Onko kummius aikansa elänyt keksintö?

Onko kukaan samaa mieltä? Mielipiteitä?

Lähinnä herää kysymys kun lapsi pitäisi jostain syystä sijoittaa jonnekin, että eikö se kummin koti olekaan se ensimmäinen, jonne lapsi sijoitetaan. Niinhän se kummiajattelussa pitäisi mennä. On niin kovat kriteerit sijoituspaikoilla että siinä on kummit ja mummit jyrätty mennen tullen. Tai ei ehkä mummit. Tiedän useampia tapauksia, jossa lapsi on sijoitettu isovanhempien luo.

Eli joo. Kummius on tullut tiensä päähän jo muutama vuosikymmen sitten.

Eiköhän kummius ole ollut jo pitkään maallistuneessa maassa merkityksetön juttu. Tapakristityt nimittävät kummeja, vaikka oma kristillisyys jää satunnaiseen hää- tai hautajaisvieraana olemiseen.

Kuinka moni käy sunnuntaisin kirkossa?

Kummin tehtävä on opettaa lapselle ulkoa katekismus ja raamattu. Lahjat ym. ei kuulu asiaan ollenkaan.

Vierailija kirjoitti:

Lähinnä herää kysymys kun lapsi pitäisi jostain syystä sijoittaa jonnekin, että eikö se kummin koti olekaan se ensimmäinen, jonne lapsi sijoitetaan. Niinhän se kummiajattelussa pitäisi mennä. On niin kovat kriteerit sijoituspaikoilla että siinä on kummit ja mummit jyrätty mennen tullen. Tai ei ehkä mummit. Tiedän useampia tapauksia, jossa lapsi on sijoitettu isovanhempien luo.
Eli joo. Kummius on tullut tiensä päähän jo muutama vuosikymmen sitten.

Ei, lapsia ei voi testamentata. Sosiaalitoimi on se taho, joka päättää lapsen parhaan, esim isovanhemmalle sijoittaminen on pitkä prosessi.

Vierailija kirjoitti:

Lähinnä herää kysymys kun lapsi pitäisi jostain syystä sijoittaa jonnekin, että eikö se kummin koti olekaan se ensimmäinen, jonne lapsi sijoitetaan. Niinhän se kummiajattelussa pitäisi mennä. On niin kovat kriteerit sijoituspaikoilla että siinä on kummit ja mummit jyrätty mennen tullen. Tai ei ehkä mummit. Tiedän useampia tapauksia, jossa lapsi on sijoitettu isovanhempien luo.
Eli joo. Kummius on tullut tiensä päähän jo muutama vuosikymmen sitten.

Nyt ei olla jenkeissä.

Olen täysin samaa mieltä ja vieläpä kuulun itse kirkkoon perheeni kanssa, jokainen lapsi on kastettu. Kummien löytäminen on ollut vaikeaa, koska lähipiirissä moni on eronnut kirkosta. Olemmekin sanoneet, että meille riittää nimi kirkon papereissa, että lapsi saadaan kastettua, muuten ei mitään väliä.

Meille kristillisyys näkyy arvopohjassa ja sitä voimme välittää lapsille ihan itse, ei siihen kummeja tarvita. Etenkin, kun kummit ovat vain tavan vuoksi ja lahja-automaatteja. Tiedän eräänkin perheen, jossa lapset on kastettu vanhoillisen suvun vuoksi, mutta heti ristiäisten jälkeen vanhemmat eronneet kirkosta. Lasten elämässä kirkon ei haluta näkyvän mitenkään ja esim. srk kerhos5a vanhemmat eivät pitäneet, koska siellä oli "Jeesus-juttuja". Silti lapsensa siellä kävi. Lienee sanomattakin selvää, että lahjoja kummeilta silti odotetaan. Ihmettelen, miksei lapsia suoraan jätetty kastamatta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lähinnä herää kysymys kun lapsi pitäisi jostain syystä sijoittaa jonnekin, että eikö se kummin koti olekaan se ensimmäinen, jonne lapsi sijoitetaan. Niinhän se kummiajattelussa pitäisi mennä. On niin kovat kriteerit sijoituspaikoilla että siinä on kummit ja mummit jyrätty mennen tullen. Tai ei ehkä mummit. Tiedän useampia tapauksia, jossa lapsi on sijoitettu isovanhempien luo.
Eli joo. Kummius on tullut tiensä päähän jo muutama vuosikymmen sitten.

