Onko Mr. Bean onnellinen?
Vai onko Mr. Bean onneton? Syvästi onneton? Jopa äärimmäisen kärsivä?
Kommentit (58)
Melko ilkeä ainakin on ajoittain. Mutta kukapa ei olisi.
Mr Bean tosiaan hymyilee koko ajan kuin jonkinlainen narri. Niin ei sellainen hymyily ja ilveily ja pelleily mielestäni kuvasta iloa, vaan aivan sietämätöntä pahoinvointia. Ja ei hän muutoinkaan ihan tasapainoiselta ja terveeltä vaikuta. ap
Kuka tahansa joka on noin riippuvainen lelustaan ja sen hyvinvoinnista, on onnellinen hyvin pienistä asioista.
Joten sanoisin, että mr Bean on onnellinen, koska ei ymmärrä haluta toisenlaista elämää.
Mr. Beanillähän on selvästi kehitysvamma ja ÄO on perunan luokkaa. Onnellinen hän on, vaikkakin tyh'mä.
On luultavasti diagnosoimaton autisti, joten voi löytyä hyvin paljon ahdistusta ja masennusta.
Minusta ilkeä, katkera ja kateellinen. Vähän niin kuin Homer Simpson.
Alfa-ukko. Katsokaapa vaikka kirkkojakso tai kun vierailee koulussa avoimien ovien päivänä :D
Vierailija kirjoitti:
On luultavasti diagnosoimaton autisti, joten voi löytyä hyvin paljon ahdistusta ja masennusta.
Ihanaa kyökkipsykaa, jatka ihmeessä tuolla linjalla - voit vaikka muuttaa itänaapuriin....
Toisaalta hän onnistuu jatkuvasti sähläämään itsensä älyttömiin ja noloihin tilanteisiin, joissa hän on usein itsekin silminnähden stressaantunut yrittäessään ratkaista luomiaan ongelmatilanteita. Varmaankin aika stressaava elämäntapa kun yhtään mikään arkinen asia ei suju jouhevasti.
Vierailija kirjoitti:
On luultavasti diagnosoimaton autisti, joten voi löytyä hyvin paljon ahdistusta ja masennusta.
Ei ole autisti. Hänhän on yksinkertainen ja lapsellinen ja henkisesti kehittymätön tyyppi.
Vaikka ei paljoa puhele, hänellä on erittäin monipuolinen ajatusmaailma ja töpeksii omien "keksintöjensä" seurauksena.
Nimenomaan pointti tuossa sarjassa on Mr Beanin naivius.
Koska hän ei muusta eikä paremmasta elämästä tiedä, toki hän voi olla onnellinen.
Joo, autisti tulee Beanista mieleen. Autistien kanssa olen työskennellyt ja hieman samoja piirteitä löytyy kyllä. Bean on tietyissä asioissa hieman yksinkertainen, mutta tietyissä asioissa taas kekseliäs. Hauska tyyppi ja ihan paras näyttelijä! Saa aina nauramaan ja hymyilemään. Ihana!
Vierailija kirjoitti:
Minusta niiden tarinoiden opetus on juuri se, että ei ole onnellinen, koska ajatukset pyörivät oman voiton ympärillä. Toki hän on ihanan hellyttävä hahmo. Muistuttaa varmaan vähän meitä kaikkia. Välillä menee hommat vähän pieleen kun ei niin tullut kunnolla mietittyä, vaan mentyä, mistä aita on matalin.
Tämä oli hyvä analyysi
Miksi rupesin just miettimään millainen mr. bean olisi sängyssä naisen kanssa... Mitähän sille siellä sattuisi
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On luultavasti diagnosoimaton autisti, joten voi löytyä hyvin paljon ahdistusta ja masennusta.
Ihanaa kyökkipsykaa, jatka ihmeessä tuolla linjalla - voit vaikka muuttaa itänaapuriin....
Tuo lainaamasi henkilö ehdotti autismia. Joku muu ehdotti kehitysvammaa.
Minä ehdotan ihan muuta: Mr Beanilla on erittäin pahat traumat ja ne aiheuttavat hänelle paljon ahdistusta ja rajoittavat hänen aivotoimintaansa niin paljon että hän vaikuttaa aivan tyhmältä sekä vammaiselta sekä siltä ettei hän oikein kykene toimimaan normaaliin fiksuun tapaan. Jos hänen traumansa paranisivat niin hänen aivokapasiteettinsa vapautuisi hyötykäyttöön joten hänestä tulisi paljon toimintakykyisempi, osaisi elää kuin aikuiset ihmiset. Nyt hän ei traumansa vuoksi pysty siirtymään aikuisuuteen vaan on jäänyt kehityksessään jumiin lapselliseen tilaan jossa hän paapoo pehmonallea. Tällä hetkellä hänen aivokapasiteetistaan suuri osa menee traumakipujen poissa pitämiseen, eli kenties tuon traumatisoituneen tilan nimi on dissosiaatiohäiriö.
