**KULtaiNEN 60-LUku** viikko:41

viesteista ja mun oli ihan pakko nain iltasella nupin jo hiukan selkiydyttya tulla selventamaan...

Eli mullahan oli se superpitka extrakierto ilman kuukautisia oikeestaan kun edelliset oli elokuun alussa! Tein kaks negatestia ja kavin ultrassa jossa lekuri tokaisi etten ovuloinu ja munarakkulat siis suuria... Hedelmoityksen oli siis taytyny tapahtua jollei samana paivana niin seuraavana ja annettuaan mulle teropiikit ei tadeista siltikaan ollu tietoa. Uusinta tarkkailuun menin ja ' loysi' jotain kohdusta mutta kun oli viela hirmu aikasta niin odoteltiin kaksi viikkoa! Myos omien laskujeni mukaan ma olisin nyt korkeintaan rv6+6, mutta ultran mukaan kohdun kasvu vastaisi lahemmas rv8? Viikkoja kuitenkin tarpeeksi etta sydan olisi kuulunut sykkia. Joka tapauksessa tapaus on samanlainen kuin mun kesakuun km:ssa; ei loydetty sydanta eika sydanaania! Huomenna kaavintaan ja tulevaisuuden suunnitelmista ei tietoakaan...

Myöskään meille ei suotu toukovauvaa. Aavistellut olen jo muutaman viikon, ettei kaikki ole ok ja tänään kävin hakemassa aavisteluille varmennuksen. Raskaus oli keskeytynyt rv 6+3, reilut kolme viikkoa sitten, mutta vuoto vaan ei ole alkanut. Lääkkeellisellä tyhjennyksellä yritetään homma nyt hoitaa ihan kotioloissa. Tämä maanantai oli aika murheellinen päivä meille 60-luvun suurperheellisille.

Olipa paljon surullisia uutisia :-/ Kyllä kieltämättä vetivät mielen hailakaksi, juuri kun riemuittiin viime viikolla niin heti sakotetaan moninkertaisemmin .. On tuo luontoäidin käsi välillä hivenen liian ankara. Levinia koita jaksaa-huominen kaavinta ei varmasti mieltä paljoakaan kirkasta, mutta hengessä ollaan mukana ja henkisenä tukena !!! Käy kirjoittamassa kunhan jaksat !!! *haleja*

Tuulitiille ja isotikrulle myöskin pahoitteluni .. Koittakaa jaksaa. Isotikru oliko sinulla/lääkärillä epäilys tästä tuuliumuna raskaudesta, kun he tutkailivat tuota hcg:n nousua niin tarkkaan ? Vai onko sinulla ollut aikaisemminkin tuulimunia ?



Sonjaemmalla ja vm:llä asiat edelleen hyvin ! Vm-toivon että tuo flunssa pian jättää sinut rauhaan.



Teti kiva oli lukea kuulumisia ! Itse odottelen ' innolla' ja ' kauhulla' näitä vauvan ensiliikkeitä. Niistäkin voi tulla painajainen, kun niitähän ei aina päivittäin tunne, vaikka vauvalla kaikki hyvin olisikin. Mulla on istukka etuseinässä, ja jostakin luin, että potkut ja liikkeet saattavat tuntua vasta viikkojen 20 jälkeenkin ja kun olen vielä ekaa odottelemassa. Mitenkäs on teti sinun istukan laita, onko edessä vai takana ?

Ja tuleeko miehesi synnytykseen, ootteko puhuneet asiasta ? Ihanaa oli kuulla, että sinulla on lomapäiviä vielä jäljellä-paremminkin viikkoja, itselläni ei ole minkäänläista lomaa tiedossa .. Voi hyvin !



Täällä on ihan rikkipuhki olo eilisen jälkeen ja taas tänään sama. Koko viikon iltaa. No ei auta muu kuin jaksella.Aamulla oli hirveä nälkä, kun eihän sitä voinut kuin yhden banaanin kiskoa napaansa eilen illalla, ja kotiin kun tulin oli kello niin paljon, että suihkun kautta suoraan sänkyyn zzz. Nyt aamulla vetelinkin lautasellisen puuroa (ruis) ruisrieskaa koko ympyräisen kaikilla lisukkeilla, ja mehua+maitoa ja tarkoitus olisi keittää vielä pikakahvitkin ja syödä tuoretta omppupiirakkaa .. Ja sitten syön vielä lounaan ennen töihin menoa. Mutta loppupäivän ja illan olenkin ilman-huoh-

(.) muuten oma napa ihan hyvissä voimissa.



