Lue keskustelun säännöt.
Mitä mieltä olette tästä vaikenemisesta?
03.05.2022 |
Jo kuukauden ajan miettinyt olenko vainoharhainen. Olemme asuneet miehen kanssa kymmenen vuotta yhdessä. Viimeaikoina on ollut jotenkin vaikeaa. Ei riitoja mutta ei läheisyyttä tms.
Ostimme talon muutama kuukausi sitten. Mies omistaa talon mutta ostopäätös oli yhteinen ja minun ehdotus.
Olen koko talven ollut paljon työssä ja en ole ehtinyt remonttihommiin talolle. Nyt mies on siellä joka viikonloppu. Kun kysyn jotain, esim ostanko jo keittiöön kalustetta tms tai aletaanko jo laittamaan pihan terassia, hän vaikenee. Koskaan hän ei puhu mitä on tehnyt talossa. Kun kysyn mistä vain on vastaus epämääräinen.
Pitääkö nyt minun ajaa yli sata km yksin salaa arkipäivänä että näkisin mikä on asian nimi. Joskus ajattelen että asuuko siellä jo toinen nainen tms kun minulle ei puhuta.
Kommentit (59)
Mies on ryypännyt kaikki remonttirahat ja talosta on paljastunut kosteusvaurio. Toinen nainen on jo katsottuna valmiiksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Talo ei ole sinun joten asia ei sinulle kuulu.
Kyllä se kuuluu. Meidän on tarkoitus muuttaa siihen yhdessä heti kun mahdollista. Olen myös jo laittanut talon kunnostukseen rahojani ja olemme sopineet kuka mitäkin haluaa ja mitä haluaa kustantaa.
Olemme yhdessä oleva pariskunta. Nähdäkseni täysin järkeviin kysymyksiin ja järkevään keskusteluun hiljeneminen ei ole normaalia. Eikä se että puoliso viettää aikaa jossain kertomatta mitään.Talo ei edelleenkään ole sinun joten sinulla ei ole mitään määräysvaltaa siihen. Jos miehesi ei halua sinua sinne niin sitten sinä et saa lain mukaan sinne mennä. PISTE.
Omistiko äiti puolet talosta /asunnosta, jossa asuitte? Vai isäsi? Äidilläsi ei ollut mitään sanottavaa mihinkään?
Ehkä remontissa on tullut viivästyksiä, ehkä mies on mokannut jotain, muttei halua puhua siitä eikä myöskään kertoa valkoista valhetta.
Kysy mieheltä "miksi et vastaa kun kysyn sinulta taloon liittyviä asioita?"
Blogini: https://ilouutinen.blogspot.fi/
Joo joo ap, jopas taas trollin väänsit.
Että oikein kysyit: "Että ostanko jo jotain keittiökalustetta"?
Mikä on keittiökaluste?
Yleensä keittiökalusteet tilataan mittojen mukaan ja yhdessä päättämällä, millaisen kaapistot sun muut hankitaan.
Ja jos remontointi on kesken, ei kai silloin ensimmäisenä ruvet terasseja kalustamaan ja kukkia laittamaan, koska remontti tietää aina edestakaisin kulkua joka ovista ja sotkua huoneisiin, terassille, eteiseen ja joka paikkaan.
Oisit edes vähän viitsinyt nähdä vaivaa provosi eteen, nyt se paistaa täysin läpi, lapsellisena trollina.
Ai, että talo ostettu sadan kilometrin päästä,
No miten ap ja hänen miehensä aikovat töissä käydä päivittäin, noin kaukaa.
Missä olette aikaisemmin asuneet?
En usko sanan sanaa¨kaan koko sepustuksesta, täyttä keksittyä satua koko hela hoito.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä kunnostan 100% omistamaani taloa johon muutan kun eroan miehestäni. Hän ei tätä tiedä. Kun talo asumiskuntoinen muutan. Rahat on omiani, mutta mieheni tehnyt pieniä korjaustöitä ja ostanut yksittäisiä kympin tai parin juttuja sinne tyyliin tiiviste.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sanot, että mies omistaa talon. Kerrot myös miten mies käyttäytyy kuin talon asiat eivät kuuluisi sinulle. Näistä voi jokainen päätellä, että sinä et ole sinne taloon ikinä muuttamassa. Et siis ole vainoharhainen.
