¤¤¤SYYSKEIJUJEN VIIKKO 41¤¤¤

...tuntuu olevan muillakin samaa. Ei ole aikaa ei.



Tuntuu hassulta, kun neuvolassa ja muuallakin niin osaa ottavasti suhtaudutaan tähän minun elämäntilanteeseeni. (Pikkuisen isä ei siis ole mukana kuvioissa toistaiseksi kuin täysin epävirallisesti. Siksi nuo ristiäisetkään eivät nyt sitten toteudu, vaan nimiäiset pidän, jos jaksan.) No siis kuitenkin: Yksin kolmen lapsen kanssa. Kuinka sinä pärjäät? Saatko apua mistään? Pojalle kun joudun uudet silmälasit hommaamaan, niin kouluterkkakin kyseli, että voikos isä rahallisesti auttaa hankinnoissa. Voi vitalis - terkalle tuskin minun raha-asiani kuuluvat. Ja eihän tämä nyt niin kamalaa ole, kun isommat lapset ovat jo sentään 7 ja 9 v. joten pystyvät kovasti auttelemaan äiskää monissa asioissa. Kahden lapsen arkea olen pyörittänyt jo muutaman vuoden yksin, joten ei tuo vauveli tätä meidän hommaa sekaisin pistä. Osin jopa helpottaa arkea, kun saan olla kotona myös isompien kanssa. Töissä ollessa illat jäivät niin turkasen lyhkäisiksi ja sen vuoksi oli aina niin huono omatunto. Ajoitukset on vain mietittävä vähän tarkemmin ja penniä venytetään, jos sen tarve tulee...



Vaipoista: Libero ja Muumi on kokeiltu. Ihan samalla lailla tulee kummastakin pissa läpi kyljistä ja kummastakin on jo selästä tullut yhdet kakat " yli laidan" . Täytynee vielä Pampersitkin kokeilla, vaikka ovat edellisiä kalliimmat. Vaatteita saa muuten olla pikkuiselle koko ajan vaihtamassa, kun pissafuskauksen lisäksi pulauttelee maitoa jatkuvasti. Huoh!



Mutta nyt loppui koneaika, vauveli vaatii tisua.



fullmoon + poitsu

Olipas komee imetys-keskustelu päällänsä!! Mut varmaan kivitettäis jos tiedettäis kuinka meillä homma pelaa. Eli korvikepullot on otettu kehiin, samantien kun sairaalasta kotia päästiin. Sairaalas itkin öisin kun imetys oli niin hankalaa, helpotti kun otin rintakumit käyttöön mutta siltikään tytsy ei saa tarpeeksi ja oon ilman omantunnon tuskia antanu lisämaitoo. Kätilökin huomas ettei se imetys tahtonu sujua ja sano mulle että maailma ei siihen kaadu jos ei imetys suju, eilen kävi neuvolan täti ja sano ihan samaa. Tytsylle oli tullu mahtavat 390 g viikossa lisää painoa eli hyvin menee!



Mahavaivoja ei oo toistaseksi viä ollu. Kiltti pieni tyttö meillä on, äitiinsä on tullu, yhtä tempperamenttinen tarvittaes! Öisin herää muutaman kerran. Imetin ennen melkein tunninki ja siltiki piti antaa pullosta lisää, täti eilen vähä valisti että vartti riittää molemmista ja anna lisää pullosta että oma mielenterveys säilyy. =) Imetys kuuluu kaikille, mulle on naapuritki huudellu vinkkejä. Uudessa vauva-lehdessä oli hyvä neuvo mitä vastata uteliaille postinjakajille ja naapureille, lapsi saa ruokaa ja kasvaa hyvin. Nii..kyllähän se imetys kaivelee ja mietityttää että mitä tekee väärin.



Ristiäiset taitaa mennä ens kuun loppuun, papilla on kalenteri täynnä. Mä varmaan paljastan nimen aika monelle ennen sitä!



Olikos tää muita " nuoria" äitejä joita voi mulkata " sä oot selkeesti teini ja ihan paska äiti" katseella? Mä en pidä itteeni teininä enkä huonona äitinä mutta kyllä monen ihmisen katseesta voi kertoo mitä ne ajattelee. Tänään pitäis mennä sossuun isyyden tunnustamiseen, saas nähdä minkämoisia katseita sieltä tulee.



Miisa 22 vuotta & Likka 17 pv.

Kylläpä on ollut kiirettä. Kirjoittamaan ei ole ehtinyt, joskus sentään pika pikaa olen pinoja lukenut...



Meillä neiti on nyt 2vko+1pvä. Kasvaa kyllä melko hyvää tahtia... Neuvolassa oli 3510g ja 51cm.

Neiti on tällä hetkellä unten mailla, vielä yöunilla! Meillä kun illalla käydään nukkumaan vasta 12 aikoihin... Parilla syötöllä sitten nukutaan lähemmäs yhtätoista...



