Sammuuko ikävä kotipaikkakuntaa kohtaan koskaan?

Ei.
Puhun kokemuksesta.

Mihin muutit ap? Mulla sama juttu, Tornioon muutin töiden perässä. Kaksi vuotta mennyt ja välillä kuvittelen että kyllä tää tästä, sitten iskee taas kauhea ikävä. En totu millään :( Kaipaan tapahtumia, ihmisvilinää, vehreää luontoa, palveluita.. jopa eteläistä puhetapaa.

Vierailija kirjoitti:

Mihin muutit ap? Mulla sama juttu, Tornioon muutin töiden perässä. Kaksi vuotta mennyt ja välillä kuvittelen että kyllä tää tästä, sitten iskee taas kauhea ikävä. En totu millään :( Kaipaan tapahtumia, ihmisvilinää, vehreää luontoa, palveluita.. jopa eteläistä puhetapaa.

Muutin Turusta Ouluun
Ap

No minulla on mennyt yli 20 vuotta eikä se varsinaisesti ole sammunut.

Ilmeisesti niin päin toimii nämä ikävät että kun vilkkaasta paikasta muuttanut syrjempään. Mutta sinne syrjään takaisin harvempi hinkuaa kaupungin vilinöistä.

Mitä ikävöit? Onko nykyinen elämä ja ihmissuhteet kunnossa?

Kyllä mä koen että tää Oulu on aika tylsä paikka.
Palvelut ei toimi samalla tavalla kun Turussa ja välimatkat aika pitkiä.
Täällä on kuitenkin paljon luontoa ja ihmiset on pääosin ihan mukavia.
kyllä jotenkin se oma kotipaikkakunta on tärkeä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mihin muutit ap? Mulla sama juttu, Tornioon muutin töiden perässä. Kaksi vuotta mennyt ja välillä kuvittelen että kyllä tää tästä, sitten iskee taas kauhea ikävä. En totu millään :( Kaipaan tapahtumia, ihmisvilinää, vehreää luontoa, palveluita.. jopa eteläistä puhetapaa.

Muutin Turusta Ouluun
Ap

Molemmissa asuneena Turku on huomattavasti parempi, Oulu on masentava paikka..

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mihin muutit ap? Mulla sama juttu, Tornioon muutin töiden perässä. Kaksi vuotta mennyt ja välillä kuvittelen että kyllä tää tästä, sitten iskee taas kauhea ikävä. En totu millään :( Kaipaan tapahtumia, ihmisvilinää, vehreää luontoa, palveluita.. jopa eteläistä puhetapaa.

Muutin Turusta Ouluun
Ap

Mä muutin Oulusta Turkuun ja vuosienkin jälkeen koti-ikävä vaivaa. Vaihdetaan osia

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mihin muutit ap? Mulla sama juttu, Tornioon muutin töiden perässä. Kaksi vuotta mennyt ja välillä kuvittelen että kyllä tää tästä, sitten iskee taas kauhea ikävä. En totu millään :( Kaipaan tapahtumia, ihmisvilinää, vehreää luontoa, palveluita.. jopa eteläistä puhetapaa.

Muutin Turusta Ouluun
Ap

Mä muutin Oulusta Turkuun ja vuosienkin jälkeen koti-ikävä vaivaa. Vaihdetaan osia

Hyvä idea!😆

2 jatkaa vielä. En olisi kuvitellut että Suomen kokoisessa maassa ihmiset voivatkin olla niin erilaisia. Etelässä ihmiset ovat eloisia ja avoimia. Täällä sisäänpäin kääntyneitä ja jotenkin pikkusieluisia. Harmittaa sanoa mutta iso osa on ihan kamalia juntteja. Iskelmä ja Suomipop raikaa ja pää on syvällä perseessä. Ihan kuin olisi ajassa matkustanut taaksepäin.

