*~* HAAHUT viikko 41 *~*
[b][size=3][color=purple]Haahuilijat [/color][/size][/b]
[b][color=blue] Haahuilijat on keskenmenon kokeneiden kuumeilijoiden oma ryhmä. [/color][/b]
[color=fuchsia]~*~*~*~*~*~*~*~*~*~*~*~*~ *~*~*~*~*~*~*~ [/color]
[color=blue][size=1][b]77mm[/b] 1.9.2006 rv 11+1 todettiin ultrassa sikiö jonka sydän ei lyönyt ja koko vastasi rv 8. Tehtiin lääkkeellinen tyhjennys. Jälkitarkastuksessa kaikki oli ok ja nyt on vuotokin loppunut. Uutta raskautta toivotaan pian. Meillä on ennestään yksi poika, syntynyt 07/05. Ikää itselläni on viikkoa vaille 29 v.
[b]Adette[/b] Minä 27 ja mies 27 ja esikoisen yritys aloitettu 9/05. Terolutit ja clomit avuksi 4/06. Alkuraskauden keskenmeno 8/06.
[b]carpel[/b] Itse olen 27-vuotias, mies 32. Lapsia ei ole ja sen ensimmäisen yritys aloitettu 06/06. Keskenmeno 07/06 rv 7+2.
[b]Elisabeth72[/b] Olen 33-vee ja mieheni on 29. Meillä on kaksi tyttöä 03/03 & 08/04. Asumme ruotsissa....Elämäni ensimmäisen ja toivottavasti viimeisen keskenmenon sain joulukuussa -05. Kemiallinen raskaus 07/06.
[b]Helga76[/b] Mies ja Mä molemmat 30v. Asutaan Etelä-Suomessa ja ensimmäistä lasta toivotaan saapuvaksi. Keskeytynyt keskenmeno 07/06. Minä olen tälläinen omituisen huumorintajun omaava blondi, jolla jopa toisinaan päänupissa syttyy " heureka" lamppu. Olen myös " super-tunteellinen" , välillä mennään korkealla ja kovaa, toisinaan ryömitään pohjamudissa.
[b]joonatan05[/b] olen 25 v ja mies 27, meillä suloinen poika 1,5 v. Tuulimuna raskaus todettiin siis 11+1 07/06.
[b]Jumppakärpänen[/b] Ikää on 28v. ja naimisissa olen. Pohjanmaalta. Ensimmäinen ja toivottavasti viimeinen keskenmeno oli 10/05.
[b]Juuliar74[/b] Olen 32-vuotias yhden 1.5 v vanhan tytön äiti. Asun mieheni ja tyttöni kanssa Etelä-Karjalassa.
[b]katri72[/b] Olen 34-v ja aviomies 33-v. 11-v koira. Helsingistä. Esikoisen yritys alkoi 02/03. Keskenmenot 7/05, 12/05 ja 7/06?.
[b]Koala-72[/b] mies myös 34 v. Asutaan Espoossa. Naimisiin mentiin 2004 ja vauvakuumeilu alkoi 05/2005. Km vkolla 20+1 (kaksoset) 11/2005 ja nyt on uutta raskautta yritetty 03/2006 alkaen.
[b]laralei[/b] Olen 20-vuotias, mies 28. Pillerit jätin pois syyskuussa -05, ensimmäinen raskaus alkoi toisesta kierrosta. Raskaus todettiin tuulimunaksi uudenvuoden aikaan,juuri kun tuli täyteen rv 12.
[b]Liliane[/b] Minä ja mies molemmat 24-vuotiaita ja asumme Lounais-Suomessa. Toiveissa oleva pienokainen olisi mulle toinen (tyttö 5/01) ja miehelle eka. Spontaani keskenmeno 01/2006 rv 7+2, odotin ilmeisesti kaksosia.
[b]meillekans[/b] Toista lasta kuumeillaan (sekä minä että mies). Esikoinen sai alkunsa 10 kuukauden yrityksen jälkeen ja siinä välissä ehti olla yksi todella kivulias keskenmeno rv 8+5. Esikko on nyt reilu 9 kuukautta.
