Lue keskustelun säännöt.
Sain lapsena 4-5 -vuotiaana käydä itse kaupassa. Nyt ei oman lapsen kohdalla tulisi kuuloonkaan
03.05.2022 |
Vietin varhaislapsuuteni Pk-seudulla eräällä kivalla asuinalueella. Kauppa ei ollut ihan pihassa mutta aika lähellä eikä tarvinnut mennä autotien yli vaan pääsi kävelyreittejä. Muutimme ollessani viisi toisaalle, ja tiedän saaneeni jo pitkään ennen tuota muuttoa käydä yksin ja kaverin kanssa kaupassa ostamalla jonkun karkkiaskin tai pillimehun. Sain viikkorahaa jo tuolloin pienenä viisi markkaa ja sillä ostin. Etukäteen oli sovittu minkä voin ostaa.
Oma lapsi täyttää neljä ja on ihan mahdoton ajatus että hän menisi yksin kaupasta ostamaan jotain.
Onko maailma oikeasti muuttunut näin paljon?
Kommentit (49)
Vierailija kirjoitti:
Mä ostin äidille tupakkaa ärrältä, olin jotain 7. Siis 70-luvulla.
Sama juttu, 80-luvulla tosin. Tupakkaa ja kaljaa paikalliselta kioskilta "lapulla", myyjä soitteli sitten äitille että pitääkö paikkansa että lapsellesi saa tällaisia myydä. Sellainen oli ajan meininki.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olitteko rikkaita, kun sait 5 markkaa viikkorahaa ja vieläpä 4-5-vuotiaana? 5 markkaa oli silloin tosi iso raha.
Itse sain 70-luvulla vain muutamia markkoja muutaman kerran vuodessa ja vasta kouluikäisenä. Ja emme olleet köyhiä, vaan ihan tavallisia.
Iso raha? Ei kai. Sain neljävuotiaana neljä markkaa, viisivuotiaana viisi markkaa, kuusivuotiaana kuusi jne. Ei oltu rikkaita, ehkä keskituloisia vähän parempituloiset akateemiset vanhemmat minulla oli. Ap
Kyllä, 80-luvulla oli ihan eri meininki. Ei sellaista ole enää tänä päivänä edes maaseudulla, vaikka siellä nyt muuten eletään suht yhtä rauhallisesti kuin kaupungeissa entisaikaan.
Lapset saivat entisaikaan tehdä ja mennä paljon, paljon vapaammin kuin nyt. Ensinnäkin lapset olivat paljon enemmän ulkona, ensin äiskän kanssa hiekkalaatikolla, sitten kavereiden kanssa. Tuntikausia joka päivä. Ulkona keksittiin tekemistä ja osattiin toimia. Ehkä kaupan pihalle oli jo itsenäisesti seikkailtu ennen kuin siellä sai luvan kanssa käydä.
Nykyään nyhjätään valvottuna sisällä. Ei tuollainen entisaikojen vapaus täysin hyvästä ollut ja erilaisia onnettomuuksia tapahtui paljon enemmän kuin nykyään.
Korjausliike tuosta oli silti liiallinen. Nykyään ei ulkoilla, liikuta, eikä käydä euron kolikko taskussa ostamassa pillimehua kaupasta. Äiti tai iskä maksaa sen kortilla muiden ostosten joukossa. Moni kuskaa lapset nykyään kouluun ja harrastuksiin, vaikka siihen ei olisi mitään syytä. Ei ole huono sää eikä kiire.
80-luvulla vauva jäi vaunuihin nukkumaan kaupan oven viereen. En ole enää nähnyt, edes koiria.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olitteko rikkaita, kun sait 5 markkaa viikkorahaa ja vieläpä 4-5-vuotiaana? 5 markkaa oli silloin tosi iso raha.
Itse sain 70-luvulla vain muutamia markkoja muutaman kerran vuodessa ja vasta kouluikäisenä. Ja emme olleet köyhiä, vaan ihan tavallisia.
Iso raha? Ei kai. Sain neljävuotiaana neljä markkaa, viisivuotiaana viisi markkaa, kuusivuotiaana kuusi jne. Ei oltu rikkaita, ehkä keskituloisia vähän parempituloiset akateemiset vanhemmat minulla oli. Ap
Isoisäni palkka 50-luvulla oli 115 markkaa/tunti. Siihen nähden 5 markkaa olisi ollut pieni raha.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lapset ovat muuttuneet avuttomammiksi. Maailma on turvallisempi, kuin tuolloin oman lapsuutesi aikana.
Miten niin maailma on turvallisempi? :D
Ja riippuu toki missä sitä itse sijaitsee. En usko sekuntiakaan, että esim Helsinki olisi nyt tänä päivänä turvallisempi, kuin esim 30v sitten. Päin vastoin, mutta itsepähän äänestitte.
Eri kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olitteko rikkaita, kun sait 5 markkaa viikkorahaa ja vieläpä 4-5-vuotiaana? 5 markkaa oli silloin tosi iso raha.
Itse sain 70-luvulla vain muutamia markkoja muutaman kerran vuodessa ja vasta kouluikäisenä. Ja emme olleet köyhiä, vaan ihan tavallisia.
Iso raha? Ei kai. Sain neljävuotiaana neljä markkaa, viisivuotiaana viisi markkaa, kuusivuotiaana kuusi jne. Ei oltu rikkaita, ehkä keskituloisia vähän parempituloiset akateemiset vanhemmat minulla oli. Ap
Isoisäni palkka 50-luvulla oli 115 markkaa/tunti. Siihen nähden 5 markkaa olisi ollut pieni raha.