Mies omistaa talon. Tarkoitus ehkä jättää hänen tyttärelleen sitten joskus joskus.
Minä taas omistan 1,5 osakehuoneistoa joten ei tämä mikään omaisuuskilpailu.
Työni puolesta en ole voinut talolla käydä enkä talvella edes halunut koska se on remontti vaiheessa.
Tässä kuviossa ei ole muuta kuin outo puhumattomuus. Mies puhuu kaikkea mutta ei koskaan yhdellä sanallakaan talon laitosta. Eikä yhteisestä suunnittelusta. Jos kysyn mitä olet nyt tehnyt siellä, hän ei sano mitään tai alkaa puhumaan jotain asiaan kuulumatonta. Koskaan hän ei oleta tai kysy halunko mennä/tulla talolle.
Jos hän ei ole saanut mitään tehtyä? Menee vaan paikalle ryyppäileen tai unelmoimaan, mutta remontin teko on jäänyt tekemättä.
Ajattelee ehkä, että huomena sitten aloitan, mutta ei pystykään aloitetaan, asiasta on tullut liian iso mörkö salailun ja tai työmäärän takia?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten te "ostitte", jos mies kuitenkin yksinään omistaa sen? Mieshän sen osti, et sinä.
En tiedä miten muiden parisuhteet on ja tämäkin on ensimmäinen avioliittoni, niin käsitän että käytämme yhdessä sanaa me.
Kun mies ostaa auton hän ostaa sen, ja on sen ostanut ihan minun nimiini. Minä huolehdin sen kuluista. Kun näin tämän talon näytin miehelleni ja kävimme yhdessä katsomassa.
Olin kaupanteko hetkellä mukana. Se mitä sinne halusimme on yhteisesti mietititty.
En ymmärrä mitä ymmärrän väärin?
Nyt on seinä vastassa, en voi suunnitella mitään yksin enkä yhdessä. Ydin kysymys on, mitä on tapahtunut tai tapahtumassa ja miksi mies ei voi sanoa mitään?
Ap, aloituksessa et sano, että olet naimisissa.
Aloitukessasi sanot, että olette asuneet 10 vuotta yhdessä.
Päätä nyt tässä trollisassi, olet avioliitosssa vaiko avoliitossa..
Koko sun juttusi on täyttä puhdasta haisevaa sontaa!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sanot, että mies omistaa talon. Kerrot myös miten mies käyttäytyy kuin talon asiat eivät kuuluisi sinulle. Näistä voi jokainen päätellä, että sinä et ole sinne taloon ikinä muuttamassa. Et siis ole vainoharhainen.
Mies omistaa talon. Tarkoitus ehkä jättää hänen tyttärelleen sitten joskus joskus.
Minä taas omistan 1,5 osakehuoneistoa joten ei tämä mikään omaisuuskilpailu.
Työni puolesta en ole voinut talolla käydä enkä talvella edes halunut koska se on remontti vaiheessa.
Tässä kuviossa ei ole muuta kuin outo puhumattomuus. Mies puhuu kaikkea mutta ei koskaan yhdellä sanallakaan talon laitosta. Eikä yhteisestä suunnittelusta. Jos kysyn mitä olet nyt tehnyt siellä, hän ei sano mitään tai alkaa puhumaan jotain asiaan kuulumatonta. Koskaan hän ei oleta tai kysy halunko mennä/tulla talolle.Jos hän ei ole saanut mitään tehtyä? Menee vaan paikalle ryyppäileen tai unelmoimaan, mutta remontin teko on jäänyt tekemättä.
Ajattelee ehkä, että huomena sitten aloitan, mutta ei pystykään aloitetaan, asiasta on tullut liian iso mörkö salailun ja tai työmäärän takia?
Tätä minäkin epäilen. Nykymiehet on niin kivin saamattomia, ainut mikä niitä kiinnostaa on sohvalla makaaminen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Talo ei ole sinun joten asia ei sinulle kuulu.
Kyllä se kuuluu. Meidän on tarkoitus muuttaa siihen yhdessä heti kun mahdollista. Olen myös jo laittanut talon kunnostukseen rahojani ja olemme sopineet kuka mitäkin haluaa ja mitä haluaa kustantaa.
