlön tarvikkeet per päivä ja opettajalla 100-150hlön tarvikkeet per päivä.
Riippuu luokka-asteesta ja aineesta, kuinka paljon opettaja valmistelee opiskelijakohtaisia materiaaleja esille ja kuinka paljon omia opetusmateriaalejaan. Esimerkiksi käsityö- tai kotitaloustuntiin ja joihinkin kemian tunteihin ja liikunnan tunteihin opettaja joutuu valmistelemaan paljon oppilaskohtaisia materiaaleja isommillekin oppilaille. Reaaliaineissa opettajan esitysmateriaalin esille ottamiseen menee aikaa, etenkin lukiossa, jossa tunnissa ehditään käydä paljon asiaa. Ongelmana on monissa kouluissa luokkatilan vaihto tuntien välissä (koneen ja paperimateriaalien kuljetus, älylaitteille kirjautumiset, aiemmin valmisteltujen materiaalien ja luokkakohtaisten materiaalien noutaminen esille, oppilaskoneiden noutaminen ja virran riittävyyden ja koneiden toiminnan tarkistaminen - tähänkin kuluu yllättävän paljon aikaa), ja peruskoulussa valvonnat, Wilma-kirjaukset.
Kuvitellaan, että opettaja voi mennä luokkaan käsiä heitellen ja että työaika olisi vain opetustuntien määrä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aineenopettajien opetusvelvollisuudet
äidinkieli ja kirjallisuus (myös suomi/ruotsi toisena kielenä): 18 viikkotuntia
toinen kotimainen ja vieras kieli, myös vieraskielisten oppilaiden äidinkieli (oppilaan kotikieli): 20 viikkotuntia
matematiikka, fysiikka, kemia, tietotekniikka, kuvataide ja musiikki: 21 viikkotuntia
uskonto, elämänkatsomustieto, historia, yhteiskuntaoppi, kotitalous, kaupalliset aineet, terveystieto, biologia ja maantieto: 23 viikkotuntia
tekstiilityö, tekninen työ, liikunta, maa- ja metsätalous ja puutarhanhoito, oppilaanohjaus: 24 viikkotuntia
muut aineet: 23 viikkotuntia.Perusopetuksen oppitunnin pituus on 60 minuuttia, josta opetukseen tulee käyttää peruskoulussa tuntia kohti vähintään 45 minuuttia. Opetukseen käytettävä aika jaetaan tarkoituksenmukaisiksi opetusjaksoiksi.
Eli opetusta on noin 190 päivää vuodessa, ja silloinkin vain 4-5 tuntia päivässä. Jokaiseen tuntiin kuuluu 15 minuuttia aikaa jota ei ole pakko käyttää opetukseen.
Lisäksi on niitä suunnittelupäiviä joitakin.
Vaikuttaa aika kepeältä osa-aikahommalta. Taidanpa laittaa hakupaperit opettajankoulutukseen. Pedagogiset puuttuu.Perusopetuksessa opettajalla on välituntivalvontoja ja ruokailuvalvontoja. Lisäksi 10-15 min. välitunnin aikana pitää laittaa edellisen tunnin materiaalit pois, ottaa uudet esille ja usein vaihtaa luokkaa. 10-15 min. opetukseton aika tunnista ei siis ole vapaata.
Opettajan työ ei lopu, kun opetustunnit loppuvat. Pitää suunnitella seuraavan päivän tunnit, etsiä tai tehdä opetusmateriaalit, suunnitella kuinka huomioi erilaiset oppimistavat ja oppimisvaikeudet ja häiriökäyttäytymisen, korjata ja arvioida opiskelijan työt, hoitaa yhteydenpito vanhempiin ym. Näihin menee huomattavasti enemmän aikaa kuin opetustunteihin.Opettajilla voi olla rankkaa joo, mutta näillä höpöpaisutteluilla sahaatte ihan vaan omaa oksaanne. 10-15 minuutin välitunti ei ole vapaata ollenkaan, kun pitää siinä välillä vielä laittaa edellisen tunnin materiaalit pois ja ottaa uudet tarvikkeet esiin. 🤣
Hammashoidossa täytyy potilasvaihdossa lajitella instrumentit, laittaa viiltävät viiltäviin, laittaa roskat roskiin, viedä instrumentit tiskiin, huom! desinfioida kaikki pinnat pyyhkimällä, ottaa hanskat pois, desinfioida kädet, ottaa seuraavan potilaan tarvikkeet (johonkin juurentäyttöön n. 30 kpl eri romppeita) ja jotain muutakin. Ja tähän ei tosiaankaan saa viittä minuuttia käyttää ja hammashoitaja tekee sen kahdesti tunnissa, kaksitoista kertaa päivässä kaiken muun ohessa. Tuolla opettajien työn tekemisen tahdilla ei pärjäisi päivääkään lähihoitajana.
Niin. Sinä laitat YHDEN hlön käyttämät tarvikkeet. Opettaja valmistelee tarvikkeet 25-35 oppilaalle kerralla. Eli sinulla 12:n hlön tarvikkeet per päivä ja opettajalla 100-150hlön tarvikkeet per päivä.
On huomioitava, että tarvikkeet eivät usein ole luokassa, vaan ne pitää viedä ja hakea varastosta/opehuoneesta, joka voi olla toisella puolella taloa. Myös opettaja joutuu usein vaihtaman luokka. Silloin on koneiden sulkemiset, käynnistämiset, kirjautumiset ja testaamiset lisäksi. Lisäksi Wilma-kirjaukset. Välitunnilla ei jää vapaa-aikaa, jos on siirryttävä, laitettava tarvikkeita tai kirjattava Wilmaan.
Vierailija kirjoitti:
Christiiina kirjoitti:
Miten OAJ ei saa aikaiseksi TES:a, jossa määrättäisiin , että työsopparia ei saa laittaa päättymään kevätjuhlapäivään vaan sen täytyy jatkua koko kesäloman ajan?
Työnantaja sen päättää.
Pitäisi silti saada kesälomapalkka, koska se on kerätty pois talven palkoista. On väärin, että määräaikaisen opettajan palkoista on kerätty pois rahaa, jota hänelle ei sitten loma-aikana maksetakaan, kun työsuhde päättyy kevätjuhlaan.
Perusopetuksessa opettajalla on välituntivalvontoja ja ruokailuvalvontoja. Lisäksi 10-15 min. välitunnin aikana pitää laittaa edellisen tunnin materiaalit pois, ottaa uudet esille ja usein vaihtaa luokkaa. 10-15 min. opetukseton aika tunnista ei siis ole vapaata.
Opettajan työ ei lopu, kun opetustunnit loppuvat. Pitää suunnitella seuraavan päivän tunnit, etsiä tai tehdä opetusmateriaalit, suunnitella kuinka huomioi erilaiset oppimistavat ja oppimisvaikeudet ja häiriökäyttäytymisen, korjata ja arvioida opiskelijan työt, hoitaa yhteydenpito vanhempiin ym. Näihin menee huomattavasti enemmän aikaa kuin opetustunteihin.