Harmittaa kun kaverit ei ikinä pääse juhliin
Kuinka aikaisin kutsut illanviettoon, saunailtaan ym nykyään oikein pitäisi laittaa? Nykyään tuntuu, että pitäisi puoli vuotta aikaisemmin vähintään olla jo tiedossa koska pirskeet olisivat, naurettavaa. Harmittaa kun koittaa järjestää jotain parin kk varoajalla, kukaan ei tunnu pääsevän...
Kommentit (19)
No, itsellä on vuorotyö, eli usein viikonloput töissä ja sitten lapset, niin vaikea on saada sumplittua, mikä tietysti itseä harmittaa. Toki yritän sitten nähdä enemmän lasten ollessa läsnä ym. mutta olisihan se joskus kiva olla ihan aikuisten kesken. Tosin liian aikaisin suunnittelu ei ole myöskään hyvä, koska sitten joku sairastuu kuitenkin ym.
Valitettavasti se menee niin, että jos tulee oikeasti kiinnostava meno, niin sitten sitä aikaa kyllä järjestyy, vaikka se järjestyisi ihan olemattomallakin varoitusajalla.
Vierailija kirjoitti:
No, itsellä on vuorotyö, eli usein viikonloput töissä ja sitten lapset, niin vaikea on saada sumplittua, mikä tietysti itseä harmittaa. Toki yritän sitten nähdä enemmän lasten ollessa läsnä ym. mutta olisihan se joskus kiva olla ihan aikuisten kesken. Tosin liian aikaisin suunnittelu ei ole myöskään hyvä, koska sitten joku sairastuu kuitenkin ym.
Jepjep ei sulla ole kavereita.
Mistä se sitten johtuu että ihminen ei halua? Inhoaako se sitä kutsujaa, vai juhlia, vai mitä?
Ihmiset ovat laiskoja. Eivät halua nähdä vaivaa ja viitsi vääntäytyä paikalle. Ilmeisesti korona-aika teki ihmisistä vielä enemmän sisäänpäinkääntyneitä mökkihöperöitä. Ne mielummin mätänee tylsyyteen, kuin viettävät muutaman tunnin ystävien seurassa.
Olisiko jo aika valita parempia ystäviä ja laittaa tylsät kaverit vaihtoon?
Vierailija kirjoitti:
Mistä se sitten johtuu että ihminen ei halua? Inhoaako se sitä kutsujaa, vai juhlia, vai mitä?
Ei ole kyse inhoamisesta, vaan siitä, ettei kutsujaa ja/tai juhlia koeta niin tärkeiksi, että jaksaisi nähdä vaivaa menemällä paikalle.
Eivät vaan halua tulla. Been there.
Onko kavereillasi aikaa kuitenkin muille kavereille ja menoille mutta mystisesti ei just SULLE?
Jos näin on, niin peli on valitettavasti ihan selvä. :/
Kyllä se näin on , että eivät välitä sanoisivat suoraan ikäviä ihmisiä tuollaiset.
Sitten Kyllä tulisi jos ois Viinaa, viinaa, ja viinaa, huumeita,
huumeita( nehän on laittomia mutta jos ois joku tiedossa vaikka itse ei niitä käyttäisi)
Saatan palvontaa Kaikkea hirveää ,
Touhua ei sentään Rikoksia vaan sekoilua .ilmoittaisi lehdessä
Vappuna Aikuisille , 1.5.2022
Kello 20:00-
Sekoilu ja Satanallinen ilta ehkä joutilas PURKUKUNTOINEN tyhjä mökki tai sauna käydään
sytyttyttään ( on Lupa palokunnalta ja kunnalta hankittu ja alue on Eristetty)
Palokunta käy, sitten aamutunnilla sen lopulta sammuttanas Jee!
, Että sekoilu luvallinen tuhopoltto ilta Tervetuloa.
Eli taatusti kyllä tulisi Sekoilu iltaan väkeä.
Poliisille myös ilmoitettiin etu käteen että on ,
Ihan järjestetty sekoilu ilta ja että eivät kävisi , tilaisuudessa virkapuvussa vaan sivilikamppeissa , tilaisuutta seuraamassa , vain väkivaltaiset tyypit veisivät rauhoittuu,
Lääkäri kävisi vain sammuneet tarkistamas , OU 🤯😏😊🙃🥸🤠💤je.🎼
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä se sitten johtuu että ihminen ei halua? Inhoaako se sitä kutsujaa, vai juhlia, vai mitä?
Ei ole kyse inhoamisesta, vaan siitä, ettei kutsujaa ja/tai juhlia koeta niin tärkeiksi, että jaksaisi nähdä vaivaa menemällä paikalle.
Miksei koe tärkeäksi? Itse arvostan jokaista ystävääni. Outo ajatus että jollain olisi elämässä ihmisiä jotka luulee että ollaan ystäviä mutta onkin ihan yhdentekeviä
Osalla ihmisistä iän myötä elämäntilanne muuttuu. Vaikka nuorena sinkkuna olikin kivaa viettää aikaansa illanistujaisissa, saunailloissa jne, pariutumisen ja perheen perustamisen jälkeen ei enää ole. Ystävät ja kaverit voivat olla edelleen tärkeitä, mutta heitä tavataan mieluummin kahdestaan kuin isommassa porukassa. Ystävät ja kaverit eivät ole enää "lauma", johon kuulutaan, vaan "lauman" muodostaa oma perhe ja mahdollisesti lähisukulaiset (lasten isovanhemmat).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä se sitten johtuu että ihminen ei halua? Inhoaako se sitä kutsujaa, vai juhlia, vai mitä?