Ristiäiset meillä on marraskuun puolivälissä. Mies kun on vuorotöissä, niin olipa hankalaa löytää sunnuntai jolloin isillä on vapaata... Mutta kuinkahan tuolle tytölle keksisi nimen???! Nimikirjojakin on luettu useampi kappale, mutta sopivaa nimeä ei vain löydy... No, onneksi tässä on vielä aikaa:) Esikoiselle aikoinaan nimi oli valmiina jo puolivälissä raskautta... No, ehkä me vielä jonkin keksimme! Pojan nimi mulla oli valmiina kun ihan luulin, että tämä kakkonen olisi poika...

Toinen hankala asia on kummit... esikoiselle tuli otettua molempien sisarukset (kun meillä ei ole kummallakaan kuin yksi) ja nyt sitten tytölle ei meinaa löytyä yhtään sukulaista kummiksi. Haluaisin, että olisi sukulainen ja sitten kaverit, mutta kai täytyy pyytää kaksi kaveripariskuntaa... Onhan noita sukulaisia, mutta kun ei yleensä hirveämmin olla tekemisissä niin ei viitsisi pyytää!



Nyt kyllä täytyy lopettaa, niin ehdin laittaa hukset ennenkuin neiti herää! Kun esikoinenkin viihtyy Puuha Peten parissa niin saa rauhassa touhuta...



Escada+ neiti

-F-: Mie suosittelen sieltä päin lämpimästi Ulla P. -nimistä pappia. On aivan ihana (ja asuu miun lapsuudenkodissa). Ja onnea uuteen kotiin teidän perheelle :)



Miisa84: Päätös on teidän, kuinka lapsenne ruokitte. Itse tykkäisin imettää, mutta keskimmäisen kanssa oli pakko siirtyä ensin " sekakäyttöön" ja sitten pelkkään vastikkeeseen jo ihan oman jaksamisenikin kannalta. Olin tosi harmissani ja pelkäsinkin jopa.. Mutta hurmaava 2v neiti meillä on :) Nyt oon tähän imetykseen lähtenyt jo alkuunsa paljon rennommin, se onnistuu nyt ainakin. Ja pidä vaan tietty teinimeininki päällä, hihität hömpille kommenteille. You know ;) Ite olin 18v, kun aloin odottaa esikoista ja sukulaistäti kysyi ensin, oliko raskaus vahinko.. Joopa joo.



Eihän tästä tuu mittään. Omat asiat jää taas kertomatta, maitotankkia kutsutaan korvia hivelevästi! -piias- ja neiti 2,5vkoa

Tultiin juuri tytön kanssa 1-kuukautisneuvolasta. Ankeaa, kun piti herätä aikaisin, tosin aamuyö olikin niin rikkonainen, että melkein sama oli herätä. Tyttö oli venynyt pituutta 59 senttiin, painoa oli 5380 gr (syntymämitat 54 cm ja 4700 gr). Eipä tarvi haaveilla enää 56-senttisistä vaatteista, kohta ei enää 62-senttisistäkään! Oli hyvä nähdä, että kasvu on hyvällä mallilla, kun tuo tytön pulauttelu on käynyt jo vähän huolestuttamaan - jää sitä maitoa selvästi mahaankin asti. Tyttö pärjää siis hyvin tissimaidolla, sitä tulee liiaksikin asti ja hyvin on oppinut imemään.



Pari-kolme ekaa viikkoa tytön kanssa meni hirveän vaivattomasti, se nukkui tosi paljon, söi ja nukahti...nyt ongelmana on pahat ilmavaivat ja runsas pulauttelu ja näistä johtuen välillä kovat kitinät ja rikkonaiset unet. Joku tuossa ylempänä, sori unohdin jo nikin, valitteli, että Disflatylia on vaikea antaa, kun vauva pulauttaa sen heti ulos. Meillä sama juttu, kyselinkin tähän neuvoja palstalta jokunen päivä sitten. Joku ehdotti, että antaa tipat siinä syömisen välissä, ei jälkeen. No, ei meillä taida koko Disflatyl kauheasti auttaa, tuntuu että yhtä ja samaa se on. Tänään ajattelin aloittaa Rela-tipat, ties vaikka ne tepsisivät (tosin joillakin kuuluu vain pahentavan ilmavaivoja...). Seuraava askel olisi sitten varmaan maidottoman dieetin kokeilu.



Meillä on ristiäiset ensi sunnuntaina. Nimi on ollut valmiina iät ja ajat, mutta juuri äsken mies heitti, että jospa ne kaksi ekaa nimeä olisivatkin yhdysnimi, väliviivalla. Pappi tulee tänään käymään ja ottaa kai sen rekisteröintipaperin, nyt on pari tuntia aikaa päättää! Kaste meillä on kirkossa, tarjoilut kotona. Anoppi hoitaa sapuskapuolta aika pitkälle, mutta lauantaina pitäisi myllätä talo siistiksi, huh huh, ei voisi vähempää kiinnostaa.



