Yksinäiset. Miten olette järjestäneet asiat silloin kun olette kipeänä?
Kuka ulkoiluttaa koiraa, käy kaupassa, tekee ruokaa ja kysyy miten voit?
Kommentit (35)
Asun yksin, kissoja on. Hätävaraa pitää olla pakastimessa itselle. Aina kissojen ruuat ja hiekat pariksi viikoksi eteenpäin, jos jotain sattuisi enkä pääse kauppaan. Lisäksi laskut menee automaattisesti verkkopankissa, niin niistä ei tarvitse huolehtia. Pidän myös pidemmän influenssan varalta (kokemusta on) hyvin säilyviä mehuja kaapeissa varalla, että ei sitten joudu kärsimään ja saa juotua jotain sokeripitoista.
Pahimman varalta on eräällä läheisellä vara-avain asuntooni.
Kaverit ihmettelevät miksi mulla on aina niin paljon kissanruokaa varalla... :D
Better be safe than sorry.
Olen sellainen varautuja ihminen. Pidän myös aina puskurikassaa enkä tuhlaile.
En ole sairastellut aikuisena niin, että jotain jäisi tekemättä. M36
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikki pitää itse tehdä, ei siinä muu auta.
Ai tuskin olet koskaan ollut niin kipeänä ettet pääse sängystä ylös etkä pysty hoitamaan mitään omatoimisesti.
Minä olen ja silloin jotkut asiat jää hoitamatta. Ite olin aikoinaan sairaalassa teholla ensin tajuttomana ja sen jälkeen pahasti sairaana ja multa jäi laskuja maksamatta.
Miksi laskuja jäi maksamatta? Tuskin sä kotona tajuttomana makasit.
Nro 9 vastaa: sairaalakeikka kesti reilut 3 viikkoa josta suurimman osan olin ihan pois tästä maailmasta ja toipumisenkin alettua jaksoin lähinnä nukkua. Verkkopankkiin tulleita e-laskuja jäi sairaalassa olon aikana kuittaamatta eteenpäin, samoin pari satunnaista paperilaskua. Parissa sattui vielä olemaan vähän suurempi summa. Ei siinä kotona yksin puolitajuttomana 40 asteen kuumeessa osannu ajatella miten käy tai että lanssilla lähdettäessä olis alkanu läppäriä viritellä pankkiasioita hoitaakseen. Kämppään jäi valotkin eikä kukaan tietenkään ollu käyny siivoamassa jääkaappia.
Tuon kokemuksen jälkeen olen tehnyt edunvalvontavaltuutuksen. En luota että yksikään ystävä tai tuttava hoitaisi asioitani yhtä vakavassa tilanteessa. Sisareni ei jaksa tai halua ja vanhemmat ovat jo kuolleet. Lapsia ei ole.
Siis kenelle olet tehnyt sitten sen edunvalvontavaltuutuksen, jos sinulla ei ole ketään ketä asioita hoitaisi? Yleisen edunvalvojan hakemiseen menee useita kuukausia. Yleensä kirjallinen edunvalvontavaltuutus tehdään jollekin tietylle läheiselle ihmiselle.
Vierailija kirjoitti:
En ole yksinäinen, mutta Woltin ja Foodoran kautta saa ruokaa kotiovelle. Myös kauppakassit
Asut kehä 3 sisäpuolella mutta maaseudulla ei toimi woltti eikä foodora eikä ruokaa saa kaupastakaan kotiovelle. Kaveri kävi kaupassa puolestani kun olin oksutaudissa.
Minulla on sisaruksia samalla paikkakunnalla. Auttavat tarvittaessa. Pidän aina kaapissa mehuja, särkylääkkeitä, käteistä rahaa, kahvia, kahvimaitoa. Pakasteessa runsaasti vihanneskeittoja, jäätelöä, jotain valmisruokaa (jota en muuten usein syö).
Kantaan kannattaa kirjoittaa tieto lemmikistä ja laittaa vaikka eläinsuojeluyhdistyksen numero jos ei muuta numeroa ole antaa. Samoin ovessa kannattaa pitää lemmikki-tarraa. Minulla on myös lompakossa -lemmikki yksin-kortti. Jos jotain sattuu, niin tieto yksin olevasta lemmikistä menee eteen päin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikki pitää itse tehdä, ei siinä muu auta.
Ai tuskin olet koskaan ollut niin kipeänä ettet pääse sängystä ylös etkä pysty hoitamaan mitään omatoimisesti.
Minä olen ja silloin jotkut asiat jää hoitamatta. Ite olin aikoinaan sairaalassa teholla ensin tajuttomana ja sen jälkeen pahasti sairaana ja multa jäi laskuja maksamatta.
Miksi laskuja jäi maksamatta? Tuskin sä kotona tajuttomana makasit.