[b]Moila[/b] Olen 26-vuotias, mies 28. Meillä on 1,5-vuotias poika. Toukokuussa annoimme toiselle luvan tulla. Heinäkuussa sain plussa. Viime tiistaina kävin yksityisellä rv9+0. Sikiön todettiin kuolleen rv8+4. Torstaina mulla oli kaavinta. Putosin kovaa ja korkealta, vaikka osasin olla varuillani.
[b]-nelliina-[/b] minä olen 29 ja mies 34 vuotta. Meillä on koululaiset, tyttö ja poika. Eka ja toivottavasti vikakin keskenmeno 7/2006 viikolla 11+0, kohtu tyhjentyi itsestään, ei ollut muuta kuin nestepussi kohdussa. Kohdun koko kuitenkin vastasi viikkoja. Synnytyssairaala olis TAYS.
[b]nippula[/b] yrittäminen alkanut kesällä 2004 ja km 8/04.
[b]nipsu-79[/b] olen 26 vuotias ja mieheni on 32. Minulla on kaksi lasta 3 ja 5 vuotiaat. nyt olemme yittäneet pikku kolmosta tän kierron jälkeen 8kk. Keskenmeno rv6 9/05. Viime kierrossa testasin plussaa joka muuttui kuitenkin tädin vierailuksi eli epäilen kemiallista km 12/05, km 01/06 ja km 06/06 rv5+.
[b]Pikkutiikeri76[/b] meillä on ennestään lapset tyttö 8/02 ja poika 9/04. Asutaan pohjois-pohjanmaalla. Keskenmeno 01/2006.
[b]pipsa79[/b] Minä itse pian 27.v. ja mies 31 ja esikoista yritetään...meillä 3 Icsiä tehty josta saldona yksi keskenmeno ja sen jälkeen 2 luomuraskautta jotka kummakin menivät kesken.Tällä hetkellä käytössä clomit ja disperiini 100mg/pv.
[b]puhbear[/b] oma ikä 25v, mies pari vuotta nuorempi. Ensimmäistä toivotaan kovin hartaasti. Yritys alkoi 12/05. km 04/06.
[b]pumpsu[/b] Minä 24, Mies 26, Ensimmäistä lasta toivotaan, Spontaanit keskenmenot 4/06 ja 8/06 viikoilla 7-8.
[b]Ria73[/b] Oma ja miehenikä: 33 ja mies 29, Asutaan: Helsingissä, Lapsia: Poika 10/01, Keskenmeno 10/04, kohdunulkoinen 4/05, tuulimuna 4/06
[b]sani-74[/b] Minä 31-v, mies 37-v, lapset 01 ja 03, kohdunulkoinen 08/05.
[b]Shannon-75[/b] meillä on uusperhe, johon kuuluu mun ja mieheni lisäksi 2 poikaa mun edellisestä liitosta 10/96 ja 3/99 sekä tyttö mieheni edellisestä liitosta 2/99. Meillä on myös yksi yhteinen poika 1/04. km 4/06 ja km+kohdunulkoinen 8/06.
[b]vauva2006[/b] minä 24 ja mies 32. ensimmäisestä haaveillaan, km 11+3 spontaanisti, vauhditettu lääkkeillä seuraavana päivänä, kuukauden päästä vielä kaavinta. vauva edelleen haaveissa saada.
[b]vauvaksi[/b] minä+mies 34+38 v yhden lapsen (vm 04) onnelliset vanhemmat. Kakkosta kuumeiltiin 10 kk ja plussa 07/06 >>keskenmeno rv 12+0. Jatkokuumeilu vielä vähän avoin.
[b]VM1974[/b] minä 30 v, mies 36 v asutaan pääkaupunkiseudulla ja ensimmäistä yhteistä yritetään. Mulla ei lapsia ennestään, miehellä 10 v tyttö. Yritetty on 10 / 2004 lähtien, km 07/2005 rv 6+3.
[b]vm69[/b] Neljäs raskaus päättyi rv 20+5, jolloin synnytin pienen tyttömme. Tämä tapahtui maaliskuussa.
[color=fuchsia]~*~*~*~*~*~*~*~*~*~*~*~*~ *~*~*~*~*~*~*~ [/color]
[size=2][color=red]ex-haahut eli jo plussanneet!! [/color][/size]
[b]ulriina[/b] plussa 23.1.2006, la 5.10.2006
[b]myttynen75[/b] plussa 27.1.2006, la 6.10.2006
[b]nipsunen[/b] plussa ?, la 20.10.2006
[b]Kaksonen76[/b] plussa 15.2.2006, la 26.10.2006
[b]Swehina[/b] plussa 10.3.2006, la 12.11.2006
[b]Pirpula[/b] plussa ?, la ?