Ei ole kyse inhoamisesta, vaan siitä, ettei kutsujaa ja/tai juhlia koeta niin tärkeiksi, että jaksaisi nähdä vaivaa menemällä paikalle.
Miksei koe tärkeäksi? Itse arvostan jokaista ystävääni. Outo ajatus että jollain olisi elämässä ihmisiä jotka luulee että ollaan ystäviä mutta onkin ihan yhdentekeviä
Monella on hyvänpäiväntuttuja jotka ovat monesti semmoisia kädenlämpöisiä entisiä ystävyyksiä. Semmosia, että ihan kiva kerran vuodessa kysyä mitä kuuluu tai vaihtaa kuulumiset jos kaupungilla nähdään.
Erityisesti, jos tosiaan takana on ollut hyväkin ystävyyssuhde, joka on myöhemmin laimentunut, niin se ei ole välttämättä selvää sille toiselle osapuolelle. Kukaan tuskin haluaa sanoa ystävälleen suoraan, että "En halua enää tavata sinua, koska olet tylsä" tms.
Sellaista ikävää ihmissuhteen näivettämistä.
Vierailija kirjoitti:
Osalla ihmisistä iän myötä elämäntilanne muuttuu. Vaikka nuorena sinkkuna olikin kivaa viettää aikaansa illanistujaisissa, saunailloissa jne, pariutumisen ja perheen perustamisen jälkeen ei enää ole. Ystävät ja kaverit voivat olla edelleen tärkeitä, mutta heitä tavataan mieluummin kahdestaan kuin isommassa porukassa. Ystävät ja kaverit eivät ole enää "lauma", johon kuulutaan, vaan "lauman" muodostaa oma perhe ja mahdollisesti lähisukulaiset (lasten isovanhemmat).
Tää on juttu, mitä en vaan ymmärrä. Tottakai siis perhe vie aikaa. Mutta miten lapset ja mummot voi korvata ystävät? Ystävien kanssa tehdään ja puhutaan yleensä eri juttuja kun perheen kanssa.
Mun kaverikin, joka just meni naimisiin pitkäaikaisen miesystävänsä kanssa, katosi ajat sitten täysin johonkin seurustelukuplaan. Ei käy missään ilman miestään. Hyvä kun töihin raaskii lähteä.
En ymmärrä sitä, että parisuhde ja perhe korvaa ystävyyssuhteet täysin.
Monet ihmiset ei tykkää juhlista, vaatiihan se vaivannäköä. Voi olla myös kateutta? Jos teillä hieno koti, olette tyylikkäitä, älykkäitä, menestyneitä, varakkaita? Vieraat ei halua tulla teille kokemaan itseään epäonnistuneiksi surkimuksiksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Osalla ihmisistä iän myötä elämäntilanne muuttuu. Vaikka nuorena sinkkuna olikin kivaa viettää aikaansa illanistujaisissa, saunailloissa jne, pariutumisen ja perheen perustamisen jälkeen ei enää ole. Ystävät ja kaverit voivat olla edelleen tärkeitä, mutta heitä tavataan mieluummin kahdestaan kuin isommassa porukassa. Ystävät ja kaverit eivät ole enää "lauma", johon kuulutaan, vaan "lauman" muodostaa oma perhe ja mahdollisesti lähisukulaiset (lasten isovanhemmat).
Tää on juttu, mitä en vaan ymmärrä. Tottakai siis perhe vie aikaa. Mutta miten lapset ja mummot voi korvata ystävät? Ystävien kanssa tehdään ja puhutaan yleensä eri juttuja kun perheen kanssa.
Mun kaverikin, joka just meni naimisiin pitkäaikaisen miesystävänsä kanssa, katosi ajat sitten täysin johonkin seurustelukuplaan. Ei käy missään ilman miestään. Hyvä kun töihin raaskii lähteä.
En ymmärrä sitä, että parisuhde ja perhe korvaa ystävyyssuhteet täysin.
Ei kyse ole tuosta. Siis ystäviä ja kavereita tavataan edelleenkin, koska he ovat tärkeitä. Ja pidetään muutenkin yhteyttä. Mutta ne illanistujaiset, saunaillat ja muut kekkerit ja kissanristiäiset, jossa on paikalla useita ihmisiä, eivät enää kiinnosta. Ei kiinnosta siksi, että niissä ei puhuta niistä jutuista, mitä ystävän kanssa haluaa puhua. Sen vuoksi ystävää tavataan mieluummin kahdestaan.
Ikävää, että ystäväsi ei pidä sinuun enää mitään yhteyttä. Mutta mun aiempi kommenttini ei koskenut tuolalista tilannetta vaan näitä juhlia, illanistujaisia, saunailtoja yms.
Saman huomannut. Eikä tarvi olla edes juhlat, ihmiset peruu ihan sovittuja menojakin nykyään. Tai ei ees nykyään vaan, huomasin ekat merkit tästä jo n.5v sitten. Jotain on tapahtunut kulttuurissa tai jossain.