Voikaahan tytöt hyvin ! t. emmi rv-16+2

Oli niin mahtava plussaputki ja nyt satelee ikäviä viestejä toinen toisensa jälkeen. Halaukset kaikille!! Kyllä on pitkä tie edessä sen plussatestin jälkeen, ei muuta voi todeta.



Oma napa etenee tavallisen tätikierron mukaan=( Arvelinkin, että ei meitä inssi auta. Ainakaan yhdellä kerralla. Täytyy neuvotella sitten lääkärin kanssa, että kannattaako toinen inssi vai mennääkö rankempiin samantien. Oletan, että meillä vika (siis minulla) on jossakin jakautumisessa/kiinnittymisessä tms., koska siihen irtoomisvaiheeseen asti kaikki menee oppikirjan mukaan. Tai sitten meidän solut vaan hylkii toisiaan, eikä asialle ole tehtävissä yhtään mitään.



Saa nyt nähdä, miten lyhyt kierto tästä tulee. En ole aikaisemmin syönyt pelkkiä clomeja. Ilman pregnyliä siis, jolloin kierto tasoittui 26-28 päivään. Pms:t ovat jo päällä ja nämä pitkät parikin viikkoa kestävät pms:t ovat helvettiä. Varsinkin illat ovat vaikeita. Vatsaa polttaa ja itkettää. Eilen oli repäsykipujakin ja ne tulee yleensä viikko ennen tätiä. Kurasontaa tulee ja finnejä ohimossa. Voi p:seensilmä ja mäkelän puavo. Parempaa vointia muille!!

Vielä se elämä hymyilee, mun kohdallani tunnelmat ei ihan pohjalukemissa olekaan. Nyt vai käydään tämä läpi ja katsotaan jatkoa sitten.

Miksi tulinkaan lukemaan tänne kun mieli on maassa jo muutenkin... Levinia, Isotikru ja Tuulitii: Ei mulla ole sanoja, eikä täältä käsin voi halata, mutta mä ihan itken täällä koneella. Niin paha mieli tuli teidän puolesta.



Onneksi usealla täällä kuitenkin on asiat ihan kunnossa, ettei ihan mustaksi tämä porukkamme muutu. Vilkutuksia vaan emmille ja tetille (olikos muita...?) Teillä onneksi kaikki mallillaan.



Oma olo on maassa sen vuoksi, että olin tänään lääkärissä ja mulla on keuhkoputkentulehdus. Menee ihan niinkuin viime syksynäkin ja mua pelottaa, että taas menetetään vauva... Vaikka km:n syytä ei voitu osoittaa, mua aina mietitytti se mun sairastelu. Neljän raskauskuukauden aikana mulla oli mm. 3 antibioottikuuria, ja vaikka ne oli sopivia raskaana olevalle, niin silti asia mietitytti. Nyt olikin sellainen lääkäri, joka sanoi, että yrität nyt parantua perinteisin vanhoin keinoin (höyryhengitys jne.) ja että antibiootti otetaan VASTA viimeisenä keinona jos tauti jatkuu.



Nyt en edes muista joko olen kertonut, että sain eilen neuvolan kautta lähetteen terv. keskukseen ultraan ensi viikolle. Toivottavasti en tule jatkamaan silloin surullisten uutisten kertomista. Eiköhän niitä olla jo luettu tarpeeksi.

Isotikru ja tuulitii, lohtuhaleja teille. Luvattoman paljon on tosiaan epäonnea meidän pinossa. Viime viikolla näytti hyvältä mutta tämä viikko on alkanut synkeissä merkeissä. Onneksi on nuo odottajat jotka piristävät mieltä kertomuksineen. Ihana lukea teidän kuulumisia. Emmilläkin kasassa viikkoja paljon. Älä ole huolissasi etuseinässä olevasta istukasta, kyllä ne liikkeet sieltä tulevat(yhden sellaisen kokemuksen omaavana). Äläkä senniina vielä luovu toivosta, voihan ne olla myös raskausoireita....toivotaan ainakin niin.