Omasta navasta ja navanaluksesta: Maharöllöä riittää vielä eikä peilikuva kauheasti kohenna mieltä. Tosin eipä niin kovin masennakaan, ekan raskauden jälkeen ei tunnu enää missään. Koko maha on aika tragikoomisen näköinen, nimittäin mulle tuli loppuraskaudessa ihmeellinen ruskea pigmentti navan ympärille ja nyt se on tiivistynyt siihen ihan tummanruskeaksi pläntiksi, lisäkoristeena linea negra koko mahan poikki ja ruttuinen mahanahka...voi masuparkaa, kovan työnhän se on tehnyt, pitää vaan armahtaa sitä liioista ulkonäköpaineista! Kiloja on jäljellä ehkä 10, viimeksi kilot alkoivat tosissaan sulaa vasta noin puoli vuotta synnytyksestä, joten en stressaa siitä. Vetelen herkkujakin aika löysin rantein, otan takaisin raskausdiabeteksen aikaista sokerittomuutta... Liikunta ja ulkoilma maistuu kyllä kanssa ihanalle, niin pitkään piti varoa rehkimistä ja röllöttää sohvalla. Jälkivuoto näyttäisi olevan melkein lopussa, ph-suojilla pärjään jo. Täyttä juhlaa verrattuna viime kertaan, jolloin jälkivuotoa kesti ensin kaksi kuukautta, sitten selvisi että kohtuun jäänyt jotain kamaa -> kaavinta -> vuotoa vielä pari viikkoa. Siinä meinasi jo huumori loppua.



Johonkin mun piti kommentoida jotakin, mutta se katosi jo päästä. Imetysdementiaa voi syyttää kaikesta.



Njoammil ja amatsoni 1 kk 2 pv

Miisa84: sun viestiin viitaten, ei se maailma taida tosiaan kaatua tuohon imetysjuttuun. Mullakaan ei sairaalasta asti ole sujunut imetys, kun siellä yritettiin väkisin koko ajan ja kun maitoa ei noussut niin poika vain huusi. Ja saimme varmaan molemmat trauman tuosta. Kotona kokeilin vielä vähän, mutta sitten olen antanut pelkästään pullosta korviketta ja hyvin sujuu! Olin kuitenkin tosi surullinen ja pettynyt monta viikkoa ja syytin itseäni. Nyt olen saanut jo mielenrauhan ja tyytyväinen, kun poika kasvaa ja syö hyvin! Mua jotenkin syyllistettiin Jorvissa...että poika on nälkäinen ja eivät kovin helposti antaneet pulloa vaan mun piti melkeen suuttua niille.



Sellainen vuodatus...sorry, jos joku otti tästä jotain pultteja! = )



Meillä yöt menee aika vaihtelevasti. Välillä nukkuu kunnolla 3-5h ja välillä herää alle kahden tunnin välein. Silti nukahdamme aina kuitenkin syötön jälkeen, vaikka vauva kiemurtelee välillä sängyssä ihan kauheesti! Viime yö oli aika rankka, kun annoin ekalla syötöllä liian vähän ruokaa ja kaveri sai siitä hepulin! = )



Tänään on neuvola ja hieman jännittää! Kun se on toinen bussimatka vauvan kanssa...



T: Pia ja Vempula 5vk +2pv

Piti ihan kalenterista tarkistaa mikä päivä tänään on =)



Molemmat lapsukaiset päikkäreillä joten ehtii kirjoittamaan.



Meillä oli tänään poitsun 2-vuotis neuvola ja Venluskan neuvola samalla. Ikää Venluskalla on 5 viikko ja paino 4590g ja pituutta 54,2cm ja pipo 37cm (syntymämitathan olivat 3360g, 51cm, 35cm). Eli hyvin kasvaa neiti.



Venluska on kova tyttö hymyilemään ja nykyään kovasti yrittääkin " jutella."



Miisa84 en minäkään imetä. Aluksi yritin imettää mutta ei siitä oikein mitään tullut. Sairaalassa neiti imi mun tissit ihan verille asti ja meni muutama päivä ennen kuin pysty edes harkitsemaan imetystä aj neiti sillä aikaa tottui hyvin pulloon ja nan maitoon. Lisäksi aina jäi rintamaidon jälkeen nälkäiseksi ja vaati lisää. Joten korviketta saa vaan enään.



Ahdistaa kun kaikki koko ajan kyselee imetätkö, tuleeko maito kunnolla jne. En jaksa kaikille olla selittämässä miksi en imetä, ei tunnu kukaan oikein ymmärtävän (varsinkaan miehen sukulaiset).



Miisa84 ikä jutuista. Me ollaan miehen kanssa tällä hetkellä 23 vuotiaita ja kun esikoinen syntyi niin oltin 21. Oltiin nuorimmat perhevalmennuksissa, sairaalan tutusmisessa yms. Ja kaikki tuntuivat kauhistelevan että oottepa te vielä nuoria ja miten te nyt sitten pärjäätte jne. Meni hermot välillä totaallisesti.



Neiti on edelleen ihanan helppo tapaus. Syö, nukkuu ja seurustelee. Iltaisin menee nukkuman 23 aikoihin ja herää syömään 5.30-6.30 ja jatkaa taas uniaan. Päivisin jaksaa jo aika pitkiäkin aikoja olla hereillä.



Tänään pitäis hulluilla päivillä lähteä käymään. Ajattelin neidin ottaa mukaan ja poitsun jättää isille hoitoon.



Nyt syömään jotain kun saa kerrankin rauhassa syödä.



