Onko tupakointi mielestänne missään tilanteessa tyylikästä?
Jos vaikka sänkileukainen komistus vetäisee mietteliäänä sauhut tehdessään etähommia katukahvilan terassilla. Tai tyylikäs jakkupukuneito lentokentän tupakkapaikalla. Tai huoliteltu instapimu hotellin uima-altaalla.
Kommentit (61)
Ei se mielestäni ole itsessään tyylikästä. Täytyy olla jotain muutakin.
Ihania jotkut vanhat Humphrey Bogart/lauren Bacall-leffat. Siihen aikaan (50-luku) tajuttiin tyylistä. Nykyään tupakointi yhdistyy ennemmin hermosavuihin ja stressiin. No okei, ehkä se cigarette after sex on oma lajityyppinsä. Menee vaan vähän teiniposeerauksen puolelle sekin. Ihan hyvä vaan, jos nuoret on tuosta päässeet ja lähtevät vaikka reipashenkiselle lenkille sen sijaan.
Vierailija kirjoitti:
Onneksi normitupakasta pääsin eroon. Olipa mitä mieltä tahansa tyylistä niin rasittava pakottava tarve rampata röökillä vitutti vain. Siitä mitään nautintoa saa. Sähkötupakalla onnistuin. Nyt on litkut saanut laimennettua nii miedoiksi silläkin että pian saa nakata senkin vekottimen elektroniikkajätteisiin. Ei ole siinäkään mitään tyylikästä, vaikka keuhkot nyt paremmassa kunnossa pysyykin kun tavallisen kääryleen tupruttamisella.
Lähinnä ihmetyttää tuo valtiovallan suhtautuminen. Erittäin toimiva korvaushoitotuote myrkylliselle tupakalle mutta sitäkin kampitetaan kaikin keinoin vaikka käyttäjät ovat täysin sitä mieltä että paras vieroituskeino, jota tukee myös laajat tutkimukset taustalla ja mm. Britannian terveysviranomaiset. Ehkä joillekin auttaa nikorettesuihkeet, minulle ei, se nikotiinin tunne keuhkoissa on iso osa riippuvuutta.
Ja toisille se röökille meneminen on se pahin koukuttaja eikä se rööki/nikotiini. Se on vaan opittu/totuttu tapa eikä sitten loppuviimein tee tiukkaakaan lopettaa polttamista vaikka sitä olisi harrastanut sen 20-30 vuottakin.
Se vaan pitää hoksata. Hyvin siitä antaa vinkkiä vaikka se, että kipeänä ei tule poltettua eikä välttämättä kotona edes terveenä vaan ilman on ihan ok olla vaikka koko viikonloppu. Ja sitten maanantaiaamuna sitä menee röökille kun töihin pääsee, koska ainahan sitä sinne röökirinkiin pitää mennä ja on mukamas niin nikatkin vaikka parin päivän polttamattomuus saa aikaan sen, että voisi oksentaa siitä hajusta ja tunteesta jonka rööki tekee..
Ja jos ei mene niin sitten saa selitellä kaikille miksi ei polta ja oleksä muka jossain röökilakossa ja luuletko että onnistut lopettamaan kun ei kukaan ikinä pysty jadajadajada.
Siksi on ainoastaan hyvä, että siitä röökaamisesta tehdään kokoajan vaikeampaa.
nim. kokemusta on
Elokuvissa näyttää tyylikkäältä mutta tosielämässä harvemmin. Haisee myös pahalta. Kuka haluaa suudella tupakoitsijaa?
ah. tuo mieleen lapsuusmuistoja kun näkee 150kg siilitukkaisen lähiömamman tumppaamassa tupakkaa lastenvaunuissa olevaan siideritölkkiin ja yskimässä räkäklimppejä
Vierailija kirjoitti:
Kyllä jotkut näyttää hyvältä tupakoidessaan. Ei se nyt pötyäkään ole. mulla oli kerran säätö (ulkomailta, Välimeren maa), joka oli viimeistä piirtoa myöten hionut semmoisen paha poika-lookin. Eikä ollut ihan nuorikaan. Tuli jotenkin mieleen, että ehkä tuo tupakointi on vähän myös kulttuurinen juttu. Sille se tupakointi sopi kuin nenä päähän ja kaikesta näki että sitä jurppi suomalaiset tupakointisäännöt. Meni kuitenkin kiltisti parvekkeelle tupakoimaan.