Olemme yhdessä oleva pariskunta. Nähdäkseni täysin järkeviin kysymyksiin ja järkevään keskusteluun hiljeneminen ei ole normaalia. Eikä se että puoliso viettää aikaa jossain kertomatta mitään.
Mitä ihmettä. Missä ihmeen maailmassa elät. Laitat rahojasi taloon, vaikka miehen nimissä on talo ja omistaa yksin sen.
Enkä mies miettii, voiko joku olla noin tyhmä ja voiko hän käyttää sinua tosta vain hyväksi maksattamalla sinulla remppoja, johon sinulla ei ole omistusoikeutta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitäpä jos keskustelisit sen miehen kanssa teidän suhteestanne?
Jos se ei onnistu niin kannattaa erota ennemmin kuin miettiä kuinka voisit kontrolloida miestäsi.
Sulla on kenties vainoharhoja tai olet jotenkin oikeassa whatever... Miehellä on kuitenkin oma mieli ja ajatukset.
Voi hänkin ajatella että sinulla on toinen mies ja siksi viihdyt niin hyvin töissäsi ja/tai pelätä että käytät häntä hyväksi taloudellisesti.
Voi olla stressiäkin vaan. Voi olla mitä vaan. Voi olla toinen nainenkin tai jotain muuta.
Oikeesti.. Täällä mietit ja pohdit pitäiskö mennä katsomaan jos vaikka jäisi kiinni...
Me ei täällä voida sua auttaa. Se on sun ja miehes parisuhde ja me ei voida teidän ongelmia ratkoa
Totta joo mutta kun puhua ei voi yksin. Ja kun kaikesta muusta voi puhua muttei tästä. Se talo ei ole tärkein mutta ihmettelen miten kulminoituu nyt siihen. Vaatausta en saa kuin käymällä. Harmittaa ihmisten ajatus omistamisesta. Pitäisikö minunkin nyt sanoa miehelle ettei saa käyttää kuin puolta osakehuoneistoa, koska omistaa vain sen? Kyse ei ole omistamisesta vaan puhumisesta.
Se on sun valinta elää tuollaisessa suhteessa. Sun valinta maksella remontteja taloon jota et omista ym.
Niin. Eihän se ollut se ongelma vaan puhumattomuus.
Mitäpä haluaisit miehen sanovan?
Entä jos se ei riitä? Mee vaan katsomaan mitä talolla puuhailee. Mitäpä jos siellä ei tapahdukaan mitään "ihmeellistä"? Riittääkö se?
Vieläkö pitäisi puhua? Mitä jos ei puhu?
Mitä pitäisi edes puhua?
Vääntää kun voi hamaan tappiin asti.
Sulle se omistajuus ei ole tärkeää nyt mutta mites sitten myöhemmin?
Laita rahaa sen ven verran kuin olet valmis menettämään.
Puhumisestahan se puhe oli... Ja kun ei puhu niin mitä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voi pyhä pietari. Olen ap. Olen ollut kuusi vuotta naimisissa, asunut tämän miehen kanssa 10v ja kihloissa olimme muutaman kk.
Ja kyllä ne keittiökalusteet myös maksetaan, ei niitä vain tilata ja asenneta. Me olemme ne jo päättäneet ja mitatkin otettu mutta tilaus on toimittamista tai sen toimituksen tilausta vaille juuri siksi, etten tiedä onko keittiö siinä kunnossa ja millloin voj kalusteet asentaa.
Talossa oli jo terassi mutta sen kunto pitää mietitiä. Ja kuka sanoi kukista mitä? En minä.
Avioehto on ja se ei tee minusta omistajaa tähän taloon eikä mihinkään mieheni omaisuuteen kuten ei häntäkään minun osakkeisiin tai perintöihini. Ihme nillitystä omaisuudesta täällä. Ihan kuin kaikki pyörisi sen ympärillä jolla nimi paperissa? Vai onko täällä vallitseva käsitys että nainen ei voi omistaa, nainen aina haluaa hyötyä miehestä, nainen ei osaa kuin kokata ja maata jalat levällään? Tämä oli väärä paikka kysyä ongelmaani, luulin että kokemusta olisi ollut miksi mies ei puhu.
Vierailija kirjoitti:
Mikset laita jotain teknistä vehjettä "seuraamaan tilannetta"?