Itse tulin juuri lääkäriltä,ihanalta sellaiselta. Jaksoi käydä läpi molemmat km:t ja ultrasi vielä. Oli vahvasti viimeisestä km:sta minun kertomuksen ja kokemusten pohjalta että tämä viimeinen km olisi ollut tuulimuna. Sanoi että lähes 11 viikoinen sikiö tekee km:ssa aika kipeetä ja minulla ei ollut mitään kipuja. Totesi ettei mitään estettä uudelle yrittämiselle ole, kohtukin on kuulema ihan siisti ja limakalvot ok. Tässä iässä on kuulema tavanomaista että ovulointi tapahtuu aikaisemmin kuin 14 pvä ennen seuraavia menkkoja eli kun minulla on 32 pvä kierto niin ovulointi olisi jo 10-14 pvä menkkojen alusta. Ovulointitikut kyllä näyttää ihan toista, vielä ainakin. Sitten kysyin niistä ovistikuista kun joskus menee vauhdilla ohi ja joskus jää ikäänkuin päälle. Hän sanoi että silloin kun ovistikut näyttää monta päivää vahvaa plussaa, niin munasolu ei todennäköisesti irtoa ollenkaan ja näissä nopeasti ohimenevissä plussissa munasolu sitten irtoaa. Sopii ainakin minun kroppaani tuo teoria. Ja tosiaan voi mennä illassa ohi niin kuin minullakin on käynyt.

Ei antanut mitään hormoonihoitoa, eikä muutakaan lääkettä. Jos en tulisi raskaaksi näin helposti niin sitten voisi jotain harkita mutta sanoi että katsotaan pari kiertoa ja sitten ovisaikaan varata aikaa jos ei ala tärppäämään. Jos raskautuu niin 6-7 viikolla ultraan aika niin katsotaan mikä tilanne ja jos sitten tarvitsee jotain " vahvistusta" niin katsotaan sitä sitten. Ei pitänyt tässä iässä mitenkään epänormaalina kahta km puolen vuoden sisällä. Itsestään vain tuntuu tosi kurjalle ja lääkärikin oli sitä mieltä että henkinen jaksaminen tässä varmaan on kaikista lujimmalla. Toisaalta mieli parani kun ei ole mitään selkeää syytä ja tämä voisi aivan hyvin sattua 20-vuotiaalle. No toivotaan että tässä vielä onnistutaan. Ovistikkuja suositteli jatkossakin käyttämään ja niitä on vielä kesältä jäljellä kun jäi viime tärpissä käyttämättä. Tosin suositteli tässä iässä sen tikuttelun aloittamaan jo kp12 ja jatkamaan kunnes plussa tulee.

No itsellä on ainakin parempi mieli ja isännälle kotiin mukavia uutisia. Anteeksi tämä omanapa tänään mutta helpotti niin paljon ja nyt on hyvä taas jatkaa eteenpäin.

Palaillaan...

-pietu-

Yritin tuossa lukea viime vkon ketjua, mutta enpä löytänyt mistään. Ja anteeksi, etten ole perehtynyt kaikkien kertomuksiin, joten en osaa kommentoida...



Emmin juttua on tullut seurattua, koska olemme melkein samoilla vkoilla ja mietimme samoja juttuja (istukkapiobsia ja lapsivesipunktio).



Itse olin punktiossa maanantaina ja nyt kauhulla jännään keskenmenoa. En tiedä, mikälaisella aikaviiveellä se voisi alkaa. No, mitään kummallista ei ole tuntunut... ei ainakaan vuotoa. Semmosta jomotusta kuitenkin alavatsalla, ollut ennekin ja aattelinkin, että pitäis varmaan sisäisesti tutkia, ettei kodunsuulla ole muutoksia.

Emmikin kyseli tätä: supistuksista.

mulla ei näillä viikoilla ole koskaan ollut menkkamaista kipua alavatsalla eikä varsinaisesti supistuksia, joten tämä on uusi tilanne mullakin. Luulen kuitenkin, että nuo jomotukset ovat jonkinsortin supistuksia ja niitä ei saisi olla jatkuvasti. Kun kohtu supistelee, se saattaa siis avata/pehmentää kohdun suuta. Ja näillä viikoilla se ei todellakaan ole suotavaa.



Esimiehelle kerroin raskaudestani viime vkolla, lähinnä siksi, että jos menee kesken, tietääpä sitten, miksi en ole työkuntoinen.