Nyt ei olla jenkeissä.

Sarjoissa toki tuo "lapset sijoitetaan kummille" toimii, mutta onkohan asia Yhdysvalloissakaan oikeasti niin?

Vierailija kirjoitti:

Kuinka moni käy sunnuntaisin kirkossa?

Ja pyhittää sunnuntain lepo päivänä? Kummin tehtävä on antaa sitä kristillistä kasvatusta.

Kummin tehtävä on oikeasti ohjata hengellisessä kasvatuksessa.

Käytännössähän se on Suomessa lahja-automaattina olemista.

On. Ihan se alkuperäinen syvin ajatus kummiudessa joskus yli vuosisata sitten oli että kummi ottaa huolehtiakseen lapsesta, jos lapselle sattuu jotain. Sitten siitä muuttui kristillinen kasvatus ja nyt siitä on tullut lahja-automatia. Monella on vaikeuksia edes löytää kummeja, kun ei kuulu oikeaan seurakuntaa ja suvut on pieniä. Mun mielestä pakollinen kummeus pitää poistaa ja koko homman olla täysin vapaaehtoista. Tosin voisi senkin poistaa, että lapsi otetaan seurakunnan jäseneksi kasteessa.  

Vierailija kirjoitti:

Lähinnä herää kysymys kun lapsi pitäisi jostain syystä sijoittaa jonnekin, että eikö se kummin koti olekaan se ensimmäinen, jonne lapsi sijoitetaan. Niinhän se kummiajattelussa pitäisi mennä. On niin kovat kriteerit sijoituspaikoilla että siinä on kummit ja mummit jyrätty mennen tullen. Tai ei ehkä mummit. Tiedän useampia tapauksia, jossa lapsi on sijoitettu isovanhempien luo.
Eli joo. Kummius on tullut tiensä päähän jo muutama vuosikymmen sitten.

Tämä ei ole koskaan Suomessa ollut kummeuden historiaa. Kummi on hengellinen ohjaaja, hengellinen vanhempi, jonka tulee pääsääntöisesti kuulua samaan kirkkokuntaan kastettavan kanssa. Kummiuden tarkoitus on kummilapsen uskonnollisesta kasvatuksesta huolehtiminen.

Jos tarvisin kummin lapselle niin vaatimuksena olisi ettei mitään vaatimuksia eikä lahjoja saa ostaa. Hävettäisi rahastaa ja hyväksikäyttää ketään. Ei oikein sovi nykyaikaan sellainen. Ihmisille voi tulla työttömyyttä, sairauksia ja on liian vähän rahaa edes omiin tarpeisiin elinkustannusten noustessa koko ajan. 

Vierailija kirjoitti:

On. Ihan se alkuperäinen syvin ajatus kummiudessa joskus yli vuosisata sitten oli että kummi ottaa huolehtiakseen lapsesta, jos lapselle sattuu jotain. Sitten siitä muuttui kristillinen kasvatus ja nyt siitä on tullut lahja-automatia. Monella on vaikeuksia edes löytää kummeja, kun ei kuulu oikeaan seurakuntaa ja suvut on pieniä. Mun mielestä pakollinen kummeus pitää poistaa ja koko homman olla täysin vapaaehtoista. Tosin voisi senkin poistaa, että lapsi otetaan seurakunnan jäseneksi kasteessa.  

Voi sen kasteenkin jättää pois. Ei tarvi noita kummeja ja seurakuntajuttuja silloin miettiä.

