Lue keskustelun säännöt.
introvertti ja erityisherkkä
03.05.2022 |
onko normaalia myös muilla teillä introverteillä/erityisherkillä että jos ette tunne oloanne 100% hyväksi jonkun ihmisen seurassa ette halua viettää yhtään aikaa semmosten kanssa. Mulla on ja meen vaikka koulussakin niin paljon mieluummin yksin syömään kun vietän aikaa näiden ihmisten kannsa joiden kanssa ei ole syvää henkistä yhteyttä.
Mulla on kaksi tosi hyvää ystävää vapaa-ajalla ja tuntuu että se riittää. En jaksa small talkia näiden koulukamujen kanssa
Kommentit (26)
Olen vanha ja sopeutunut sietämään kaikenlaisia ihmisiä. Onneksi saan olla kotona keskenäni, en halua kutsua ketään sinne. Harrastus"kaverit" riittää, en tapaa ketään muuten vapaa-ajalla.
En ole koko elämäni aikana tavannut kuin pari ihmistä, jonka seura ei rasita
Omat aikuiset lapset ovat myös ilo, vaikka ei meillä 100% yhteyttä ole. 😁 Heidän seurassaan voin kumminkin olla täysin oma itseni, minkä takia en koe heitä rasittavina.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Te kaikki tuon kaltaiset tarvitsette siedätyshoitoa.
Eipä tuosta muutoin ole haittaa, mutta jos noiden asioiden takia ei vaikka pysty töissä tiimitöihin, eikä tiettyihin hommiin, kun se työkaveri ei olekaan henkisesti samalla aaltopituudella, ja kehtaatte vielä valittaa siitä, niin siedätyhoito on kyllä enemmän kuin tarpeen.
Joo mulla sama. Kun on kerran ns. nähnyt Puuttinin hyökkäävän Ukrainaan, niin ei sen jälkeen pyydä sitä kaljalle.
Tuollaistahan se on. Kouluaikana se ei vielä ollut mahdollista, mutta sitten vähän vanhempana opiskeluaikoina hoksasin, että alkoholillahan nuo ongelmat katoavat sen siliän tien. On helppo jutella ja vaikka pitää esitelmä kun on parin desin kossu kassissa ja käy vessassa ottamassa huikat ennen esiintymistä.
Elämänlaatuni on parantunut ja varsinkin nyt nautin, kun voin työaikanakin olla pienessä huppelissa.
Kyllä tuokin on ikävä ongelma. Kaikenlaisia ongelmia meillä ihmisillä on, niin erilaisia.
Hyvä kuitenkin ettei introvertteja / erityisherkkiä itseään vaivaa tuo ongelma, vaan viihtyvät omissa oloissaan, eikä se ole heille mikään rasite.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sama homma mulla. En tajua, kuinka joillakin on energiaa käyttää aikaa puolituttuihin sun muihin. Vielä hämmentävämpää on, että he eivät ota mitään stressiä asiasta!
Kyllä se on ihan "normaalinkin" järkevän ihmisen merkki että viettää aikansa niiden kanssa joiden seurassa viihtyy. Mitä sitä kärvistelemään. Mahtavaa että sulla on ne muutamat hyvät ystävät, enempää ei tarvitse!
Oon itse introvertti ja erityisherkkä, pidän näitä hyvinä piirteinä. Luen muiden tunteita tosi tarkasti ja tein siitä ammattini jossa voin auttaa muita. Kun vaan pitää huolen omasta jaksamisesta niin on tää antoisaa elämää! Kaikkee hyvää sulle! :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
kyllä se on kaikkien etu, että menet johonkin nurkkaan syömään yksinäsi. toivottavasti et koskaan pariudu ja pilaa jonkun elämää.
Kiitos samoin. Maailma ei kaipaa kaltaisiasi ihmisiä myöskään yhtään lisää.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä tuokin on ikävä ongelma. Kaikenlaisia ongelmia meillä ihmisillä on, niin erilaisia.
Hyvä kuitenkin ettei introvertteja / erityisherkkiä itseään vaivaa tuo ongelma, vaan viihtyvät omissa oloissaan, eikä se ole heille mikään rasite.
Miten tuotakin joku viitsii alapeukuttaa, tuohan oli minun käsittääkseni positiivinen näkemys asiasta.