[b]marrasmamma[/b] plussa 29.3.2006, la ?
[b]maria80[/b] plussa 8.5.2006, la 20.1.2007
[b]memmuli24[/b] plussa 25.5.2006, la 1.2.2007
[b]Hannele-81[/b] plussa 14.6.2006, la 18.2.2007
[b]Enni-Maija[/b] plussa 22.6.2006, la 28.2.2007
[b]eka-vekara[/b] plussa 7.7.2006, la 18.3.2007
[b]titi75[/b] plussa 10.7.2006, la 16.3.2007
[b]Lizie[/b] plussa 14.7.2006, la 16.3.2007
[b]porkkana05[/b] plussa 17.7.2006, la ?
[b]limetti1[/b] plussa 25.8.2006, la 1.5.2007
[b]Pirpaliina[/b] plussa 8.9.2006, la 18.5.2007
[b][color=purple]Laihduttavat haahuilijat [/color][/b]
[b]Nimimerkki:[/b] VM1974
[b]Pituus ja lähtöpaino, BMI:[/b] 169 cm, 74 kg, BMI 25,8
[b]Ongelmakohdat:[/b] herkkujen syöminen, ylisuuret ruoka-annokset
[b]Keinot:[/b] Pienennän ruoka-annoksia ja vähennän radikaalisti vaalean leivän sekä herkkujen syömistä. Makeapalaksi valitsen jatkossa vain kevyitä vaihtoehtoja, kuten rahkoja.
[b]Tavoite:[/b] 9 kg pois
[/quote]
Kommentit (62)
Tervetuloa DreamOne ja pahoittelut munkin puolesta keskenmenoista. Aikamoista puuhaa tämä perheen kasvattaminen, ei aina ihan helpoimmasta päästä. Mutta lopulta palkinto onkin ylivertainen, ja kuten totesitkin, niin positiivisella mielellä eteenpäin!
Katrille samoin, katseet tulevaan. Kurja tättärä, kun vesittää välillä hyvät suunnitelmat ja oireet ;)
Sanille ja Adetelle hurjasti plussasäteitä ja kärsivällisyyttä piinaviikolle!
Vm69: Hyvää vointia ja edelleen onnitteluita! Olen niiiiiiiiin iloinen sun puolesta!
Ja Jumppikselle: Muuten lähden mielellään mukaan kimppatestiin, mutta mun on pakko testata su 22.10. (jos vielä aihetta on...) Lähden työreissuun seuraavalla viikolla, ja tekisin testin mielummin kotosalla. Onnistuiskos?
Kaikille muille terkkuja ja mukavaa syksy-viikkoa. Ihanaa polttaa kynttilöitä ja kääriytyä vilttiin! Olen super-laiska!
Koala kp 19/28-46
Katri: saa mut lisätä plussanneisiin, la 13.6.
Koala: Kiitos ihan hirvittävästi!
DreamOne (menikö oikein) tervetuloa tänne. Ikävät tapahtuvat kokoavat haahut yhteen, mutta i h a n m i e l e t t ö m ä n hienoa porukkaa täällä on.
Kuten huomaatte, lyhyt viesti kertoo kiireestä. Huomen pitäisi jaksaa töihin mennä, täytyy mennä pesee tukka jne..
Katsotaan ehtiikö töistäkään palstailla. Siellä tietty hommat kasaantunu kun perjantainkin olin jo poissa.
Ihan pikaisesti täällä nyt vasta! *Mies on ominut koneen itselleen täysin!!* Se possu..... Äskenkin hätistelin sitä tunnin verran mäkeen, ennen kun luovutti.
Dreamone: Tulikohan oikein? Tervetuloa nettipalstojen ferrari-pinoon!
On tää sen verran spesiaalia pakertamista ja säätämistä, ja ferrareja kurvaa aina enemmän paikalle mitä toivomme. =)
Ja koska kello on jo noin älyttömän paljon, miehen vika, niin pikainen lätinä omasta navasta:
Jep, lämmöt vähemmän kaakossa... =( Eli ferrari kurvailua tässä saa varmaan ruveta odottaan... En jaksa uskoo, et olisin raskaana, vaik hikee pukkaakin koko ajan, kun lämmöt 37,4 on tippunu pari pykälää alaspäin. Voikohan mun illan saunominen sekoittaa sitä jotenkin? nyt 36,8 ja pari pykälää vielä niin ollaan normaali lämmöissä.