Meillä ei olla kastettu, kun ei kuuluta kumpikaan kirkkoon. Nimiäiset pidettiin kyllä. Saman tapainen kuin ristiäiset, mutta ei kastetta, eikä pappia. Tehtiin kuitenkin seremoniallinen, eli nimen julkistuksessa lyhyt puhe ja kiitokset vieraille, 3 kynttilää valmiina edessä, ja aina kun 1 nimi paljastui sytytettiin 1 kynttilä.

Sitten normaalit kahvittelut ja kuvien räpsimistä yms.

Seurakunnan juttuihin voi muuten osallistua vaikka ei kuuluisi kirkkoon. Eli reissuihin ym. ja saa tukeakin kirkolta vaikkei kuuluisi kirkkoon jos sitä pyytää.

Vierailija kirjoitti:

Lähinnä herää kysymys kun lapsi pitäisi jostain syystä sijoittaa jonnekin, että eikö se kummin koti olekaan se ensimmäinen, jonne lapsi sijoitetaan. Niinhän se kummiajattelussa pitäisi mennä. On niin kovat kriteerit sijoituspaikoilla että siinä on kummit ja mummit jyrätty mennen tullen. Tai ei ehkä mummit. Tiedän useampia tapauksia, jossa lapsi on sijoitettu isovanhempien luo.
Eli joo. Kummius on tullut tiensä päähän jo muutama vuosikymmen sitten.

Onko asia oikeasti joskus ollut näin? En ikinä suostuisi ottamaan kummilapsiani luokseni sijoitukseen. Paitsi veljenpojat tietenkin. En ystävien lapsia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lähinnä herää kysymys kun lapsi pitäisi jostain syystä sijoittaa jonnekin, että eikö se kummin koti olekaan se ensimmäinen, jonne lapsi sijoitetaan. Niinhän se kummiajattelussa pitäisi mennä. On niin kovat kriteerit sijoituspaikoilla että siinä on kummit ja mummit jyrätty mennen tullen. Tai ei ehkä mummit. Tiedän useampia tapauksia, jossa lapsi on sijoitettu isovanhempien luo.
Eli joo. Kummius on tullut tiensä päähän jo muutama vuosikymmen sitten.

Ei, lapsia ei voi testamentata. Sosiaalitoimi on se taho, joka päättää lapsen parhaan, esim isovanhemmalle sijoittaminen on pitkä prosessi.

Kyllä ja tämä on suuri epäkohta. Tietysti lähtökohta pitäisi olla että lapset (jos joudutaan sijoittamaan), niin sijoitetaan tuttujen turvallisten ihmisten luokse. Eikä ventovieraat sossutyypit ja sijaiskodit häärää kuin vain siinä tilanteessa että yksinkertaisesti lähipiiristä ei sopivaa sijoituspaikkaa löydy.

Uskomatonta miten kylmäksi tämä suomalainen systeemi on tässä mennyt.

Kummiudessa juuri pitäisi vahvistaa tätä "kakkoskodin" roolia hätätilanteita ajatellen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lähinnä herää kysymys kun lapsi pitäisi jostain syystä sijoittaa jonnekin, että eikö se kummin koti olekaan se ensimmäinen, jonne lapsi sijoitetaan. Niinhän se kummiajattelussa pitäisi mennä. On niin kovat kriteerit sijoituspaikoilla että siinä on kummit ja mummit jyrätty mennen tullen. Tai ei ehkä mummit. Tiedän useampia tapauksia, jossa lapsi on sijoitettu isovanhempien luo.
Eli joo. Kummius on tullut tiensä päähän jo muutama vuosikymmen sitten.

Onko asia oikeasti joskus ollut näin? En ikinä suostuisi ottamaan kummilapsiani luokseni sijoitukseen. Paitsi veljenpojat tietenkin. En ystävien lapsia.

Tuo kannattaa kertoa siinä vaiheessa kun kysytään kummiksi.