Öttis, poitsu ja Venla neiti

En tiedä mikä näin piristää, ei ainakaan hyvin nukuttu yö, koska sellaista ei ole sattunut kohdalleni viikko kausiin. Olo on muuten vaan pirteä ja onnellinen :)



MIISA minäkin olen osakseni saannut noita nuivia katseita, esikoista aloin odottaa 22 vuotiaana ja koska olin/olen edelleen melkoinen babyface niin moni vanhempi täti taisi luulla ihan teiniäidiksi. Onneksi en mitään pahoja kommentteja saannut kuitenkaan, emme edes isyydentunnustamistilaisuudessa vaikka molemmat olimme nuoria. Hassua muuten, että vielä nyt kolmikymppisenäkin kun liikuin maha pystyssä ilman meikkiä niin tädit katsoi kieroon (näytin ehkä juuri täysi-ikäistyneeltä). Mietin että järkytänkö lisää kertomalla, että mulla on kotona jo kaksi lasta ;) Mutta mitäs muiden katseista tai mielipiteistä, jokainen eläköön elämänsä kuten haluaa. Nyt tuntuu ihan oudolta kun ekaa kertaa olin esim synnärillä samanikäinen kuin muut äidit, tosin heillä kainalossa esikoinen ja minä jo kolmatta kertaa asialla :)



Lievästi huvittuneena olen lukenut tuota mainitsemaasi imetyskeskustelua, itse en koe kuuluvani kumpaankaan " leiriin" kun en imetä, mutta vauva saa toistaiseksi äidimaitoa pullosta. Meillä poika ehti saada lisämaitoa laitoksella kun oma maitoni ei noussut, Onni oli nälkäinen eikä osannut imeä rinnasta nostattaakseen maitoa. Onneksi en joutunut tilannetta sen enempää perustelemaan kätilöille, halkion takia sain lisämaidot ilman " nuhteita" tai anelua kun olen kuullut ettei kaikki sitä saa vaikka vauvalla tarve, kuten PIALLA käynnyt :(



Itse toivoisin voivani imettää, mutta pääasia että jokainen vauva tulee ruokituksi ja saa mahansa täyteen, oli se sitten äidinmaitoa tai korviketta. Jotenkin sitä toivoisi, ettei me äidit aina niin herkästi tuomittaisi muiden ratkaisuja, jokaisella on syynsä toimia kuten toimii.



VAIPOISTA taisi olla joku gallup, meillä käytössä Liberovaipat, koska ne mallaa parhaiten kapea peppuiselle ja jalkaiselle pojallemme. Lisäksi kestovaippojen kanssa harjoitellaan täällä kotona päivisin, ulos lähtiessä ja pitkille unille laitan kertiksen.



Nyt kuuluu kopasta ähinää, poika kutsuu...



Mayella ja Onni 12vrk

väsynyttä päivää...



vatsavaivat valvottavat meillä. Ei sen pidempään kuin puolille öin, mutta kun joka aamu on seiskalta noustava tuota eskarilasita laittamaan valmiiks ja kun herää pariin otteeseen siinä välillä niin rupee kieltämättä tuntumaan että saako tässä ikinä nukkua...ja kun olen sellanen ihminen joka tarvitsee unta ja nukkuu kevyestikin 8-9 tuntia.



IMETYS: olen kyllä kiitollinen ettei tällä kertaa tarvitse perustella isommalti sitä miksi en imetä, riittää kun sanon etten leikkauksen vuoksi voi. Aiemmilla kerroilla olen saanu perustella ja vielä hyvien perusteluiden päälle saanu saarnan siitä, kuinka paljon parempi olis kun imettäs, kaiken huipuksi mieshenkilöiltä. Oma kantani asiaan on että hienoa jos se onnistuu, mutta jos ei onnistu niin sitten ei onnistu ja sitten syödään muuta. Pääasia että syödään. Nykyajan korvikkeet on kuitenkin niin hyviä ja tutkittuja että kyllä vauva niistä kaiken tarpeellisen saa.



-F-: en tiennykkään että olet muuttanut samaan kuntaan!!! Onnea uuteen kotiin! Saanko olla utale ja kysellä, missäpäin kuntaa uusi kotinne sijaitsee? Myllyllä? Jyrissä? Ite kun asustelen myllyllä tässä pankin lähellä. Ja yhdyn Piias:n kommenttiin: U.Pitkänen on kiva pappi, on miun rippipappi, meidän vihkipappi ja kastepappi. Tai toinen vaihtoehto on Tiina, jonka sukunimeä en muista. Tiedäpäs vaikka perhekerhossa (keskiviikkoisin terveyskeskuksen kupeessa sseukkarilla) tavattas joskus.



Huomenna pitäs sännätä Joenkaupunkiin ostoksille. Väsyttää jo valmiiks lähteä säntäilemään sinne vauvan kanssa sen sataa asiaa hoitamaan :kukat kastejuhlaan, pöytäliinaa, kynttilää, servettiä ja jotain pitäs äidinkin päällensä laittaa...mahtuuhan se yks mekko tuolta komerosta, mutta on aika makkarankuori...ja parturiinkin pitäs mennä. oih tätä rahanmenoa!!