Että tuo intoroverttiys/ erityisherkkyys on ongelma muille ihmisille, ei heille itselleen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Te kaikki tuon kaltaiset tarvitsette siedätyshoitoa.
Eipä tuosta muutoin ole haittaa, mutta jos noiden asioiden takia ei vaikka pysty töissä tiimitöihin, eikä tiettyihin hommiin, kun se työkaveri ei olekaan henkisesti samalla aaltopituudella, ja kehtaatte vielä valittaa siitä, niin siedätyhoito on kyllä enemmän kuin tarpeen.
Jokes on you, emme ole töissä työpaikoilla, jossa joutuu tekemään paljon tiimityötä.
Välillä kieltämättä tuntuu, että on liian herkkä tähän maailmaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On ihan sama, pitkään etoo jos ollut seurassa jossa ei halua olla.
Mulla menny työkyky lopullisesti kun työttömät pakotetaan seurustelemaan koko kylän luusereiden kanssa, "ettei vaan tartte olla yksin".
Ei auta kun odottaa eläkettä että pääsen eroon ihmisistä, ja saan valita seurani,
sitten alkaa paraneminen.
Ammatillisella asenteella tuostakin selviää. Onneksi vapaa-ajasta voi itse päättää ja valita seuransa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Teet elämästäsi hyvin vaikeaa tuolla tavalla ajatellen ja toimien. Tulee olemaan hyvin vaikeaa olla missään työyhteisössä jos et siedä muita ihmisiä. Tulee myös hyvin yksinäistä kun ne kaksi ystävää löytävät elämän ja lähtevät omille teilleen ympäri maailmaa.
Tee itsellesi palvelus ja hae apua terapiasta tai jostain muusta. Tuo ei ole normaalia ja jos et hae apua niin tulet katumaan sitä aivan varmasti myöhemmin.
Vierailija kirjoitti:
Teet elämästäsi hyvin vaikeaa tuolla tavalla ajatellen ja toimien. Tulee olemaan hyvin vaikeaa olla missään työyhteisössä jos et siedä muita ihmisiä. Tulee myös hyvin yksinäistä kun ne kaksi ystävää löytävät elämän ja lähtevät omille teilleen ympäri maailmaa.
Tee itsellesi palvelus ja hae apua terapiasta tai jostain muusta. Tuo ei ole normaalia ja jos et hae apua niin tulet katumaan sitä aivan varmasti myöhemmin.
Me vain näemme asiat eri tavalla. Ei jaksa kiinnostaa ihmisten pinnallisuus ja perseennuolenta. Suurin osa ihmisistä ovat kamalia. Mielummin olen yksin kuin julmien sadistien kanssa.
Vierailija kirjoitti:
kyllä se on kaikkien etu, että menet johonkin nurkkaan syömään yksinäsi. toivottavasti et koskaan pariudu ja pilaa jonkun elämää.
mistä alapeukut? totuutta!
Miten löydät syvän henkisen yhteyden kenenkään kanssa, jos välttelet ihmisiä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Teet elämästäsi hyvin vaikeaa tuolla tavalla ajatellen ja toimien. Tulee olemaan hyvin vaikeaa olla missään työyhteisössä jos et siedä muita ihmisiä. Tulee myös hyvin yksinäistä kun ne kaksi ystävää löytävät elämän ja lähtevät omille teilleen ympäri maailmaa.
Tee itsellesi palvelus ja hae apua terapiasta tai jostain muusta. Tuo ei ole normaalia ja jos et hae apua niin tulet katumaan sitä aivan varmasti myöhemmin.
Me vain näemme asiat eri tavalla. Ei jaksa kiinnostaa ihmisten pinnallisuus ja perseennuolenta. Suurin osa ihmisistä ovat kamalia. Mielummin olen yksin kuin julmien sadistien kanssa.
Mistä tiedät, että joku on julma perseennuolijasadisti, jos et edes istu lounaalle hänen kanssaan?
Vierailija kirjoitti:
Miten löydät syvän henkisen yhteyden kenenkään kanssa, jos välttelet ihmisiä?
emt XD ehkä oon luovuttanut jo ihmisten suhteen. :) sitä paitsi täydellistä ymmärrystä ja yhteyttä ei ole olemassakaan... >.> YKSINÄISYYTEEN OON TUOMITTU!
Samanlaista on itsellänikin ja olen jo keski-ikäinen.