Nro 9 vastaa: sairaalakeikka kesti reilut 3 viikkoa josta suurimman osan olin ihan pois tästä maailmasta ja toipumisenkin alettua jaksoin lähinnä nukkua. Verkkopankkiin tulleita e-laskuja jäi sairaalassa olon aikana kuittaamatta eteenpäin, samoin pari satunnaista paperilaskua. Parissa sattui vielä olemaan vähän suurempi summa. Ei siinä kotona yksin puolitajuttomana 40 asteen kuumeessa osannu ajatella miten käy tai että lanssilla lähdettäessä olis alkanu läppäriä viritellä pankkiasioita hoitaakseen. Kämppään jäi valotkin eikä kukaan tietenkään ollu käyny siivoamassa jääkaappia.
Tuon kokemuksen jälkeen olen tehnyt edunvalvontavaltuutuksen. En luota että yksikään ystävä tai tuttava hoitaisi asioitani yhtä vakavassa tilanteessa. Sisareni ei jaksa tai halua ja vanhemmat ovat jo kuolleet. Lapsia ei ole.Siis kenelle olet tehnyt sitten sen edunvalvontavaltuutuksen, jos sinulla ei ole ketään ketä asioita hoitaisi? Yleisen edunvalvojan hakemiseen menee useita kuukausia. Yleensä kirjallinen edunvalvontavaltuutus tehdään jollekin tietylle läheiselle ihmiselle.
mä oon tehny kotikuntani julkiselle edunvalvojalle, siinä ei nimetä ketään henkilöä vaan juridinen henkilö on edunvalvontaviranomainen
Koiraa ei ole. Minä kävin ennen kaupassa. Onneksi nykyään saa kauppatilauksen kotiin niin ei tarvitse mennä heikossa kunnossa ostoksille varsinkin kun matkaa tulee useampi kilometri eikä täällä ole paikallisliikennettäkään apuna. Minulla ei ole mitään liikkumisvälineitä joten kaikki haetaan kävellen.
Miksi jonkun pitäisi olla kyselemässä miten voin? Olisi lähinnä rasittavaa jos samaan aikaan olen oikeasti todella kipeänä ja väsynyt, silloin paras on olla ihan hiljaisuudessa ja rauhassa itsekseen
Kaupasta tilaisin ruoat kotiin mutta tällei kaikesta stressaavana olen miettinyt mitä tapahtuisi jos saisin vaikka sydänkohtauksen kotona niin kuka hoitaisi kaksi kissaani? Ei minua kukaan kaipaa joten saattaisi mennä kauankin kun joku huomaa että olen kuollut. Ei sellainen ole kovin todennäköistä, ja kissat alkavat olla vanhuksia niin todennäköisempää on että heistä aika jättää ennen kuin minusta.
Tilaan ruuat ja kissanhiekat ruokakaupasta kotiinkuljetuksella. Siivous saa olla, ainoastaan kissanhiekkalaatikot siivoan normaalisti. Kissanhiekka sisältävät roskikset laitan parvekkeelle ja vien roskakatokseen, kun olen taas kunnossa. Ruoka harvemmin maistuu kipeänä, joten kokkailla ei juurikaan tarvitse, teetä ja hunajaa vaan tulee nautittua. Puhelimella saan halutessani aikuiset lapseni kiinni ja he tulevat myös avuksi, jos pyydän, esim jos pitää hakea lääkkeitä apteekista tmv.
Vierailija kirjoitti:
En ole yksinäinen, mutta Woltin ja Foodoran kautta saa ruokaa kotiovelle. Myös kauppakassit
Itse en enää uskalla käyttää nee keri foodoraa ja ma m u wolttia!
Vierailija kirjoitti:
Miksi jonkun pitäisi olla kyselemässä miten voin? Olisi lähinnä rasittavaa jos samaan aikaan olen oikeasti todella kipeänä ja väsynyt, silloin paras on olla ihan hiljaisuudessa ja rauhassa itsekseen
Ihan tosissaanko kysyt? Ei taida olla empatia, välittäminen ja rakastaminen sinulle tärkeitä asioita.
Nro 9 vastaa: sairaalakeikka kesti reilut 3 viikkoa josta suurimman osan olin ihan pois tästä maailmasta ja toipumisenkin alettua jaksoin lähinnä nukkua. Verkkopankkiin tulleita e-laskuja jäi sairaalassa olon aikana kuittaamatta eteenpäin, samoin pari satunnaista paperilaskua. Parissa sattui vielä olemaan vähän suurempi summa. Ei siinä kotona yksin puolitajuttomana 40 asteen kuumeessa osannu ajatella miten käy tai että lanssilla lähdettäessä olis alkanu läppäriä viritellä pankkiasioita hoitaakseen. Kämppään jäi valotkin eikä kukaan tietenkään ollu käyny siivoamassa jääkaappia.
Tuon kokemuksen jälkeen olen tehnyt edunvalvontavaltuutuksen. En luota että yksikään ystävä tai tuttava hoitaisi asioitani yhtä vakavassa tilanteessa. Sisareni ei jaksa tai halua ja vanhemmat ovat jo kuolleet. Lapsia ei ole.