P**kele. kp27/28
Tuskailin muutamaviikko sitten että ei ole kaavinnan jälkeen alkaneet menkat. Nyt tein aamulla varmistus testin että voin aloittaa terolut kuurin menkkojen alkamiseksi. Testiin ilmestyi vahva plussa.
Huoli on kuitenkin suuri. Ovulaatio oli kaksi viikkoa sitten ja arvatkaa mikä mulla on VESIROKKO. Nyt mua pelottaa että tämä raskaus menee kesken tai ei onnistu. Äitiysneuvolasta en saanut ketään kiinni, mutta lääkäri soittaa mulle 11-12 ja kertoo mitä voi olla tullut. Minä haluaisin iloita, mutta nyt kyllä enempi pelottaa. Tämä ei voi olla totta!Mulla tärisee kädet vieläkin, kun olin varma negasta. Nyt on viikkoja siis 4+2 oviksen mukaan. Nyt kanssasisaret pitäkää mulle peukkuja että kaikki menis hyvin ja saisin tämän pienen pitää. Oireita ei ole oikeastaan kuin lievä kuvotus välillä, mutta olen sen laittanut tämän vesirokon piikkiin+väsy ja lämmöt 37.
Plussatuulia taitaa olla liikkeellä!!! Täältä satelee raskausoireita kaikille tarvitseville, nimittäin itse olen nyt JO aika kypsä. Väsymys on aika lamauttavaa ja kuvottavaa oloa ilman ykäilyä on ihan kyllästymiseen asti. Alkuturvotukset onneksi hellittivät ja painokin tästä kropasta on päässyt hieman tipahtamaan.
Tällä hetkellä siis elellään rv 9. Tarkkoja viikkoja ei neuvolan mukaan kuulema voi sanoa, kun km:n jälkeen ei menkkoja ole tullut, mutta nyt siis olen niitä missannut kahdet. Niskaturvotusultra on 2.11. ja samana päivänä lääkärineuvola, en sitten tiedä peruako tuo jälkimmäinen vai mitähän tekisi...? Pelko persiissä kulkee koko ajan ettei kaikki ole hyvin, enkä ole nauttinut raskaudesta ihan 100% vielä. Koko ajan on mielessä, että kesken voi mennä. Toisaalta en ole voinut olla hypistelemättä pieniä vauvan vaatteita. On ne vaan niin ihania.
Jotta näin. Raskaana toistaiseksi, vaikka en sitä osaa vielä hehkuttaakaan. Toivottavasti mahdollisimman pian liitytte tuonne toiselle puolelle!! ~+~+~+~
Pirpaliina ja " Mauno" rv8+4(?)
Laitan tähän linkin keskustelusta, jota kävimme apuhin ja levinian kanssa keskenmenoaiheesta. Siinä käymme läpi vähän tuntojamme, mikäli jotakuta kiinnostaa lueskella.
http://www.vauva-lehti.fi/keskustele/tm.asp?m=8556037&p=1&tmode=1&smode…
Vaikka yritän olla positiivinen, tuossa keskustelussa paljastuu synkempi puoleni ;)
Kiitos teille kaikille, jotka otitte minut pinoonne niin sydämellisesti vastaan. Lämmittää mieltä!
Ihanaa Joonatan05 ja Pirpaliina kun teitä on onnistanut! Toivotaan todella että molemmilla pysyy aarre matkassa. Kovasti tsemppiä teille :)
Monta sataa kiloa vauvaliimaa matkaan ja turvallista odotusta teille!
ja toivotaan parasta!
Joonatan06: Kyllä on outo tilanne, mutta terkkari varmaankin valaisee sinua tämän asian suhteen.
Pirpaliinakin menee jo pitkällä ja kyllähän ne oireetkin kestää, kun palkinto on niiiiinn mahtava!
Dreamone: Lueskelinkin tuota teidän ketjua. Vaikea edes kuvitella, miltä tuntuu jatkuvat keskenmenot. Hienoa, että jaksat olla positiivinen, mutta tottakai sitä rypee vähän synkimmissäkin vesissä välillä. Meillä täällä saa tuntea mitä vaan ja valittaa saa!
