Adoptioneuvonnan odotusta
Ajattelinpa minäkin liittyä joukkoonne. Adoptio on elänyt haaveena mielessäni jo pitkään mutta opintojen loppuunsaattaminen on hieman hidastanut haaveen toteutumista..
Muutama viikko sitten soitin ensimmäisen kerran kyselläkseni hieman adoptioasioista ja meidän mahdollisuuksista saada lapsi. Tilanteemme on sellainen, että mies on juuri valmistunut ja aloittanut työt, minulla opinnot ovat toivottavasti valmiit kesään mennessä. Yllätys oli melkoinen, kun minulle kerrottiin, että molempien pitäisi olla töissä jo neuvonnan aikana. Kovasti kun olen kuullut kerrottavan, että neuvonnan voi aloittaa, vaikka ei ihan " täydelliset" olosuhteet olisikaan. Ja tuttavaperheelle oli infossa sanottu, ettei esimerkiksi työttömyys estä adoptiota.
Ja ettei tulisi väärää käsitystä, ymmärrän toki, että lapsen täytyisi saada kaikinpuolin mahdollisimman hyvät " eväät" elämäänsä ja siksi on tärkeää, että meidän tilanteemme punnitaan huolellisesti. Mielestäni vaain tuntui oudolta tuo vaatimus molempien työssäolosta.
Kommentit (5)
Huomasin tutun nikin, mitä kuuluu?? Tapasimme joskus, siitä taitaa olla jo ainakin kaksi vuotta jos ei kolme... Me olemme nyt kv-adoptioneuvonnassa, kolme käyntiä takana, kohdemaa lähin mahdollinen :) Jos neuvontamme kestää sen " pakollisen" vuoden, niin meidän pitäisi olla kotiselvitysvaiheessa 3/2007. Neuvontojen välit ovat tuskastuttavan pitkät, kerran olemme tehneet jopa hukkareissun, kun sossut olivat kirjanneet kasvokkain sopimamme tapaamisajan väärin ja sitten alkoivatkin heidän kesälomansa ja käynti siirtyi taas yli kahdella kuukaudella, aaargh...
Heipä hei, toki sinut muistan! Ettei olisi jo kolme vuotta siitä kun treffattiin, niin se aika kuluu! Olen aika satunnaisesti täällä palstoilla vieraillut, mutta nyt vähän aktiivisemmin taas. Tekin olette siis adoptiotiellä, niin mekin. Aika piankin päädyttiin siirtymään adoptioon, kun hoidot ei oikein napanneet ja olivat tosi rankkoja henkisesti. Saimme tässä syksyllä kotiselvityksen ja nyt on lupa haussa. Odottamista on ollut teilläkin paljon, ja hurjalta kuulostaa että jopa hukkareissuja olette joutuneet tekemään. Meilläkin oli useamman kuukauden taukoja ja odottamista joka välissä, mutta jossain vaiheessa aloin keskittyä muihinkin asioihin ja se jopa onnistui. Ei jaksa ihan täysillä odottaa joka ikinen hetki, vaikka haluaakin lapsensa. Toiveissa olisi että ensi vuoden alussa päästäisi lähettämään paperit.
Tsemppiä teille kovasti prosessiin, ja hyvää syksyn jatkoa!
-d
Hei,
me jäätiin neuvontajonoon vajaa vuosi sitten eikä meille kommentoitu mitään siitä että olimme molemmat siihen aikaan opiskelijoita. Tässä jonotteluaikana mies on ehtinyt valmistua ja saada vakituisen työpaikan, itse valmistun aikaisintaan ensi kesällä, todennäköisemmin vasta syksyllä. Aika jännä että mielipiteet tuntuvat vaihtelevan paikkakunnittain / henkilöittäin, mutta opiskelun ei pitäisi missään nimessä olla este adoptiolle, kunhan talous on kunnossa yhden palkalla eläessäkin! Jotkut maat (mm. Thaimaa) on kuulemma sen verran " vanhanaikaisia" , että jos taloudesta vain yksi on töissä, sen pitäisi olla mies eli " perheenpään tulee kantaa taloudellinen vastuu" . Tsemppiä teille jonotteluun! :)
Hienoa että olette jo luvanhakuvaiheessa! Sitten alkaakin kiivas papereiden hankkiminen, valokuvien valitseminen - ja jännittävä odotus! Miten pitkä odotusaika kohdemaastanne on tällä hetkellä? Meillä se tulee olemaan noin vuosi papereiden lähettämisestä, eli käytännössä puhutaan varmaan kesästä 2008 ennenkuin saamme lapsiesityksen. Mutta eikö olekin aivan ihanaa, että nyt se kauan kaivattu lapsi vihdoinkin ON tulossa niin teille kuin meillekin?? Sen ajatuksen voimalla jaksaa nämä puuduttavat byrokratiat.
Kauanko neuvontanne muuten kesti ja montako käyntiä teillä oli? Hoitiko neuvontanne kaupunki? Sovellettiinko teihin uutta suositusta, jonka mukaan neuvonnan pitäisi ensikertalaisilla kestää vähintään vuoden?
Kävittekö muuten adoptiovalmennuskurssin? Me olemme siellä parhaillaan, ja voin suositella lämpimästi, jos ette ole sitä vielä käyneet.
Neuvonnan voi käsittääkseni aloittaa vaikka ei täyttäisi ns. ehtoja, eikä kyllä ole olemassa mitään yksioikoista ehtoa mistään asiasta, vaan hakijoiden tilanne arvioidaan kokonaisuutena! Tuntuu siltä, että kuka tahansa voi esittää mitä tahansa muka-sääntöjä milloin mistäkin " vaatimuksista" , mutta oikeasti ei ne vaatimukset sitten kovin ihmeellisiä olekaan kun neuvontaan päästään. Älä sulata moista kohtelua, teillä on oikeus päästä neuvontaan pohtimaan asioita tai ainakin jonoon odottamaan neuvontaan pääsyä. Joka tapauksessa aikaa menee, ennen kuin jonot on jonotettu, neuvonta käyty ja kotiselvityksen kirjoittaminen ajankohtaista. Hyvin ehtii opiskella ja tehdä vaikka mitä siinä ohessa!
Huh, anteeksi vuodatus, tarkoitukseni on tsempata. Jouduimme itse jonottamaan neuvontaan pääsyä kohtuuttoman pitkään, joten kirpaisee nämä asiat...
Onnea kovasti prosessiinne!