No, toivotaan parasta.



Tämä oli tälläistä omaanapaa, mutta hengessä mukana olen kaikkien odotuksessa, joko plussa- tai jo plussanneet odotuksessa!

Senniina: Eilen luin noita suru-uutisia niin silmät kosteina, etten kai nähnyt kunnolla sinun viestiäsi. Äsken luin sen uudelleen ja kiitos taas sinulle päivän piristämisestä. Sulla on uskomaton tapa kirjoittaa. Vaikka kaikki meneekin persiilleen, niin silti siellä on se huumori mukana. Ja sori kun mä jankutan tätä samaa joka viikko, mutta sä olet mahtava tyyppi!! Toivoisin teille pikaista onnistumista, mutta kun ei näissä näitä toiveita kuunnella...



Pietulla tuntui olevan edelleenkin positiivinen mieli. Hieno homma, aina pelottaa jos tunteet meneekin takapakkia, ja ajoittain varmaan meneekin, mutta hienoa, että olet toipunut, myös fyysisesti.



Mitäs sonjaemmalle kuuluu? Mennään niin kimpassa, että koko ajan pitäisi saada tietää, miltä tuntuu. Minusta ei tunnu miltään, ja siksi pelottaakin. Onneksi ei tarvitse odottaa enää kuin vähän reilu viikko siihen ekaan ultraan. Eikö ole kamalaa, että näinkin iloinen asia kuin raskaus, saa ihmisen näin negatiiviseksi: Mä ajattelen koko ajan, että parempi kuulla jo ensi viikolla, ettei siellä mitään kasva, kuin vasta monen viikon kuluttua kun olisi eka normaali kunnan tarjoama ultra. Tai kun sydänääniä ei sitten neuvolassa kuuluisikaan.



Niinkuin minäkin aina toisia neuvon olemaan positiivinen, itse en osaa nauttia yhtään. Mutta kun taustat on mitä on, niin pahimpaanhan sitä varautuu. Ja sitten kun tämä ikäkin varmaan jo vaikuttaa kaikkeen.



Sairiksella kotona, mutta ei mitenkään huono olo. Tuntuu vähän, että lusmuilisin, mutta on mulla lääkärintodistus.

Pikkasen parempi ilta oli eilen ja tästäkin päivästä taitaa tulla ihan jees.Kiva lukea, että juttuni piristävät muita, se piristää itseäkin.



Meillä oli ukkokin kuralla tänä aamuna. Se on aina niin myötätuntoinen ja saa finnitkin aina samaan aikaan. Joskus vitsailenkin, että onko sulla kierto sekaisin, kun finnejä tulee väärään aikaan=) Nyt ei taas tunnu niin pahalta, jos inssi menikin pieleen. Onhan tässä vielä muutama vuosi aikaa yrittää. Olen ehkä luonteeltani sellainen, että haluaisin aina kaiken tapahtuvan/onnistuvan heti. Sitten on raskasta kestää, kun ei lykästäkään. Taitaa muuten syysflussa sitten iskeä minuunkin. Pitkäänpäs sitkistelinkin. Yöllä oli kurkku tosi kipeä ja nyt on sellanen olo, että silmämunia kuivaa ja kuumottaa.



Pitänee mennä tökkimään tulppaanit ja krookukset maahan. Päivänjatkoja!

On se tämä naisen elä sitten ihmeelistä!!! Ensin sitä odottaa ja toivoo raskaaksi tulemista ja sitten aina kun ei tärppää niin masiksessa ja sittenkin kun tärppää niin pitää aina välillä käydä tuolla jossan pohjalla. Tästä voitte päätellä hyvät kamuni että masis vaihe on menossa vaikka pitäisi olla onnensa kukkuloilla kun on raskaan ja pinokainen tulossa. Voin tässä samassa vastata Emille että ne potkujen tuntemiset on sitten tosi ihana kokemus mutta siinä on myös tämä toinen puoli. Eilen ei sitten tuntunutkaan niitä liikeitä niin kyllä vetäs maahan jos ei kaikki olekkaan kunnossa, vaikka ajattelinkin ettei ne vielä muutenkaan nyt niin välttämättä kun minullakin on se istukka etuseinässä. No pikkuhiljaa pitää taas kasata itsensä ja katsoa tulevaan ja toivoa vain parasta vauvalle.