Minjuska

Me asutaan täällä hiukan kauempana, V-järvellä. Tultiin justiinsa pojan kanssa kaupungista ja teitin kylällä pysähdyttiin tankkaamaan. Samalla yritin tihrustella mahdollisia vaunujen työntelijöitä mutta huonolla menestyksellä. Kiitoksia teille Minjuska ja Piias pappien suositteluista, tästä on jo helpompi jatkaa:).



Nyt pihalle haravan varteen tarttumaan!



-F- & poeka tänään tasan 3 viikkoa!

Siis olette muuttaneet miun kotikylälle!!! :) Hienoa, sinne tuntuu viime vuosina (ite ollu poissa 7v) muuttaneen paljon uusia perheitä!Sekä miun että miehen kotipaikat on siellä joten siellä ajellaan harvase sunnuntai :)



Ihanko rakensitte vai ostitteko jonkun vanhemman? Läheltä " keskustaa" ? Oma kotipaikkani siellä Valistustaloa lähellä pellolla ja miehen taas rautatieaseman kulmilla.



Minjuska ja vatsavaivainen hiirenherne (taitaa huutaa nyt enemmän kuin ennen Rela-tippoja, olipa kannattava 18¿:n sijoitus *huokaus*)

teiltä muilta, jotka annatte maitoa pullosta että millaisia määriä vauvanne syö kerralla? Olen ihan hukassa tämän asian kanssa, aikaisemmin on ollut helppo luottaa imetykseen mutta nyt olen epävarma kun Onnilla taipumusta nukahtaa pullolle. Tosin ei kai hän nukkuisi 3h unia syötön jälkeen, jos ei olisi vatsa täynnä. Yleensä syö siis noin 60-80ml/ateria ja ikää vajaa 2vkoa.



Heräsin juuri " päiväunilta" syömään, pakko nukkua joka pvä vähän päivälläkin kun yöllä jää unet alle 7h ja sekin useassa pätkässä. Meillä Onnin lisäksi valvoittaa nyt 4v isoveli, joka kömpii viereeni jokaikinen yö. Mieheni nostaa hänet takaisin omaan sänkyyn, mutta niin vaan viime yönäkin poika palasi kolmesti sänkyymme... *huokaus*



Mayella ja Onni 13vrk

Tuskin, kun vauva on koisinut jo 45min kaukalossa kyläreissun jälkeen.



Meillä menee ihan mukavasti. Mutta nyt kun on päästy 2,5vkon ikään, on tullut kaikenmoista. Vastasyntyneen huumasta herätty siis. Masuvaivat itkettää iltaisin, oikein porina kuuluu pikkuisen masusta. Hirveästi vauva ei röyhtäile eikä piereksi, harvoin puklii (paitsi sunnuntaina sain valtavan satsin päälleni). Tuntuu, ettei viihy kuin sylissä. Pitää alkaa kantoliinan kanssa solmuilemaan, siis harjoittelemaan aluksi..



VAIPAT: Nyt mennään Liberoilla. Pampersin Newbornit meni heti pieneksi. Oon myös päivisin pitänyt kerran kaksi kestovaippaa, jonkin moista yhistelmää, enimmäkseen harsoa+kuorta. Sekakäyttö tuntuu mukavimmalle, ainakin näin aluksi. Ja en välttämättä vakiokestoilijaksi alakaan, hyvä näinkin, katsellaan.



ISOT SISARET: Hieman on vauvasta oltu suutuksissa. Illat varsinkin herkkiä vähän kaikille, kun meillä on yleensä klo 18-20 vain isi käytettävissä. Äiti istuu ja imettää nääs. Meilläkin Herra 4vee on suht mahdoton varsinkin minua kohtaan. Hieman on jo helpottanut alkupäivistä vauvan synnyttyä, mutta väkisinkin otetaan päivittäin yhteen. Viimeksi aamulla kunnolla, kun ei jätkä meinannut laittaa kuin ohkasen takin tuonne kylmyyteen. Ja jatkuvaa uhittelua ja isottelua harrastaa hän meitä kaikkia kohtaan. 2v tyttö on tyypillinen ikäisekseen, uskoisin. Kerkeää joka paikkaan, mut mie en!



OMA NAPA: On myös ruskea, pitkä pystyviiva ja tuhat arpea navan ympärillä.. Paino on pudonnut 10 kiloa, toiset samanmoiset jäljellä. Kyllä ne siitä, uskon olevani vuoden päästä " entisissä mitoissa" . Jälkivuoto alkaa onneksi hiipumaan. Tällä viikolla tuli kokeiltua petipuuhiakin, mutta voi armias, miten hankala kortsu onkaan :( En tykkää, en!



IMETYS: Sujuu ihan ok. Nyt oon huomannut, että oikea tissi ei maistu vauvalle ihan niin hyvin :( Ote ei ole ihan hyvä, alaleuan puolelta lipsuu ja pikkusen kirpasee rinnan päätä imettäessä. Maito heruu miusta tosi hyvin, joten ei pitäis olla ongelmaa. Pitää näyttää ens tiistaina neuvolassa.