Ei kai yksikään "ikuinen lapsi" ole oikeasti "ikuinen lapsi"? Eiköhän heillä kaikilla ole jokin "jumittaja" joka estää heitä kehittymästä. Ja eiköhän se "jumittaja" ole useimmiten trauma tai siis erittäin paljonkin traumoja varhaislapsuudesta asti?
t. Kyökkipsykoloki
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On luultavasti diagnosoimaton autisti, joten voi löytyä hyvin paljon ahdistusta ja masennusta.
Ei ole autisti. Hänhän on yksinkertainen ja lapsellinen ja henkisesti kehittymätön tyyppi.
Vaikka ei paljoa puhele, hänellä on erittäin monipuolinen ajatusmaailma ja töpeksii omien "keksintöjensä" seurauksena.
Nimenomaan pointti tuossa sarjassa on Mr Beanin naivius.
Koska hän ei muusta eikä paremmasta elämästä tiedä, toki hän voi olla onnellinen.
Sinähän kuvailet juuri tarkkanäköisesti autistin oirekuvaa.
Onnellinen. Kun ei ole naiset pilaamassa elämää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On luultavasti diagnosoimaton autisti, joten voi löytyä hyvin paljon ahdistusta ja masennusta.
Ihanaa kyökkipsykaa, jatka ihmeessä tuolla linjalla - voit vaikka muuttaa itänaapuriin....
Tuo lainaamasi henkilö ehdotti autismia. Joku muu ehdotti kehitysvammaa.
Minä ehdotan ihan muuta: Mr Beanilla on erittäin pahat traumat ja ne aiheuttavat hänelle paljon ahdistusta ja rajoittavat hänen aivotoimintaansa niin paljon että hän vaikuttaa aivan tyhmältä sekä vammaiselta sekä siltä ettei hän oikein kykene toimimaan normaaliin fiksuun tapaan. Jos hänen traumansa paranisivat niin hänen aivokapasiteettinsa vapautuisi hyötykäyttöön joten hänestä tulisi paljon toimintakykyisempi, osaisi elää kuin aikuiset ihmiset. Nyt hän ei traumansa vuoksi pysty siirtymään aikuisuuteen vaan on jäänyt kehityksessään jumiin lapselliseen tilaan jossa hän paapoo pehmonallea. Tällä hetkellä hänen aivokapasiteetistaan suuri osa menee traumakipujen poissa pitämiseen, eli kenties tuon traumatisoituneen tilan nimi on dissosiaatiohäiriö.
Ei kai yksikään "ikuinen lapsi" ole oikeasti "ikuinen lapsi"? Eiköhän heillä kaikilla ole jokin "jumittaja" joka estää heitä kehittymästä. Ja eiköhän se "jumittaja" ole useimmiten trauma tai siis erittäin paljonkin traumoja varhaislapsuudesta asti?
t. Kyökkipsykoloki
Voi olla tai sitten vaihdat trauman sijalle autismin ja kaikki selittyy sillä.
Beanin hahmo ei vaikuta onnettomalta, vaan enemmänkin onnelliselta ja hyvin yksinkertaiselta. Nalle laitetaan unille jne. Beani ei osaa laittaa ruokaa, mitä lie syö sitten yksin kotona. Puhua hän ei juurikaan osaa, ottaa kyllä silmäkontaktin muihin ja ymmärtää muiden läsnäolon. Melko itsekkäästi ja omaa etua tavoitellen toimii. Onko hieman depiili tai just autistinen sitten.
Bean on 9 vuotiaan tasolla. Ei sen ikäinen poika mieli syvällisiä onnellisuudesta, eikä mistään muustakaan. Sen ikäinen poika elää päiväänsä, saa hiton hyviä ideoita ja pistää ne käytäntöön.
Minusta niiden tarinoiden opetus on juuri se, että ei ole onnellinen, koska ajatukset pyörivät oman voiton ympärillä. Toki hän on ihanan hellyttävä hahmo. Muistuttaa varmaan vähän meitä kaikkia. Välillä menee hommat vähän pieleen kun ei niin tullut kunnolla mietittyä, vaan mentyä, mistä aita on matalin.