Silti olen ihan helpottunut etten itse polta enkä erityisemmin savua halua kumppaniltakaan.
Ei kai siinä ollut sen kummemmasta kyse kuin nikotiiniriippuvuudesta, sama kuinka komea poika tai hyvä näyttelijä kyseessä.
Tupakka ja tyylikkyys... Tyylikäs voi olla toki vaikka tupakoi, mutta ei se tupakointi ole missään mielessä tyylikästä.
Tupakoimattoman IBS on tyylikkäämpää.
Ylihygienia kirjoitti:
Tupakoimattoman IBS on tyylikkäämpää.
Koliitti on enemmän koulutetun väen tapa.
Vierailija kirjoitti:
Ei se mielestäni ole itsessään tyylikästä. Täytyy olla jotain muutakin.
Ihania jotkut vanhat Humphrey Bogart/lauren Bacall-leffat. Siihen aikaan (50-luku) tajuttiin tyylistä. Nykyään tupakointi yhdistyy ennemmin hermosavuihin ja stressiin. No okei, ehkä se cigarette after sex on oma lajityyppinsä. Menee vaan vähän teiniposeerauksen puolelle sekin. Ihan hyvä vaan, jos nuoret on tuosta päässeet ja lähtevät vaikka reipashenkiselle lenkille sen sijaan.
Kuule, se on aina ollut hermosavuja ja stressiä vieroitusoireiden kanssa. Vielä 50-luvulla siitä vaan tehtiin filmiteollisuudessa jotenkin tyylikästä, mitä se ei ole koskaan ollutkaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onneksi normitupakasta pääsin eroon. Olipa mitä mieltä tahansa tyylistä niin rasittava pakottava tarve rampata röökillä vitutti vain. Siitä mitään nautintoa saa. Sähkötupakalla onnistuin. Nyt on litkut saanut laimennettua nii miedoiksi silläkin että pian saa nakata senkin vekottimen elektroniikkajätteisiin. Ei ole siinäkään mitään tyylikästä, vaikka keuhkot nyt paremmassa kunnossa pysyykin kun tavallisen kääryleen tupruttamisella.
Lähinnä ihmetyttää tuo valtiovallan suhtautuminen. Erittäin toimiva korvaushoitotuote myrkylliselle tupakalle mutta sitäkin kampitetaan kaikin keinoin vaikka käyttäjät ovat täysin sitä mieltä että paras vieroituskeino, jota tukee myös laajat tutkimukset taustalla ja mm. Britannian terveysviranomaiset. Ehkä joillekin auttaa nikorettesuihkeet, minulle ei, se nikotiinin tunne keuhkoissa on iso osa riippuvuutta.
Ja toisille se röökille meneminen on se pahin koukuttaja eikä se rööki/nikotiini. Se on vaan opittu/totuttu tapa eikä sitten loppuviimein tee tiukkaakaan lopettaa polttamista vaikka sitä olisi harrastanut sen 20-30 vuottakin.
Se vaan pitää hoksata. Hyvin siitä antaa vinkkiä vaikka se, että kipeänä ei tule poltettua eikä välttämättä kotona edes terveenä vaan ilman on ihan ok olla vaikka koko viikonloppu. Ja sitten maanantaiaamuna sitä menee röökille kun töihin pääsee, koska ainahan sitä sinne röökirinkiin pitää mennä ja on mukamas niin nikatkin vaikka parin päivän polttamattomuus saa aikaan sen, että voisi oksentaa siitä hajusta ja tunteesta jonka rööki tekee..
Ja jos ei mene niin sitten saa selitellä kaikille miksi ei polta ja oleksä muka jossain röökilakossa ja luuletko että onnistut lopettamaan kun ei kukaan ikinä pysty jadajadajada.