Nyt taijan mennä tuon poikaparan kimppuun :) Pitäs muistaa enempi vaan helliä, ehkä se siitä!



-piias- ja Ilona Katariina 2,5vkoa sekä Joonas 4v8kk ja Iiris 2v3kk

Hetkeksi äiti pääsi koneelle kun mummo ja ukki poikaa kaitsevat. Meillä masuvaivat edelleen kovat, varsinkin iltaisin tuntuvat yltyvän. Yöt menevät vaihtelevasti, viime yönä selvisimme kahdella syötöllä, mutta toissa yö meni lähes kokonaan itkeskellessä masuvaivojen kanssa.



Tänään sain sitten soitettua papille, ja meidän pikkuherran ristiäisiä vietetään 3.12 meillä kotosalla.



Minjuska: Joo asustellaan ihan tässä kylällä, S-marketille on matkaa noin. 0,5km. Löydettiin mieleinen 1984 valmistunut ok-talo, johon ollaan nyt pientä pintaremonttia tehty. Ja ainakin toistaiseksi ollaan viihdytty täällä loistavasti :).



Nyt tämä äiskäkin siirtyy seurustelemaan ukin ja mummon kanssa...



-F- ja poeka 3vkoa

voe jehna.



Päivä meni ihan harakoille siellä Joenkaupungissa shoppaillessa, mitän en oikein löytäny muuta kuin väsymystä itselleni.



Ja siihen vielä päätteeks huomasin että pienen neidin vasen silmä vetistelee ja rähmii jonkun verran, ai että innostaa ajatus jostakin silmätulehduksesta...Nyt kyllä paukkuu pusukieltoa isommille ja urakalla, oli kesällä sellanen silmätulehdusrumba (kaikki muut paitsi mie ja kahdet lääkkeet ennen kun tokeni) että ei kiitos!! JA vielä kastejuhlan alla....argh.



-F-. jutustelin tuossa mieheni kanssa ja kerroin tästä meidän käymästä keskustelusta, se mietti tovin ja sano että ei hän tiedä keskustan läheltä muita myynnissä olleita taloja kuin sen, josta meidän hiirenherneen tuleva kummisetä muutti (rakensivat) reipas vuosi sitten! Jos kyseessä on sama vaalea talo, se sijaitsee tytönnimisellä tiellä. Kylä on kyllä ihana, se on miun mielstä kaikkein kauneimmilaan kesällä ja keskitalvella. Meillä on ollu puhetta että joskus vielä asuttas siellä, mutta millon, onkin sitten ihan eriasia, viimestään eläkkeellä. (vaikka miehän olen kyllä liikkunu vaan Joensuuta kohti elämässäni OKU-VNJ-MYLLY, joten tiedä sitten ;) ) Täytyy ihan kuitenkin kysästä että mikä teidät sinne sai?



Minjuska ja retuperällä olevat kastejuhlat

Lukemassa oon kyllä käyny, teidän muiden kuulumisia.



Kaikki tuntuu olevan vielä ei millään mallilla. Minkäänlaista rytmiä ei oo. Isosisko (3v.) riehuu kuin tasmanian tuholainen.

Omat hermot kireellä ja imetysressi päällä. Jostain syystä tämä imetys asia ressaa mua aina. Esikoista imetin 3kk (siitäkin loppuajan sai omat maidot pullosta) kunnes siirryin kokonaan korvikkeisiin.

Nyt tuntuu että poika nielee ihan hirveesti ilmaa tissistä syödessään, liekö otteessa jotain vikaa? Kaksikaan röyhtää ei riitä, vaan vielä kiemurrellaan...

Kaipa sitä maitoa kuitenkin riittää kun nukkuu yöllä 4-5 tunnin pätkiä ja päivälläkin 3 tuntia putkeen.

Mutta siitä päästäänkin seuraavaan asiaan. Eli kuinka teillä muilla ollaan hereillä (poika tällä hetkellä siis 2,5vk), musta kun tuntuu että poika nukkuu aina.



Ensi viikko hirvittää, kun mies menee töihin, että miten pärjään, kun tuo 3v on niin kovin riehakas.



Niin, ja sitä olen pähkäillyt että kuinka paljon tämän ikäiset syövät kerralla? Eilen sai kerran pullosta ja söi 140ml, tuntuu niin suurelta määrältä noin pieneen vatsaan.

Ja aina mietin että syö itsensä ähkyyn, vaikka jokapaikassa sanotaan ettei vauvat syö kuin sen mitä tarvitsee.



Eli pää on täynnä pelkkää epävarmuutta joka asiasta. Kaipa se kuuluu asiaan vielä tässä vaiheessa.



kirsikka ja poika 2,5vk

Huh! Täytyy nostaa hattua teille, jotka saatte arjen pyörimään useamman lapsen kanssa. Tuntuu, että yhdessä pienessä on jo niin paljon tekemistä, että kotityöt (saati tänne pinoutuminen) jää väkisinkin vähälle huomiolle. Kaipa tämä tästä ajan mittaan... Sen verran oon jo oppinut, että jos pojan nukkuessa tulee mieleen, että sitä tai tätä

pitäisi tehdä, niin nyt mä hoidan asian saman tien enkä siirrä hommaa myöhemmäksi.