Surullisia uutisiahan täällä on taas ollut, halit vaan kaikille ja jaksamista. Sitten kun mieli parempi niin luottavaisesti kohti uusia mahdollisuuksia.



Iltavuoraan olen menossa joten näin pikaisesti täällä. Vm:lle ja kumppaneille, ei se aina tunnu siinä alkuvaiheessa juuri miltään ainakaan minulla. Sitä mietti monta kertaa onkohan kaikki hyvin kun ei mistään nipannut eikä rintoja pakottanut sun muuta, rennosti vaan eteenpäin neuvoo nimimerkki kokemusta on (vaikka masis kausi onkin nyt päällä).



Teti 21+1

Mulla kun ei työkoneelta oikein meinaa taaskaan nämä sivut latautua kunnolla niin on tämä palstailu taas vähissä. Illalla piti mutta en sitten jaksanutkaan avata kotona konetta.



Voi miten ikäviä uutisia täällä olikaan, tuulitii, isotikru. Halauksia! Ja senniinallakin inssistä nega :( . Mutta kiva että leviniakaan ei meitä vielä jättänyt¿ ja pietulla oli ihan mukavan kuuloisia uutisia, siis ikävästä tilanteesta huolimatta. Kiva että lupa uuteen yritykseen saatu ja näytti kaikki OK.



Täällä mennään päivä kerrallaan. Tänään alkoi rv 5 ja kyllä nämä ikävät uutiset mieltä painaa. Välillä varsinkin aamuisin aamupalan jälkeen vaivaa lievä päänsärky. Eilen ja tänään on yhdestä kohtaa vatsaa nipistänyt, välillä oikein kovaakin. Voisiko se alkio siellä tehdä tilaa itselleen kun tuntuu nipistys aina sunnilleen samalla kohdalla (ei siis munasarjoissa vaan navasta hieman oikealle alas ja ikään kuin etuosassa)? Väsymys välillä iltaisin kova, eilen meinasin nukahtaa puoli yhdeksän uutisia katsoessa. Ja rinnat edelleen arat, välillä enemmän välillä vähemmän.



Minä meinasin jo ehdottaa että avataan odotuspuolelle 60-lukulaisille oma pino, mutta kato kävikin kovalla kädellä. Eihän tässä uskalla minnekään mennä, ihanassa tutussa ja turvallisessa seurassa mielellään tässä pysyykin.



Eli jos ei kuulu välillä mitään niin kaikki on varmaan OK, johtuu vain tästä tökkivästä koneesta. Ja kun istun päivät toosan ääressä niin en jaksa enää iltaisin kotona tietsikkaa availla. Heti kyllä jos jotain ikävää olisi tai vaikka tulisi vuotoa tai muuta dramaattista, niin olisin kyllä salamana nettailemassa. Että täällä suunnalla nettihiljaisuus tarkoittaa vain että kaikki hyvin.

ja parempaa onnea seuraavalla kerralla.

Vm, meinasin jo eilen sulle kirjoittaa, että yritä olla turhia huolestumatta ja sairaslomaile rauhassa, jotta tauti paranee kunnolla. Jos olo tuntuu hyvältä niin sehän on hyvä merkki!



Viimeyönä heräsin siihen, että kohtua jomottaa, tuntui ihan siltä kuin olis punainen hälytysvalo alavatsassa. Piti nousta ylös ja ottaa särkylääke, että sai nukuttua taas. Ihmetyttää kyllä mikä myoma, kohtutulehdus, endo tässä nyt vaivaa. Mulla on kp18 menossa ja ovista ei ole tuntunut missään vaiheessa. Onko kellään hyviä ideoita?

Täällä sitä ollaan valmiina iltavuoroon. Eilinen ilta oli hyvä, sain mukavat työkaverit ja asiakkaat, joten no worries, seuraavat kaksi iltaa ovat samanlaiset :-) Olen oikein piristynyt tämän iltaviikon myötä, äskenkin tulin 12km lenkiltä, uskokaa tai älkää .. Siis kävellen pistin menemään, mutta en mitään etanan vauhtia vaan ihan kunnolla hikeäkin pukkasi pintaan, nyt on ihanan ramea olo :-) Suihkussa kävin ja vielä pitäisi syödä ennen kuin töihin lähden.