Siinä välissä on ollut https://fi.wikipedia.org/wiki/Rahauudistus
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä oon hoitanut yön yli vauvaa kun olin 11-vuotias.
Kaikenlaisen väkivallan määrä on laskenut merkittävästi.
Lasten tapaturmakuolleisuus on pudonnut 70 luvulta lähtien 90%.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nykyään lapsia pidetään niin hirveän avuttomina ja tyhminä että he eivät muka pärjää yksin mistään. Minä heikkolahjainen autisti kävin 1980-luvun alussa jo noin 4-vuotiaana noin puolen kilometrin päässä yksin kaupassa ostamassa jotain jos äiti tarvitsi vaikka olin älyllisesti varmasti noin 3-vuotiaan tasolla ja melko avutonkin. Päiväkotiinkin menin aamulla yksin ja tulin sieltä yksin kotiin vaikka matkaa oli melkein kilometri tosin turvallista seutua jossa ei paljon autoja kulkenut. Koskaan ei tapahtunut mitään pahaa vaikka piti ylittää autotiekin suojatien kohdalta mutta nykyään vanhempien mielestä se Kukkamielikki-Lumpeenkukka-Keijukaarina ei voi mennä minnekään yksin ilman vanhempia kuin joskus ripille pääsyn jälkeen.
Vierailija kirjoitti:
Vastuutonta vanhemmiltasi
Todellakin. Ei kukaan tervejärkinen aikuinen päästä alle kouluikäistä lasta yksin mihinkään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä oli koko naapurustossa kirjoittamaton sääntö, että kun oli täyttänyt 5, sai lähteä isompien lasten kanssa leikkimään kotipihaa kauemmaksi ja myös kaupassa sai käydä yksin silloin.
Kävin kauppa-autosta sätkäpaperia ja kiltapussin heinäpellon työporukalle. Kauppa-autokuski kysyi virnuillen kenelle vietä tupakit. Viittasin heinäpellon reunaan jossa riemua riitti.
Olin tuolloin n.6v
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kävin faijalle ostaa "tilitikkuja" ja tupakkaa 3-4 vuotiaasta lähtien. Miettikää!!!! Siis tämä ennen tupakkalakia.
Eri kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olitteko rikkaita, kun sait 5 markkaa viikkorahaa ja vieläpä 4-5-vuotiaana? 5 markkaa oli silloin tosi iso raha.
Itse sain 70-luvulla vain muutamia markkoja muutaman kerran vuodessa ja vasta kouluikäisenä. Ja emme olleet köyhiä, vaan ihan tavallisia.
Iso raha? Ei kai. Sain neljävuotiaana neljä markkaa, viisivuotiaana viisi markkaa, kuusivuotiaana kuusi jne. Ei oltu rikkaita, ehkä keskituloisia vähän parempituloiset akateemiset vanhemmat minulla oli. Ap
Isoisäni palkka 50-luvulla oli 115 markkaa/tunti. Siihen nähden 5 markkaa olisi ollut pieni raha.
1970 viisi markkaa on vastannut 7,62 euroa nykyrahassa eli aikas paljon viikottaista karkkirahnaa 5-vuotiaalle. Toki inflaatio sitä sitten nakersi sitä vuosi vuodelta niin, että vuonna 1980 arvo oli enää 2,61 euroa.
Se on kyllä metkaa, että lapsia raahataan kauppoihin pikkuvauvasta lähtien ja viimeistään teineinä he alkavat notkua ostareilla, mutta yksin heitä ei voi laittaa kaupasta hakemaan mitään tavallisia ruokaostoksia.
En muista, että olisin ikinä missään nähnyt yhtäkään teiniä, joka aivan selkeästi olisi ollut perheen ruokatavaroita ostamassa.
Ei lapsilta saa nykyään vaatia mitään. Tai se on silleen jännästi, että samaan aikaan niiden pitäisi osata kaikkea, mutta ei heille voi mitään opettaa eikä saa vaatia mitään, se on ihan liiallista puuttumista lapsen kehityskulkuun. Sitten kun ne ei toimi itsenäisesti, niin sekin on väärin. Tai jos ne toimii, niin kotona on ihan varmasti jätetty huomiotta ja selviytymään itsekseen.
Vierailija kirjoitti:
Se on kyllä metkaa, että lapsia raahataan kauppoihin pikkuvauvasta lähtien ja viimeistään teineinä he alkavat notkua ostareilla, mutta yksin heitä ei voi laittaa kaupasta hakemaan mitään tavallisia ruokaostoksia.
En muista, että olisin ikinä missään nähnyt yhtäkään teiniä, joka aivan selkeästi olisi ollut perheen ruokatavaroita ostamassa.
Meillä 7v ja 10v käyvät ruokaostoksilla, ovat käyneet jo pari vuotta.
Voisi tuo 9v. käydä kaupassa, mutta harvoin on niin akuuttia tarvetta. Ei hänelle isoja ostoksia kuitenkaan voisi laittaa. Käteistä emme käytä eikä hänellä ole maksukorttia, joten sekin puoli pitäisi miettiä uudestaan.
Puhelin lapsella on ja asialla on kaksi puolta. Se tuo turvaa, mutta toisaalta on arvokasta omaisuutta, jota pieni lapsi ei pysty puolustamaan, jos joku sitä tulee vaatimaan itselleen.
Olitteko rikkaita, kun sait 5 markkaa viikkorahaa ja vieläpä 4-5-vuotiaana? 5 markkaa oli silloin tosi iso raha.
Itse sain 70-luvulla vain muutamia markkoja muutaman kerran vuodessa ja vasta kouluikäisenä. Ja emme olleet köyhiä, vaan ihan tavallisia.