Siksi on ainoastaan hyvä, että siitä röökaamisesta tehdään kokoajan vaikeampaa.
nim. kokemusta on
Nyt kun mainitsit niin tunnistan tuonkin näkökulman että se on tosiaan tapa katkaista hetki ja lompsia tupakalle. Alussa kun vaihdoin sähkötupakkaan oli tosiaan tupakkapaikalla huvittuneita ilmeitä ja kommentteja kun siinä muiden seassa vetelin höyryjä. Aika nopeaa se normalisoitui mutta tosiaan tuo tapa katkaista hetki pysyi samana. Tässä etätöitä tehdessä ei tullut tuo heti muistiinkaan. Se rutiini kaipa katkesi sitten sen myötä.
Se sähkötupakoitsija, vielä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onneksi normitupakasta pääsin eroon. Olipa mitä mieltä tahansa tyylistä niin rasittava pakottava tarve rampata röökillä vitutti vain. Siitä mitään nautintoa saa. Sähkötupakalla onnistuin. Nyt on litkut saanut laimennettua nii miedoiksi silläkin että pian saa nakata senkin vekottimen elektroniikkajätteisiin. Ei ole siinäkään mitään tyylikästä, vaikka keuhkot nyt paremmassa kunnossa pysyykin kun tavallisen kääryleen tupruttamisella.
Lähinnä ihmetyttää tuo valtiovallan suhtautuminen. Erittäin toimiva korvaushoitotuote myrkylliselle tupakalle mutta sitäkin kampitetaan kaikin keinoin vaikka käyttäjät ovat täysin sitä mieltä että paras vieroituskeino, jota tukee myös laajat tutkimukset taustalla ja mm. Britannian terveysviranomaiset. Ehkä joillekin auttaa nikorettesuihkeet, minulle ei, se nikotiinin tunne keuhkoissa on iso osa riippuvuutta.
Ja toisille se röökille meneminen on se pahin koukuttaja eikä se rööki/nikotiini. Se on vaan opittu/totuttu tapa eikä sitten loppuviimein tee tiukkaakaan lopettaa polttamista vaikka sitä olisi harrastanut sen 20-30 vuottakin.
Se vaan pitää hoksata. Hyvin siitä antaa vinkkiä vaikka se, että kipeänä ei tule poltettua eikä välttämättä kotona edes terveenä vaan ilman on ihan ok olla vaikka koko viikonloppu. Ja sitten maanantaiaamuna sitä menee röökille kun töihin pääsee, koska ainahan sitä sinne röökirinkiin pitää mennä ja on mukamas niin nikatkin vaikka parin päivän polttamattomuus saa aikaan sen, että voisi oksentaa siitä hajusta ja tunteesta jonka rööki tekee..
Ja jos ei mene niin sitten saa selitellä kaikille miksi ei polta ja oleksä muka jossain röökilakossa ja luuletko että onnistut lopettamaan kun ei kukaan ikinä pysty jadajadajada.
Siksi on ainoastaan hyvä, että siitä röökaamisesta tehdään kokoajan vaikeampaa.
nim. kokemusta on
Nyt kun mainitsit niin tunnistan tuonkin näkökulman että se on tosiaan tapa katkaista hetki ja lompsia tupakalle. Alussa kun vaihdoin sähkötupakkaan oli tosiaan tupakkapaikalla huvittuneita ilmeitä ja kommentteja kun siinä muiden seassa vetelin höyryjä. Aika nopeaa se normalisoitui mutta tosiaan tuo tapa katkaista hetki pysyi samana. Tässä etätöitä tehdessä ei tullut tuo heti muistiinkaan. Se rutiini kaipa katkesi sitten sen myötä.
Se sähkötupakoitsija, vielä.
Itse pääsin tupakasta eroon jo vuosia sitten. Sillä rahalla hankin sitten lentolupakirjan.
Ei ikinä. Ei missään tilanteessa.
