Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Oletko kateellinen muille?
Kommentit (25)
En tällä hetkellä, mutta jos kadehtisin muita niin kadehtisin heidän terveyttään.
T. Mielenterveysongelmainen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En tällä hetkellä, mutta jos kadehtisin muita niin kadehtisin heidän terveyttään.
T. Mielenterveysongelmainen
Suurimmat ongelmat taitaa olla niillä joilla ei ole sairaudentunnetta ja ovat mielestään terveitä. Nauravat sitten niille joilla on esim. masennusta.
Olen kateellinen älystä, taidoista, hyvästä elämästä merenrantatalossa, terveydestä, kauneudesta, mahdollisuuksista joita voi tarjota lapsilleen.
Olen, koska oma elämä on ollut täyttä paskaa. Ärsyttää, kun ihmiset rutisee aina jostain mitättömistä asioista, vaikka niillä on elämässään oikeasti ihan kaikki.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kateus on tunne, jota en osaa tuntea.
En ole koskaan tuntenut kateutta. Jos jollakin menee hyvin omasta. ansiotaan, on asia ok.
Jos menee hyvin ilman omia ansioita, aivan sama.
Kateus on alhainen tunne. Yksi Seitsemästä Kuolemansynnistä.
Palstalla oli pitkä kirjoitusrimpsu kuvauksista suomalaisista Valkoroskaihmisistä. Monessakin viestissä paistoi kateus siitä, että yksinkertaiset asiat voi tehdä yksinkertaisella tavalla: Ilman hienostelua ja etikettiä.
Kaljapullon aukaisu, grillaaminen, lätkäjoukkueen fanitus, nussiminen, tatuointien ottaminen jne. Tapoja tehdä niitä ei ole vain yksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olin juuri tulossa sanomaan, että kateus on tunne, jota en osaa tuntea, mutta joku toinen ehti ensin. Meitä on siis muitakin, mahtavaa! En muista että koskaan elämäni aikana olisin kadehtinut mitään/ketään. Ikää kohta 40 v.
Lähtökohdat omalle elämälle ei olleet parhaat mahdolliset, paljon on paskaa satanut niskaan elämän varrella, enkä ole niin kunnian- tai intohimoinen, että olisin kovin suuria saavuttanut millään saralla. Kuitenkin olen tyytyväinen omaan elämääni, ja onnellinen kaikesta siitä, mitä minulla on. Olen saanut kuitenkin elää sellaista elämää, mitä omilla resursseillani parhaimmillaan pystyn itselleni tarjoamaan.
Olen aina ajatellut, ettei kukaan voi sille mitään, mistä homma alkaa, mutta matkan varrella vois vastuuta ottaa omasta elämästä ihan itse. Kuolemansynneistä en välitä, mutta kateus, vaikka normaali tunne onkin, on mielestäni jotenkin alhaista ja sairasta. Ihmiset tekee kauheita tekoja kateudesta.
Itse pystyn olemaan onnellinen toisten puolesta, vaikka heillä on asioita joita en koskaan itse saa, tai saavuttavat tavoitteita, joihin en koskaan itse kykene. Toivon vain, että ihmiset joilla on (muiden mielestä) kadehdittavia ominaisuuksia/omaisuutta, ovat itse onnellisia omasta tilanteestaan.
Kadehdin (ulkomailla asuvaa) ystävääni joka saa tukia 2000 per kuukausi koko loppuelämänsä ajan koska ei pysty tekemään töitä vaikka kuitenkin on sellaisessa kunnossa että salilla voi käydä päivittäin.
Itse raadan niska limassa rahojeni eteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joskus olen ollut, mutta siinä kohtaa kun terveys meni niin huonoksi, ettei jaksamista yksinkertaisesti ole, katosi kaikki kateuskin. Kun tiedostaa, ettei itsestään kertakaikkisesti olisi edes osallistumaan/menemään/tekemään mitään vaikka mahdollisuus olisikin, on kateus turhaa.
En tiedä minkälainen tunne on kateus. En ole koskaan ollut kateellinen kenellekään. Toki tiedän, mitä omassa elämässäni voisi olla paremmin tai mitä minun pitäisi tehdä paremmin, mutta jos en itse saa aikaiseksi, niin en siitä muitakaan syytä tai kahdehdi niitä joilla kenties on jotain mitä itse haluaisin. Eihän se muuttaisi mitään, että olisin koko ajan naama norsunv:lla, lähinnä tekisi elämästä vain kurjempaa.