Mies palasi isyysvapaalta töihin tiistaina ja nyt me ollaan pojan kanssa opeteltu päivisin arkea kotona kaksistaan. Ihan hyvin on mennyt, vaikka tosiaan tuntuu, ettei mitään kotitöitä ym. ehdi tekemään. Onneksi on viikonloppu edessä!



Imetys on lähtenyt hyvin käyntiin ja poika kasvaa kovaa vauhtia; maanantaina 20 vrk:n ikäisenä oli painoa jo 4170 g (syntymäpaino 3505 g) ja pituuttakin oli 54 cm (52 cm). Pojalla on vaan kovasti vatsavaivoja, joita nyt yritetään helpottaa Cuplatonilla ja tuntuu, että pikkuisen on tilanne onneksi helpottanutkin. On vaan niin tuskallista katsoa toisen venkuroimista kipujensa kanssa, kun on kuitenkin vaan rajallisesti sellaista, millä itse voi pojan oloa helpottaa. Vatsavaivat aiheuttavat sen, että imetys päättyy nykyään useimmiten kauheaan häsläämiseen ja itkukohtaukseen. Muutama ilta sitten poika valvoi putkeen 6,5 tuntia huutaen ja väkisinkin tuli mieleen pelko koliikista,

mutta varmaankin syynä oli " vain" vatsavaivat ja yli mennyt väsymys.



Yöt sujuu onneksi pääosin hyvin; poika menee yöunille n. 22 ja 24 välillä ja herää syömään pari kertaa yössä. Vaunuissakin pikkumies nukkuu hyvin. Muuten päiväunille käydään välillä helposti, mutta useimmiten ei niin kovin helposti. Esim. eilen oli vaikeuksia saada selvästi väsynyt poika suostumaan unille, mutta onneksi nukahti viimein kapaloituna. Kirsikka kyseli unen määrästä: meillä poika nukkuu mielestäni aika paljon vaikkakaan kaikki unen laatu ei öitä ja vaunulenkkejä lukuunottamatta taida olla parasta mahdollista. Poika jaksaa yleensä olla kerrallaan hereillä puolesta puoleentoista tuntiin ennen kuin kitinä alkaa.



Meidän oli tarkoitus pärjätä ilman tuttia ekat 4-6 viikkoa, mutta selkeän imemisen tarpeen ja vatsavaivojen aiheuttaman itkun takia päädyttiin ottamaan tutti käyttöön jo 3 vkon iässä. Neuvolassakaan ei nähty tälle esteitä, kun poika kasvaa hyvin eli on selvästikin oppinut oikean imuotteen. Tutin kanssa poika suostuu jäämään sänkyynsä vaikka ei olisikaan ihan kanttu vei jo valmiiksi. Me yritetään tosin käyttää tuttia harkitusti niin, ettei ihan joka välissä olla sitä tunkemassa pojan suuhun.



Jotenkin sitä kuvitteli, että lapsi löytäisi saman tien turvaa äitinsä sylistä, mutta poika - ehkä osittain vatsavaivojen takia - ei oikein viihdy sylissä kauan missään asennossa. Kaipa tilanne muuttuu kunhan aika kuluu, vatsavaivat hellittää ja poika kasvaa???



Riina ja poika 3,5 vk

Neitokainen tosiaan nukkuu eli on aikaa kirjoitella. Meillä tuo unen määrä vaihtelee päivittäin. On päiviä, jolloin tuntuu, että pienokainen ei muuta tee kuin nukkuu ja sitten taas välillä tuntuu, ettei hän ollenkaan osaa nukahtaa. On valvonut yli kaksi tuntiakin putkeen välillä ja jatkanut sen jälkeen valvomista jo tunnin unien jälkeen. Yli kolmen tunnin unia tyttö ei nuku öisin eikä päivisin - kolme tuntia tuntuu olevan se maksimiaika, jonka jaksaa syömättä. Hereillä ollessa syö tiheämmin. Maidon tulo välillä minuakin mietityttää, mutta kaipa sitä riittää, kun lapsi on ihan tyytyväinen ja kasvaa. Välillä maitoa kyllä ihan suihkuaa, mutta välillä rinnat tuntuvat ihan tyhjiltä. Mistäpä tuostakaan tietää.



Meilläkin isukki palasi eilen töihin ja nyt on sitten kaksi päivää oltu tytön kanssa kahdestaan. Mukavasti on kyllä mennyt. Onneksi pikkuneiti eilen jopa nukahtikin jo klo 23 (on muutamana yönä mennyt yhteen asti...), niin ei äidin tarvinnu yksin valvoa. Eniten mua tosiaan rasittaa tuo yöllä valvominen, koska en osaa nukkua päivällä. Olen kyllä lepäillyt päivällä, mutta unta en ole kertaakaan saanut. Siksi nuo yöunet tuntuvat niin elintärkeiltä. Onneksi tyttö kuitenkin nukkuu edes niitä kolmen tunnin pätkiä ja nukahtaa pääasiassa heti syömisen jälkeen, niin äitikin ehtii yöllä saada unta, vaikka nukahtaminen myöhäiseen menisikin. Pitää vaan sitten jatkaa sitä yötä aamusta. Minäkin kyllä olen miettinyt, että miten sitä sitten pärjäillään kun (toivottavasti joskus) tulee lisää lapsia ja toinen valvottaa myöhään ja toinen herättää aikaisin... Kai sitä kaikkeen tottuu.