Senniinalle: jaksuja ! Mutta onneksi vaikutat olevan niin positiivinen ihminen, ettet heti lannistu, ja sehän on hyvä varsinkin vauvailussa !!!



Sonajaemma: Jos olet käynnyt odotus-puolella niin siellä ' eräs' kaipaili n. 40v raskaana olevia äityleitä, ja aika monta vastausta siihenkin pinoon tuli, mäkin kirjoitin ja ehdotin omaa 60-luvun pinoa meille kultaisille, jonkun pitäisi tehdä aloitus, ehkäpä sinne sitten eksyisi nämä ko. raskautuneet. Kiva kuulla, että kaikki hyvin, nyt vain odottavin mielin kohti tulevaa !!!



Teti: samma här, välillä masentaa ja välillä tulee näitä ihme spurtti kausia,etten edes yöllä saa unta, kun koko ajan pitäisi tehdä jotakin ja ajatukset risteilee kaikkialla. Ihanaa on olla raskana MUTTA tuntuu, että koko ajan saa olla huolissaankin vauvasta jne. Ja sitten olen muuttunut super herkkikseksi, eli mieheni täytyy tarkkaan valita sanansa muuten tulee itku, het jos vähänkin menee vikaan :-))



Tale: noista kuukautiskivuista, itse veikkaisin, että omani tosiaan johtui kierrosta, koska viime viikonloppu olisi norm. ollut kuukautisten alkamisajankohta, joten ehkä se oli vain sitä. Ensi viikolla kyselen neuvolassa. Tale (voi nyt mun muisti pätkii ...) kävitkö siis ' jo' lapsivesi punktiossa ? Jos kävit niin peukkuja pidetään, että kaikki olisi hyvin, ja eihän teidän vaavilla, ollut ainakaan np-ultrassa mitään haikkää, eikös niskaturvotus ollut ihan ok. Koita voida hyvin ja jaksella, vaikka vastausten odottaminen on raskasta !



Pietu: Kiva, että silläkin suunnalla kaikki ok. Samoin kävi itsellenikin kun kävin Gynellä viime syksynä, ei määrännyt mitään lääkkeitä, koska mitään ns. syytä ei löydetty sillen, ettenkö voisi ihan itsekseen raskautua ja saada vauvan ! Mutta meillähän sama juttu, että keskenmenoja monta ennen tätä raskautta. Ja ovuloinnnista, että aikaisessa vaiheessa täälläkin ovuloitiin välillä kp9-kohdalla.



(.) ei erityistä, kaikki hyvin. Paino taas noussut +4kg joten näyttää vaihtelevan kohdallani, miten sattuu. Ruokahalu kohtalainen, mutta mitään ei tee mieli, no omenoita söisin koko ajan ja joisin appelsiini mehua :-))



Hyvää keskiviikkoa kaikille t. emmi rv-16+3

Ihan tokkurainen olo, kun just heräsin vajaan tunnin päikkäreiltä.



Ankkis: Kiitos ankkis, yritän olla suotta huolehtimatta. Mikähän se sinun kipukohtaus on ollut? En osaa ehdottaa... kiinnittyminenkään tuskin sellaista aiheuttaa..?



Emmi: Sinulla on ollut kunnon lenkki-sessio. Voi miten mukavaa olisi saada sinut joskus lenkkiseuraksi noinkin pitkälle matkalle.



Itsehän käyn (terveenä) juoksemassa, mutta päätin plussauksen jälkeen jättäytyä kävelijäksi. Viimeksi juoksin, ja sitäkin jäin miettimään kun km tuli. Tosin, ei sillä voi olla syy-yhteyttä, koska en voinut muistaakseni juosta montaakaan kertaa kun olin aina kipeä.



Emmille vielä, että myös nuo mielitekosi ovat niin kadehdittavan terveellisiä. Eikö sinua närästä ollenkaan omenat ja appelsiini mehu?



Hyvä tietää, että sonjaemmalla kaikki kunnossa.



Taidan mennä kahvin laittoon. Kohta olisi tarjolla, jos jollakin mieli tekee.

Hei,



aluksi Tuulitii ja Isotikru; teille pahoittelut!



Vm; toivottavasti taudit jää tähän ja saat terveenä nauttia viikkojen lisääntymisestä ja (hieman myöhemmin) mahan kasvusta!