Jumppis
eli tänään kp 30/28(31) testasin plussaa aconilla. viiva oli aika paljon haaleempi kuin testiviiva,mutta ihan selvästi näki sen ettei tarvinnu tihrustaa. mullahan tuli ihan ihan pientä vuotoa su kun menkkojen olis pitänyt alkaa,mutta ma aamun jälkeen ei oo näkynyt. toivotaan et tää pysyy matkassa. mulla kerkes olla yhet menkat viime keskenmenon jälkeen, et päivä kerrallaan mennään..
plussasäteitä kaikille.. pysyttelen vielä tällä puolella ettei sit tuu kovaa pudotusta jos käykin huonosti, mut niinkun sanoin päivä kerrallaan.
adette
Onnittelut Joonatanille ja Adetelle!! Itsekin plussan viime viikolla saaneena roikun vielä sitkeesti tällä puolella. Olen käynyt odotus-puolella ex-haahuissa, mutta pelottaa niin vietävästi vielä siirtyä sinne kokonaan.
Sairaslomalle jäin loppuviikoksi, flunssasta kehittyi sitten keuhkoputkentulehdus.
Olen lueskellut tätä teidän pinoa jo pidempään ja asiat tuntuvat jotenkin niin tutuilta, että ajattelinpa ilmoittautua listalle mukaan, mikäli huolitte ;-)
Olen 29 v. reilu 1 vuotiaan ihanan taaperon äippä, mieheni on 30 v. Olemme yrittäneet pikkukakkosta lähes siitä asti, kuin esikko syntyi. Aktiivisemmin viime huhti-toukokuulta. Toiveena on ollut lapset pienellä ikäerolla. Vihdoin loppukesästä sitten tärppäsi ja iloitsimme raskaudesta jo täysillä, -tietenkin kerrottiin heti sukulaisille ja kaikille. Niinpä sit kävi, että 7+5 rvk:lla tuli spontaani keskenmeno, kyseessä ilmeisesti oli tuulimuna. Nyt olen hissukseen toipunut keskenmenosta ja kovasti olemme orientoituneet uuteen yritykseen.
Aikaisemmin kyselin tuolla yleisellä puolen ovulaatiotesteistä ja miten pian ovulaatiota ylipäätään voi keskenmenon jälkeen odotella. Päätin sit ostaa elämäni ensimmäsitä kertaa ovulaatiotestejä ja aloitin ihan sokkona noin 15 päivää keskenmenovuodon jälkeen, kun ei ollut mitään hajua kierron pituudesta. Parin negatestin jälkeen sain pari haamua ja sit aloittelijan tuurilla kaksi tasavahvaa viivaa 7. pvä lauantaina. Eli ovulaatio oli varmaan sunnuntaina, kun eilen nousi lämmöt ja on korkealla edelleen. On tämä ihmeellistä miten sitä alkaa omaa kroppaansakin kuulostella, kun ei vauvaa kuulu :-)
Eli tänään mulla olis menossa dpo2 ja voisin ehkä varovaisesti ilmoittautua tuonne Jumppiksen ryhmätestaukseen. Mielelläni kyllä malttaisin vielä viikon pidempään, mutta luulen että testi polttelee tuolla kaapissa jo siihen malliin 23. pvä, että voi joutua tekemään ;-)
Harmin paikka, että täti on taas kuvannut moneen osoitteeseen. Se on niin turhauttavaa aloittaa toivominen aina alusta. Toivottavasti saatais tätsy häädettyä jonnekin pysyvästi. Tsemppiä piinailijoille, onnea plussanneille ja voimia tädin yllättämille!
Heissan kaikille haahuille!
Tuossa juuri tein aloituksen toistuvista keskenmenoista ja minut ohjattiin ystävällisesti tänne haahujen joukkoon. Täällä on monta plussannutta, sylintäydeltä onnea teille kaikille, joten porukkaan mahtuu varmaan uusia keskustelijoita.
Taustoista hieman, eli olen 29v (vm77) ja mieheni on 32v (vm74). Meillä on elokuussa 2005 syntynyt tytär. Ennen häntä mulla oli neljä alkuraskauden km:a ja hänen jälkeensä on ollut jo kaksi. Viimeisin nyt lokakuussa. Siitä vielä vuotelen ja joudun ramppaamaan Kättärillä hcg:n tarkistusmittauksissa. Rasittavaa!