Nyt kuuluu vaunuista jotain pientä ääntelyä, jokohan pikkuinen kohta herää.



Hansuli ja neitokainen (huomenna kolme viikkoa)

näköjään sitä ehtii kerran viikossa enää koneelle, kun raskaana ollessa sitä aikaa järkkäs joka päivä ;D



Nytkin on poju olalla, juuri imetin ja lukaisin pikaisesti pinon läpi... katsotaan mitä ehdin kirjoitella.



IKÄ: me oltiin miehen kanssa 21 vuotiaita kun saatiin esikoinen ja kaikki muut ottivat ihan hyvin asian vastaan, mutta anoppi kysyi ensi töikseen " oliko vahinko" . Mies siihen vain tokas, että voi hän tyhmä olla mutta osaa hän yhden lapsen tehdä ;) meni äitee hiljaiseksi,hih.

Nyt ollaan 27 vuotiaita ja tämä kolmas ei enää yllättänyt ketään. Paitsi tällä kertaa oma äitini ihmettelee miten oikein jaksan ja nyt kun minulla todettiin harvinainen lihassairauskin (suomessa noin.200 henkilöllä!)

Mutta hyvin ollaan pärjätty ja olishan se neljäskin joskus ehkä vielä.....



Me pidetään ristiäisiä isänpäivä viikonloppuna, jollain muullakin oli muistaakseni samana viikonloppuna!



Jahas, nyt vauveli hermostui..vaipan vaihtoon ja isommille välipalaa.



*tiitiäinen ja pojat *

Aivan ihanan aurinkoinen päivä ollut tänään,pihalle vaan ei ehditty ollenkaan noitten tyttöjen kanssa...Pojat pihalla kyllä on ollut,mutta tuota 2v10kk tyttöä ikäistä en oikein uskalla antaa olla pihalla ilman valvontaa.Tänään lasten kouluun kuljettamisien, kovan päänsäryn ja kaiken muun hässäkän takia en muistanut edes laittaa aamuruokaa lapsille..." juu,tunnen olevani superhuono äiti!!!" Vasta kun tytöt oli päiväunilla yhden aikoihin muistin että lapset oli syöneet vain aamupalan ja jugurttia aamupäivällä...Arvaatte että tuntui kurjalta...Toki koululaiset oli saaneet ruokaa koulussa,mutta kaksi nuorinta ei...No eihän tuo nyt maailmaa kaada,ja lapset sai ruokaa heti kun vain sain spagetit keitettyä ja kastikkeen lämmitettyä,mutta kaikkea sitä voi sattua kun perheessä on uusi pieni jäsen joka sekoittaa elämää kuitenkin jonkin verran...



Yöt menee täällä nykyään heräilemällä 3-5 kertaa,neiti syö ja tuhisee,eikä oikein saa unta.Kainalossa nukkuu,mutta siinäkin ähisee ja tuhisee...siitä syystä,valvomisesta siis,on mulla joka aamu päänsärkyä melkoisesti,ja aamut meneekin sitten ihan pilalle kunnes saa päänsäryn pois.Noi panadolit ei oikein tahdo särkyyn auttaa,mutta ei oikein muutakaan näin imetyksen aikana ottaa.neidillä tuntuu muutenki rytmi oleman jotenkin hakusessa,nyt nukkuu jo neljättä tuntia yhteen kyytiin!Olenkin jo montamonta kertaa saanut aivan rauhassa käydä kaupassa ilman lapsia kun vauvan voi huoletta jättää iskän kanssa kotiin.Kun vaan vaavi saa ennen lähtöä vatsansa täyteen maitoa niin hyvin menee ilman äitiä.Meillä nuo kauppareissut on siksi mun hoidettava kun tuo isäntä inhoaa kaupassa käyntiä...ja tuo sieltä poikkeuksetta vaan ison kasan maitoa,ei juuri muuta.Ei muka yhtään ajatukset kulje kaupassa että mitä pitäisi ostaa...No en yhtään ihmettele,tällaselle porukalle kun saa ostaa niin ison määrän ruokaa,etten viitsi edes kauppalistaa kirjottaa kun se olisi niin loputtoman pitkä!!!



Ootteko te muut kuinka kulkeneet jo vauvan kanssa kaupoissa,kerhoissa ym?Meillä vauva on käynyt vasta kerran mummolassa,muuten ollaan pysytelty vielä kotosalla.Kerhoon tekisi mieli jo lähteä ja ajattelinkin että ensivk mennään äiti-lapsi-kerhoon kun neiti tulee 1kk.Isosisko vaan alkaa hermostua kun ei näe kavereita!Ja itsekkin on kiva saada taas juttuseuraa!



Mutta nyt riittä tämä sepustus...

Mukavaa viikonloppua kaikille!



Unelias ja pikkuneiti 3vk