Teti ja Emmi tuntuvat olevan jo niin pitkällä, itse vasta odotan, että eka kymppi tulee jossain vaiheessa täyteen.



Meillä ei kunta " tarjoa" np-ultraa ja nyt olen miettinyt, menenkä itse vai en - tai siis menenkä omakustanteisesti. Nyt on lähipiirissä sekä täällä kuulunut suhteellisen monta huonoa uutisia niskaturvotuksesta ja toisilla kaikki on hyvin, toisilla ei. Oli sellainenkin tuttu pariskunta, jolla ei mitään " hälytystä" , mutta lapsi syntyi ennen aikojaa, ei selvinnyt ja juuri ennen syntymää oli selvinnyt, että on vaikeavammainen. Hekin olivat ikänsä puolesta kultaisia vanhempia.....



Sen tiedän, että pään laitto puskaan ei auta ja vammaisuus ei poistu sillä, että ei mene ultraan. Minä olen nyt vain jotenkin pyörällä päästä ja en tiedä, miten toimia.



Jaa niin, vm, mielitekoja. Ekassa raskaudessa teki mieli sokeria (sokerista syötävää), nyt tulee makeasta niin paha olo, että *uh*. Muutenkin ateriat pienentyneet ja paino hiukan laskenut. Se on kuitenkin itseni tuntien Hyvin Tilapäistä :)

hengissä ollaan vaikka polvilleen tuo kokemus laittoikin.

Keskenmenoa ei voisi todellakaan toivoa kenellekkään eikä sitä ymmärrä ennekuin itse sen kokee..



Olen sairaslomalla vielä tämän viikon ja maanataina pitäisi palata työelämään. Helppoa se ei tule olemaan kun eilen jouduin työkaverin soittaessa kertomaan miksi en tule töihin.

En jaksais kuunnella enkä ottaa vastaan lohdutuksia silmästä silmään.



Tänään hain sairaslomaa lisää kun keskemenostahan annetaan automaattisesti 3 päivää ja viime viikollahan poskiontelon tulehduksesta sitä kirjoitettiin peräti 6 päivää !!

Tottakai onhan lääkärien mielestä tulehdus sairaus kun tälläinen keskenmeno/tuulimunaraskaus on vaan rutiinijuttu !!

Anteeksi tämä katkeruus mutta en vaan voi ymmärtää !



Noh jokatapauksessa sain myös lähetteen yksityiselle lääkäriasemalle gynen konsultaatioon (ostopalveluna) ja pääsinkin sinne pikaisesti peruutusajalle kun kerroin mistä oli kysymys.



Lääkäri oli aivan ihana naistentautien erikoislääkäri joka ultrasi ja kertoi kohdun olevan hyvin supistunut ja raskausmateriaalista tyhjä, joskin kohdunsuulla oli hyytymä. Yritti tehdä sille jotain ja nyt onkin vuotoa tullut aiempaa enemmän.



Parasta koko käynnissä oli se, että uutta raskautta saa alkaa yrittämään heti vuodon loputtua ja sain sekä terolut että clomifen reseptit.

Kysyin koska aloitan terot niin sanoi että ne voi alkaa ensi maanantaista viikon päästä kun lasketaan vuodon alkaneen (tyhjennyksestä) se 14 vrk.



Nyt pitää alkaa yrittää saada tästä arjesta kiinni ja tarttua tekemättömiin töihin, ensin en jaksanut /kyennyt tekemään mitään miltei kolmeen viikkoon pahoinvoinnin vuoksi ja nyt nämä muutamat päivät olen vaan maannut sängyssä ja tuijotellut kattoon.



Anteeksi tämä omanapaisuus mutta oli vaan pakko tulla kertomaan teille missä mennään..



Kiitos että olette olemassa, olette ihania. !!



Edelleen taoivoisin että ottaisitte minut pois plussanneista , toivotaan että saadaan sinne uusi päivä pian tilalle vaikka ei se tätä menetystä koskaan mielestä pois vie...

Päivystyspolin lääkäri vaan totesi ettei tässä mitään suremista ole kun ei ole mitään menetettävääkään..mutta oli meillä melkein kolme viikkoa unelma joka kannatteli ja jota varten suunniteltiin tulevaa...



Palaamisiin ja halit teille ihan kaikille !