Tutkimuksissa ollaan parhaillaan. Tukostaipumusta ei ole, eikä kilpirauhasessa ole häikkää. Kromosomikokeet eivät ole vielä valmiit vaikka lääkäri eilen väitti että mun tulokset olisivat tulleet. Niitä tässä nyt odotellaan ristiriitaisin tuntein. Toisaalta toivoisin että sieltä löytysi selitys näille kaikille keskenmenoille, mutta kromosomivika tuntuu jotenkin rankalta vaihtoehdolta. Jos niissä on jotain suurempaakin vikaa on hoidot meidän ainoa vaihtoehtomme ja siihen tuskin lähdemme. Tai tällä hetkellä ainakin tuntuu siltä.
Elämä on yhtä vuoristorataa. Välillä siellä aallonhuipulla olen valmis lähtemään soitellen sotaan ja yrittämään vielä kerran, oli lopputulos mikä tahansa. Aallonpohjalla taasen on elämä yhtä paskaa ja minä maailman surkein ja epäonnistunein ihminen joka ei saa edes pientä vauvanalkua pysymään sisälläni. Tuttuja tunteita varmaan monelle.
Hoitovapaa päättyy vuodenvaihteessa, kääk. Vaikka en ole vielä valmis töihin, olen kuitenkin itse asiassa hakenut uutta duunia. Hullua? Mikäli se natsaa joutuisin aloittamaan vielä aikaisemmin. Apua! Jos joku teistä haahuista omaa selvännäkijän kykyjä, olisin kiitollinen pienestä ennustuksesta. Mikäli meidän tyttö jää ainokaiseksi jäisin mielelläni koko hoitovapaaksi kotiin nauttimaan tästä ainutkertaisesta ajasta. Jos meille vielä suodaan yksi (uskaltaisko ihan toivoa kahta...) lapsi, otan mielelläni uudet haasteet vastaan. Huoh, miksi elämän pitää olla näin vaikeeta.
Nyt tyttö näköjään heräilee päikkäreiltään. Illan jatkoja kaikille haahuille!
Ikävää taas tavata uusia " näissä merkeissä." Toivotaan, että haahuilu jää lyhyeksi ja uusia plussia suodaan nopeasti. (kaikille)
Vaikka porukkamme onkin superihana, niin kuumepuolella kun ollaan, kuuluisi jokaisessa ryhmässä olla vaihtuvuutta. Plussiahan täällä tavoitellaan... Ja kestäviä sellaisia!
Aika hiljaista...
Piti mennä sapuskaa tekemään, mutta täälä oli tämän päivän aikana tapahtunut niin paljon, että pakko oli ensin tulla kommentoimaan jotain.. :)
Adette ja Joonatan; upeaaa lisää plussia!! Vetäisittekö mutkin odotuspuolle mukaan (vm69 kans) *tahtois niin kovasti jo kans*!? Onnea hirmu paljon! Ja suojeluenkeleitä pikkuisille matkaan!
Toivotaan joonatan, että vesirokosta ei vielä näin varhaisessa vaiheessa olis mitään haittaa kun eihän se verenkierto oo vielä yhtenäistynyt (vai oonkohan väärässä?). Eihän siitä varmaan muutenkaan välttämättä oo mitään haittaa, mutta toki se varmasti pelottaa.. Mutta eiköhän ne neuvolassa osaa sitten paremmin sanoa.. bd
Moment ja apuh: Mahtuuhan tänne mukaan, kiva että lisää porukkaa tulee, tervetuloa! Ikävää vain, että olette myös joutunut kokemaan keskenmenon/-menoja! *jaksuhaleja* kummallekin!
Pirpaliina: Hienoa, että tähän asti menny kaikki hyvin! Onnellista raskausaikaa sulle! :)
Kiva juttu apuh kun tulit tänne! Ja Moment myös. Meitä onkin nyt sattumoisin kolme samaa vuosimallia täällä, eli 29 olen myös minä. Tosin me vain kahdestaan miekkosen kanssa elellään, kun ei ole pienokaista meille vielä suotu.