Tupakoitsija on i di ootti. Minua eniten häiritsee se, etteivät tupakoijat uhraa sekuntiakaan ajatuksia niille ihmisille, jotka ovat kuolleet/sairastuneet heidän tupakointinsa vuoksi. Tupakkaviljelmillä työskentelee orjan asemassa olevia työntekijöitä, ja lapsiorjat ovat enemmän sääntö kuin poikkeus. Tupakan viljelyä varten tuhotaan haavoittuvaa sademetsää, ja etenkin tupakan kuivaaminen kuluttaa puuta aivan julmetusti.
Tupakka on myös erittäin herkkä tuholaisille ja kasvitaudeille, joten sen viljelyssä käytetään ns. kasvinsuojeluaineita eli myrkkyjä runsain mitoin. Nämä aiheuttavat tupakkaviljelimillä työskenteleville vakavia sairauksia (myös syöpää) ja aiheuttaa myös lisääntymisvaaraa - eli keskenmenoja, hedelmättömyyttä, kohtukuolemia ja lapsikuolleisuutta. Ja tietenkin ne lapsiorjat ovat se kaikkein haavoittuvin ryhmä.
Kun näen jonkun tupakan kanssa, näen samalla ne kuolleet lapset. Toooosi tyylikästä.
Kyllä se joillakin näyttää tyylikkältä . Usein vanhemmilla naisilla joilla vähän käheä ääni ja persoonallinen nauru. Esimerkkinä Hannele Lauri
16...25 v kaunotar sytyttämässä savuketta on upea näky.
Mimmit jotka polttaa erottuvat massasta.
Jotenkin cool ja pahis fiilis, ja pahis on sexyä.
Kyllähän se jossain vanhassa leffassa missä komea yksityisetsivä ja kaunis blondi polttavat samalla kun pitävät silmäpeliä etsivän toimistossa.
Todellisuudessa taas yskivä, maahan limppivä tatuoitu pubiruusu kääntämässä sätkää Alepan edessä on kaukana tyylikkäästä.
Vierailija kirjoitti:
16...25 v kaunotar sytyttämässä savuketta on upea näky.
Mimmit jotka polttaa erottuvat massasta.
Jotenkin cool ja pahis fiilis, ja pahis on sexyä.
Ja kohta se 16v kaunotar on keltahampainen & sorminen 30vee jolla limainen köhisevä nauru.
Vierailija kirjoitti:
Ei ikinä. Ei missään tilanteessa.
Tupakoitsija on i di ootti. Minua eniten häiritsee se, etteivät tupakoijat uhraa sekuntiakaan ajatuksia niille ihmisille, jotka ovat kuolleet/sairastuneet heidän tupakointinsa vuoksi. Tupakkaviljelmillä työskentelee orjan asemassa olevia työntekijöitä, ja lapsiorjat ovat enemmän sääntö kuin poikkeus. Tupakan viljelyä varten tuhotaan haavoittuvaa sademetsää, ja etenkin tupakan kuivaaminen kuluttaa puuta aivan julmetusti.
Tupakka on myös erittäin herkkä tuholaisille ja kasvitaudeille, joten sen viljelyssä käytetään ns. kasvinsuojeluaineita eli myrkkyjä runsain mitoin. Nämä aiheuttavat tupakkaviljelimillä työskenteleville vakavia sairauksia (myös syöpää) ja aiheuttaa myös lisääntymisvaaraa - eli keskenmenoja, hedelmättömyyttä, kohtukuolemia ja lapsikuolleisuutta. Ja tietenkin ne lapsiorjat ovat se kaikkein haavoittuvin ryhmä.
Kun näen jonkun tupakan kanssa, näen samalla ne kuolleet lapset. Toooosi tyylikästä.
Tällä tulokulmalla koko ihmiskunnan voi laittaa jonoon giljotiinille. Ollaan niin syöpäläismäinen laji ja aina vaan alistamassa kaikkea mitä pystytään.
Tupakointi on tyylikästä karismaattasilla ihmisillä kuten mikä tahansa muukin. Muilla taas mikään ei tuo tyyliä.
Tyylikkyys on mainostoimistojen luoma mielikuva, joka on saatu näköjään sitkeästi iskostettua yleisöön.