Muutin Helsingin kupeesta Pohjois-Savoon, ihan metsään. Olin muuttaessani n. kolmekymppinen. Reilun kymmenen vuotta täällä asuneena, enkä ole päivääkään ikävöinyt kotiseudulle.
Miksi ikävöisin? Täällä on tilaa harrastaa, edulliset asumiskustannukset, työ, ystäviä. Ei tuolla kotipaikkakunnalla ole kuin sukua - jota en ikävöi.

Aina ikävä Helsinkiin, josta muutin vuosikausia sitten.
Aluksi kävin usein Helsingissä, myöhemmin vähän harvemmin. Mutta nyt korona- aikana en ole käynyt. Ikävä sinne on vaikka kuulemma katujengejä, nuorison ryöstelyitä ym siellä tapahtuu.

Kyllä se on niin että ei se kotipaikka ihmisestä lähde. Monet jo vuosikymmeniä sitten lähteneet muistelevat edelleen sitä kotimökkiä vaikka sukulaisia ei paikkakunnalla enää olisikaan. Kokonaan toinen juttu ovat evakot, joista hyvin monet kaipasivat elämänsä loppuun asti takaisin Karjalaan.

Vierailija kirjoitti:

2 jatkaa vielä. En olisi kuvitellut että Suomen kokoisessa maassa ihmiset voivatkin olla niin erilaisia. Etelässä ihmiset ovat eloisia ja avoimia. Täällä sisäänpäin kääntyneitä ja jotenkin pikkusieluisia. Harmittaa sanoa mutta iso osa on ihan kamalia juntteja. Iskelmä ja Suomipop raikaa ja pää on syvällä perseessä. Ihan kuin olisi ajassa matkustanut taaksepäin.

Vähän samanlaisia ajatuksia.
Luulin että Oulu olisi vielä vilkkaampi paikka kuin Turku, mutta erehdyin.
Kaipaan ihmisvilinää , tuttua murretta, vanhoja kavereita ja palveluja.

Vierailija kirjoitti:

2 jatkaa vielä. En olisi kuvitellut että Suomen kokoisessa maassa ihmiset voivatkin olla niin erilaisia. Etelässä ihmiset ovat eloisia ja avoimia. Täällä sisäänpäin kääntyneitä ja jotenkin pikkusieluisia. Harmittaa sanoa mutta iso osa on ihan kamalia juntteja. Iskelmä ja Suomipop raikaa ja pää on syvällä perseessä. Ihan kuin olisi ajassa matkustanut taaksepäin.

Etelässä asuin elämäni ekat 25v. Enkä ole missään törmännyt niin tympeään kohteluun kuin siellä. Edes niillä paremman väen omakoti-alueilla ei naapurien moikkaamisesta tietoakaan, saati pienestä avusta. Täällä maalla, kaukana etelästä, tuntematon saattaa ohikulkeissaan kolata pihasi traktorilla - tekemättä siitä mitään numeroa.

Olen yli kuudenkymmenen, muutin kotikylästäni 18v, täällä olen asunut 40 vuotta. Uneni tapahtuvat kotikylässäni, vaikka en kaipaakaan sinne hereillä.

En tiedä, mutta en usko että kaipaisin koskaan takaisin pk-seudulle vaikka olen syntyisin täältä.

Sen sijaan oikeastaan jo ihan lapsesta saakka olen kaivannut asumaan pohjoiseen ja nyt se unelma vihdoin toteutuu.

Luultavasti saat paikan etelämmästäkin. Ja pääsee helpommin kotipaikkaan.

Elämä on pohjoisessa rakentunut sukulaissuhteiden ja muiden suhteiden varaan. Yksinäinen ihminen ja muualta tullut on kuin palapeliin sopimaton pala. Ei ole sellaista sinkkuystävällistä elämäntapaa ja kulttuuria. Suvut muodostavat klaaneja ja ovat pääosin vain toistensa kanssa tekemisissä.

2