Voi näitä aallonhuippuja, kuten apuh totesikin. Eilen oli todella surkea päivä, itketti ja mieskin meinasi jo hermostua kitinöihini. Hän on ollut todella ymmärtäväinen ja kannustava ja jaksaa aina kuunnella surkuttelujani. Mutta ymmärrän kyllä, että itsesäälini ei ole mitään mukavaa kuunneltavaa. Tosin hyvin kauniisti hän minulle aina puhuu ja koittaa piristää. Tänään taas on ollut hyvä päivä, vaikka postiluukusta tipahtikin Vauva-lehtikin. Kesällä uskaltauduin sen nimittäin tilaamaan ennen km:a. Mutta onhan sitä ihan kiva lueskella näinkin. Myös kampaaja ja uusi tukka piristivät tänään ja jaksoin pitkästä aikaa laittaa kunnon ruokaa töistä tullessani. Yleensä on vaan niin väsynyt että puolivalmis on paras vaihtoehto. Mutta päivä kerrallaan!
Mikäli kiertoni nyt on palautunut ennalleen, pitäisi tädin kaahata tiluksille maanantaina. Sitten vain apteekkiin clomireseptin kanssa ja siitä kuuri alkamaan. Jo kovasti jännittää! Tosin onhan sekin mahdollisuus olemassa ettei täti kaahaile, mutta sitä vaihtoehtoa en edes uskalla ajatella ettei tule pettymyksiä... Testirumballe en anna nyt pikkusormea. Kuten miehenikin totesi kuumeilustani: Oih, nyt tuntu pepussa nippaus, haempa akonin testin apteekista" :D
Kuumeilemisiin taas :)
Masentuneen naisen mutinoita tälle päivälle¿.
Ekana tervetuloa seuraamme momentille, apuhille!! Niin se vaan näemmä maailma heittelee, et ensin tänne saadaan iloa monesta plussasta pitkästä aikaa ja seuraavaksi se ilo vaihtuu suruksi, kun uusia haahuja löytyy joukkoomme.
Onneksi meillä on toinen toistemme tukena tällä ¿maailman parhaassa pinossa¿!! =)
Ja täällä tosiaan saa märehtiä ja kahlata siellä loputtomassa suossa, jos siltä tuntuu. Vetoapuakin sieltä suosta nousuun löytyy. ( Itse märehdin ja masensin itseeni kohtuullisen kauan ja puhuminen, taikka siis kirjoittelu, tänne auttoi kummasti, alkoi se aurinkokin pikku hiljaa paistamaan.
Joonatan & Pirtaliina & Adette: Paljon, paljon henkistä kestävyyttä toivottelen, että jaksatte toivoa parempaa huomista ja kunnon tarrasukkia kyytiläisille!
Omasta navasta: Piinaulu vaihtuikin sitten taas tädin etukäteis visiitille! Siis toinen kierto jo putkeen kun se normaali kp28 onkin kp27! Sekä alkutuhrut jäi pois ja alkoi kunnon lorahduksella, joka olikin hetkellinen¿ Taas tuhrua.
Masentaa myös siks, että olin kavereilla kyläilemässä ja siellä molempien pienet nyytit niin touhukkaina jokelteli, et mua alkoi sikana surettamaan, et miks mä en saa kokea sitä yhteekuuluvuuden tunnetta ja ylpeyttä siitä, et tää on mun lapseni ja mä olen saanut jotain pysyvää ja kestävää ja ihanaa tähän maailmaan luotua? Miks en saa? Mikä mussa on vikana, kun se ei onnistu vaikka tikutan ovista, harrastetaan seksiä ¿oikeaan aikaan¿, niin miks se ei jumankauta onnistu, miks?
Niinpä marraskuussa on viimeiset mahikset luomuiluun. Sitten alkaa soitto rumba lääkäreille. En jaksa enää uskoo siihen, ettei missään vikaa oo. Eiköhän tää vajaa kahden vuoden yritys yhdellä plussalla ala olla selvä merkki¿ ( vaikka en sitä haluaiskaan uskoa.)
Ja samalla alkaa laihis. Vaikka en kyllä ihan sitäkään purematta niele, et näin pieni ylipaino estäis raskautumisen.. vai miten on mahdollista et ne todella lihavatkin ihmiset tulee raskaaksi?
Muistuttakaa sit mua tästä laihis lupauksesta ens kuussa!