Minun elämäni on täällä omassa kodissa, omassa kehossa, omalla työpaikalla ja oman puolisoni kanssa. Energia menee ihan omista asioista huolehtimiseen ja hyvistä asioista nauttimiseen. Vaikka joku esim. saisi parempaan palkkaa kuin minä, niin miksi käyttäisin aikaani yhtään asiasta murehtimiseen? Sillä tulee toimeen minkä saa, jonkun kympin takia en ala pilaamaan elämääni. Sama koskee muitakin asioita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kateus on tarpeeton ja tuhoisa tunne.
Kateus ei lisää tuntijansa arvoa, omaisuutta, ominaisuutta eikä mitään.
Kateus ei myöskään vähennä kadehditun vastaavia ominaisuuksia.
Vain kateus yhdistettynä väkivaltaan, voi muuttaa em. piirteiden muutosta.
Silloin puhutaan sosialismista ja loppupeleissä kommunismista.
Vierailija kirjoitti:
Kateus on tarpeeton ja tuhoisa tunne.
Kateus ei lisää tuntijansa arvoa, omaisuutta, ominaisuutta eikä mitään.
Kateus ei myöskään vähennä kadehditun vastaavia ominaisuuksia.
Vain kateus yhdistettynä väkivaltaan, voi muuttaa em. piirteiden muutosta.
Silloin puhutaan sosialismista ja loppupeleissä kommunismista.
Monet 70-luvun kommareista olivat kommareita, ettei heiden lapsien tarvitsisi olla enää kommareita, vaan lukeneta herroja.
Näin onkin. Monet yliopistoväen ja muun eliitin taustat ovat työväenliikkeessä, mutta ajatusmaailma onkin kopio DDR:n vihreästä siirtymästä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen, koska oma elämä on ollut täyttä paskaa. Ärsyttää, kun ihmiset rutisee aina jostain mitättömistä asioista, vaikka niillä on elämässään oikeasti ihan kaikki.
Mutta tuollainenhan on nimenomaan tosi surullista jos jollain on elämässään oikeasti "ihan kaikki" mutta siitä kaikesta ei kykene nauttimaan eikä näe kuin ne asiat jotka ovat huonosti. Sitäpaitsi jos ihmistä ei tunne kunnolla ei voi ikinä tietää mitä kaikkea siellä kulissien takana voikaan olla meneillään. Syvää tyhjyyden tunnetta, mt-ongelmia, onnettomia ihmissuhteita... Kadehtiminen on turhaa kun ikinä ei voi tietää.
Vierailija kirjoitti:
Kadehdin (ulkomailla asuvaa) ystävääni joka saa tukia 2000 per kuukausi koko loppuelämänsä ajan koska ei pysty tekemään töitä vaikka kuitenkin on sellaisessa kunnossa että salilla voi käydä päivittäin.
Itse raadan niska limassa rahojeni eteen.
😃 Oletko näkemässä ystäväsi elämää ne 23 tuntia vuorokaudesta kun hän ei ole siellä salilla?
Olen kateellinen eräälle nelikymppiselle naiselle, joka on paitsi ärsyttävän kaunis, mutta myös akateeminen, lapseton ja äärettömän kiltti ja kaikille ystävällinen.
Ärsyttää kun kaikki ukot pörrää sen ympärillä ja tekee mitä vaan että saisi häneltä edes vähän huomiota. Just semmonen kympin mimmi ja miesten märkä päiväuni. Ja ne miehetkin on yritysjohtajia ym menestyneitä ja rikkaita, elämänkoululaiset ei edes yritä, kun tietää ettei heillä ole luksusluokan leideihin mitään saumoja.
Vierailija kirjoitti:
Jokaisella omat ongelmansa.
No ei välttämättä ole. Ei mulla ainakaan ole mitään ongelmia.
Olen kateellinen luultavimmin ainoastaan sille ihanne-minälleni, joksi olisin voinut kenties tulda mikäli olisin vain saanut Jeesus-suhteeni jo ajoissa kondikseen. Ei olisi tarvinnut tuhlata elämää riippuvuuksissa jumimiseen ja kuoleman pakenemiseen
Alue: Aihe vapaa
Just nyt olen kateellinen kaikille joilla on avioliitossaan seksiä.
T: Pihatarimiehen vaimo