Koska se on laitonta. Miten jollekin voi tulla tuollainen edes mieleen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitäpä jos keskustelisit sen miehen kanssa teidän suhteestanne?
Jos se ei onnistu niin kannattaa erota ennemmin kuin miettiä kuinka voisit kontrolloida miestäsi.
Sulla on kenties vainoharhoja tai olet jotenkin oikeassa whatever... Miehellä on kuitenkin oma mieli ja ajatukset.
Voi hänkin ajatella että sinulla on toinen mies ja siksi viihdyt niin hyvin töissäsi ja/tai pelätä että käytät häntä hyväksi taloudellisesti.
Voi olla stressiäkin vaan. Voi olla mitä vaan. Voi olla toinen nainenkin tai jotain muuta.
Oikeesti.. Täällä mietit ja pohdit pitäiskö mennä katsomaan jos vaikka jäisi kiinni...
Me ei täällä voida sua auttaa. Se on sun ja miehes parisuhde ja me ei voida teidän ongelmia ratkoa
Totta joo mutta kun puhua ei voi yksin. Ja kun kaikesta muusta voi puhua muttei tästä. Se talo ei ole tärkein mutta ihmettelen miten kulminoituu nyt siihen. Vaatausta en saa kuin käymällä. Harmittaa ihmisten ajatus omistamisesta. Pitäisikö minunkin nyt sanoa miehelle ettei saa käyttää kuin puolta osakehuoneistoa, koska omistaa vain sen? Kyse ei ole omistamisesta vaan puhumisesta.
Se on sun valinta elää tuollaisessa suhteessa. Sun valinta maksella remontteja taloon jota et omista ym.
Niin. Eihän se ollut se ongelma vaan puhumattomuus.
Mitäpä haluaisit miehen sanovan?Entä jos se ei riitä? Mee vaan katsomaan mitä talolla puuhailee. Mitäpä jos siellä ei tapahdukaan mitään "ihmeellistä"? Riittääkö se?
Vieläkö pitäisi puhua? Mitä jos ei puhu?
Mitä pitäisi edes puhua?Vääntää kun voi hamaan tappiin asti.
Sulle se omistajuus ei ole tärkeää nyt mutta mites sitten myöhemmin?Laita rahaa sen ven verran kuin olet valmis menettämään.
Puhumisestahan se puhe oli... Ja kun ei puhu niin mitä?
Jos mitään syytä ei ole puhumattomuuteen, siis sellaista mistä voisi itse loukkaantua tai suutua tms, niin sitteb tietenkin innolla unelmia toteuttamaan tietenkin sitten voin olla luottavaisin mielin. Jos taas löytyy tai huomaa jotain, voi ainakin tarttua konkreetisesti asiaan, että mitä tämä on?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Talo ei ole sinun joten asia ei sinulle kuulu.
Kyllä se kuuluu. Meidän on tarkoitus muuttaa siihen yhdessä heti kun mahdollista. Olen myös jo laittanut talon kunnostukseen rahojani ja olemme sopineet kuka mitäkin haluaa ja mitä haluaa kustantaa.
Olemme yhdessä oleva pariskunta. Nähdäkseni täysin järkeviin kysymyksiin ja järkevään keskusteluun hiljeneminen ei ole normaalia. Eikä se että puoliso viettää aikaa jossain kertomatta mitään.Talo ei edelleenkään ole sinun joten sinulla ei ole mitään määräysvaltaa siihen. Jos miehesi ei halua sinua sinne niin sitten sinä et saa lain mukaan sinne mennä. PISTE.
Omistiko äiti puolet talosta /asunnosta, jossa asuitte? Vai isäsi? Äidilläsi ei ollut mitään sanottavaa mihinkään?
Mitä se sinulle kuuluu, kyylä?
Ilmoita että menet huomenna katsomaan taloa !
Kertoo tod näk sen jälkeen mikä on vinossa !
No sano sille et huomenna menemme talolle katsomaan miten remppa edistynyt. Jos ei ole lähdössä mukaan, mene yksin. Lainaa auto joltain jos sinulla ei ole. Kai sulla avain on?
"Miksi mies ei puhu"
No kysy siltä suoraan. Ei se muulla selviä.
Paitsi jos jokin on sinun nimissäsi niin pakotat miehesi rahoittamaan sitä suurilla summilla.