Samalla ajattelin varovaisesti ottaa juttua kaveripariskunnan naispuolisen kanssa, et miten pääsee tutkimuksiin ja mihin tutkimukseen mennä ensin jne.
Koska he on käyneet jo kaikennäköisissä jutuissa ja tulosta ei vaan synny.
Se nainen tietää mun km ja mä tiedän heidän lapsettomuudestaan jonkun verran, mut asiasta ei olla ikinä puhuttu ääneen. Jotenkin musta tuntuu, et saan sieltä kuuntelevan olkapään ja samalla hän saa musta kuuntelijan, joka _tietää_ miltä tuntuu toivoa ja haluta sitä mitä ei saa.
Huh, huh.. Olikohan tässä tarpeeksi avautumista tälle päivälle?
Ja tervehdys uusille palstailijoille; huh huh pikaisesti täältä ex-haahuilijoihin (vaikka täällä on tosi mukava porukka!)
Helgalle: ymmärrän hyvin sinun masennuksen, tuo pirun vuoto vie aina kaiken toivonkin mennessään (kuoppaan ja multaa päälle -tunne vian jää). Jaksamista! Minulla tällä hetkellä surettaa niin pirusti kun ajattelen, että nyt olis rv se ja se. Ja ettei sitten tullutkaan joulua, jolloin saisin olla isomahainen kaikkien sukulaisten joukossa ja ettei meille sitä pikkuveljeä tullutkaan jonka esikoiselle lupasin ja ja ja... Koko elämän ehti suunnittella niiden muutavan viikon aikana ja nyt kaikki on viety pois. Miksi? Mitä pahaa olen tehnyt? En jaksa ymmärtää...
Mutta ei kai se auta kuin ottaa Toivoa hännästä kiinni ja alkaa odottelemaan ovista. Oviksesta alkaa uusi elämä! :)
-vauvaksi-
Apuh ja Moment: Tervetuloa joukkoomme ja pahoitteluni keskenmenoistanne! Toivottavasti pääsette pian takaisin odotuspuolelle. ;)
Onnittelut Joonatanille ja Adetelle!! Nyt vain paljon tarrasukkia matkaan, jotta pieni pysyisi matkassa loppuun asti. Joko haluatte, että lisään teidät plussanneisiin? Jos haluatte, niin laitatteko plussauspäivän sekä la:n. Toki tällä puolen saatte vielä olla, jos siltä tuntuu.
Apuh: Rankkaa on sullakin ollut. Itsellänikin on takana kolme keskenmenoa ja nyt ehkä oli just neljäs, mutta mitään varmaa ei pysty sanomaan. Mutta kuitenkin tuon kolmannen jälkeen tutkittiin kaikki mahdollinen, ei vain löytynyt mitään syitä omiini. Sanottiin vain huonoksi tuuriksi....
ON: Tänään on kp 3 ja katseet alkaa olla jo suunnattu tuleviin yrityksiin. Eipä tässä muuta sen kummempaa.
Minulla on tilanne " päällä" eli viime to ultrassa todettiin että raskauteni on tod.näk tuulimunaraskaus, huomenna asia vielä varmistetaan. Itse olen varma että asia on juuri näin. Todennäköisesti joudun kaavintaan... Oletteko muut olleet kaavinassa vai lääkekeskeytyksessä? Miten meni? Miten toivuit? Ja koska uskalsitte aloittaa uuden yrittämisen?
Oho, tulipa läjä kysymyksiä...
Kun tilanne on ohi niin saanko liittyä seuraanne kuumeilemaan?
Tuntuu että nyt on tuhannet itkut asian takia itketty ja voimia antaa ajatus uudelleen yrittämisestä.
KIITOS jo etukäteen kaikista kokemuksista ja tiedonmurusista...
T:Surusilmäinen Irmeli
Sani: Plussasäteitä sulle oikein paljon!!! +++++++++++++
Yrityksethän meillä kuitenkin nyt jatkuu, joten täytyy vain toivoa, että ensi kerralla sitten.... ;)
DreamOnelle piti kirjoitella pahoittelut keskenmenoista eikä keskenmenosta. Pieni kirjoitusvirhe pääsi livahtamaan... Ja kuten Sani tossa sanoi, niin hienoa että osaat olla kuitenkin noin positiivisella mielellä.