Isotikru

Voimia palautumiseen ikävästä iskusta.



Itselläni menossa kp 14/30 ja nyt en aikonut nukahtaa, sillä nyt on ovisaika. Viimeksihän nukahdin miehen työmatkaa edeltävänä iltana, jolloin olisi voinut tärpätä, jos olisi tärpännyt siinä kierrossa. Eipä päästy edes yrittämään. Mies katsoi niin pitkään jalkapalloa (ei kait tänäänkin taas tule joku matsi), että meikä nukahti, eikä mies hennonnut herättää. Ja se kyllä harmitti. Yritin loppukierron keksiä ihan muuta ajateltavaa, joten pidin pientä palstataukoakin. Mutta jälleen on kyllä ollut rankka alkuviikko, tosin osasyynä, että on tullut simpoja laitettua yönhämärissä matkaan. :) Hieman paremmat onnistumismahdollisuus siis ovat. Parin viikon päästä sen sitten näkee.



Onnea yritykseen kaikille kultaisille ja mahankasvatustsemppiä kultaisille odottajille!

Olo on ihan okei; Senniinalle etta lisaahan nyt ens viikon listaan mulle kohtaan km etta 06/06 ja 10/06 KM. Ikava tehtava, mutta minkas mahdan.

Joopa joo, ma kans aloitan nyt ekaks 3 kk pillerikuurin, vaikka niita vastaan noin periaatteessa oonkin, aiheuttaa kyl mulle masista noi pillerit... mutta en jaksa kumeillakaan vasailla seuraavaa 4 kk? Meillapain kun ollaan aikas aktiivisia silla saralla, heh hee!!

Mutta paatin pitaa kiinni nyt tuosta tauosta! Ens vuoden alkuun katse suunnattava: kylla mun huonot kokemukset vuodelta 2006 riittaa mainiosti, kun neljan kuukauden valein kokee sen kaikkein epamiellyttavimman vaihtoehdon. Useesti kuulee, etta ' ainakin tulee raskaaksi' , en enaa tieda onko sekaan lohduttavaa, kun raskaus ei kerran kesta loppuun!

Talleen aamusella ei paljon muuta ole viela mielessa, hyvia vointeja kultaisille!

Het alkuun sellanen korjaus, että ei ole tullut vielä negaa inssistä. Minä vaan itse päätin surkeuksissani, että pieleenhän se meni kuitenkin. Inssistä on vasta viikko. Olen edelleen sitä mieltä, että huti meni, mutta olo on muuten jotenkin parempi.



Oireita en kyttäile sen ihmeemmin, kun ei ne mitään merkkaa näin etukäteen. Paitsi sitä paskiaista tietenkin. Voishan sitä ruveta jo tähän listaamaan, että palelee - oon varmaan raskaana (kamoon, kämpässä on 17 astetta lämmintä), runsas valkovuoto - oon varmaan raskaana (sitä tulee aina tähän aikaan kuusta), suonta vetää helposti jalkapohjasta - oon varmaan raskaana (pitkäsköhän muistaa juoda enemmän vettä), oikee alaluomi nykii - oon varmaan raskaana jne..Noh, antaahan näitten olla. Puolentoista viikon kuluttua voi ruveta jo ihmettelemään, jos joku paikka nykii eikä ole punaista autoa vielä pihassa.



Olen menossa hautajaisiin viikonloppuna ja kyllä oli täysi työ löytää vaatteet. Henkasta ja maukasta löytyi, mutta piti ostaa housut kokoa 44 (!!??) Muissa kaupoissa mahdun 40-42 kokoisiin housuihin. Vielä vaikeempaa oli löytää pojalle siisti paita. Tarjolla on vaan trikoota ja collegea pääkallokuvineen. Ostin sitten tavallisen valkoisen kauluspaidan.



Kirjoitteliko joku kuukautiskivuista? Se on muuten paskapuhetta, että synnyttäminen poistaa kuukautiskivut. Mun kohdalla ainakaan ei pitänyt paikkaansa, vaan kivut ovat aina vaan kammottavammat. Sain viimeeksi polilta jytkympää särkylääkettä kun ei disperiinit enää auta. Mitään endoa tms. ei pitäis olla.



Huomenna lähden siis reissuun ja palailen tod.näk. tiistaina. Siihen asti heipat. Ja hyvät voinnit kaikille!