Onko muita joiden 1-v:t on todella pieniruokaisia? Huolestuttaako teitä lapsen syönti?

Aamulla ½ desiä velliä, vähän leipää tai maissinaksuja.

Lounaaksi pikkupurkillisen verran lihasosetta, kaupan tai itse tehtyä. Välipalaksi vauvojen jogurtin tai maustamatonta+sosetta.

Päivälliseksi ½ pikkupurkillista kasvis- tai marja- tai hedelmäsosetta, sormiruokana hippusia jauhelihaa, perunaa, sekavihanneksia, raejuustoa, leipää tai makaronia tms.

Iltapalaksi tilkka velliä.



Ja rintaa ruoan päälle, välillä myös öisin.



Painoa lapsella on 11 kg, hampaita 4 kpl, hemoglobiini hyvä ja kasvu ok, ei huolestuta.

2

Syntyessään yli nelikiloinen poika oli vuoden ikäisenä nippanappa 9-kiloinen eli aika pieni, joten olimme ihan helisemässä, kun hän nirsoili ruokapöydässä ja söi tosi valikoiden sekä pieniä määriä. Nyt myöhemmin viisastuneena voin todeta, että vanha sanonta, että terve lapsi ei ruokalautasen ääreen kuole, pitää todellakin paikkansa. Eli et oikeasti voi tehdä muuta kuin tarjota lapselle säännöllisesti monipuolista, terveellistä ruokaa. Ja sitä karkeaakin ihan rohkeasti, vaikka sormin syötävänä versiona. Kyllä lapsi syö, kun nälkä tulee. Tuputtaminen ja asiasta numeron tekeminen on pahinta, mitä voit tehdä. Lapsi vaan lautasen ääreen, syö itsekin tai ainakin istu vieressä, juttele mukavia jne. Jos ei ruoka maistu, lapsi pois pöydästä ja seuraavalla aterialla uusi yritys. Kyllä se jossain vaiheessa alkaa maistua! Ja sittenkin tulee kausia, jolloin ruokaa menee taas vähemmän. Lapset tuntuvan tasaavan syömisensä siten, että välillä menee viikkokaupalla vähemmän ja sitten taas pari viikkoa tankataan jne.





Yötissittelystä suosittelisin kyllä luopumaan, maidossa on niin paljon energiaa, ettei lapsellasi välttämättä tosiaan ole nälkä, jos hän juo vielä paljon maitoa. Puolisen litraa maitoa/pvä riittää hyvin!

Luin viestisi huolimattomasti, et halunnutkaan vinkkejä vaan kokemuksia siitä, miten muut samanikäiset syövät.. No tämä ronkeli siis saattoi pahimmillaan syödä kullakin päivän aterialla vain lusikallisen pari, jos sitäkään. Pikkupurkillinen kaupan sosetta oli jo hyvä saavutus!

Meilläkin nirsoilija oli tosin vähän alle 4-kiloinen, mutta vuoden iässä vain reilut 8 kiloa. Eikä pituuttakaa ollut huimasti tullut ekan vuoden aikana.

Yhdyh kaikkiin neuvoihin, mitä tässä on sanottu, lapsen syömisestä on ihan turha stressata, koska se ei mitään auta. Terve lapsi ei näänny ruokalautasen äärelle, ja tuputtamisesta tulee vain turha kierre.

Meidän entinen nirsoilija on kyllä syönyt 2-vuotiaasta asti sitten jo kohtalaisen hyvin, tosin ero on kyllä ihan huima " hyväruokaiseen" pikkuveljeen.

Vierailija:

Syntyessään yli nelikiloinen poika oli vuoden ikäisenä nippanappa 9-kiloinen eli aika pieni, joten olimme ihan helisemässä, kun hän nirsoili ruokapöydässä ja söi tosi valikoiden sekä pieniä määriä. Nyt myöhemmin viisastuneena voin todeta, että vanha sanonta, että terve lapsi ei ruokalautasen ääreen kuole, pitää todellakin paikkansa. Eli et oikeasti voi tehdä muuta kuin tarjota lapselle säännöllisesti monipuolista, terveellistä ruokaa. Ja sitä karkeaakin ihan rohkeasti, vaikka sormin syötävänä versiona. Kyllä lapsi syö, kun nälkä tulee. Tuputtaminen ja asiasta numeron tekeminen on pahinta, mitä voit tehdä. Lapsi vaan lautasen ääreen, syö itsekin tai ainakin istu vieressä, juttele mukavia jne. Jos ei ruoka maistu, lapsi pois pöydästä ja seuraavalla aterialla uusi yritys. Kyllä se jossain vaiheessa alkaa maistua! Ja sittenkin tulee kausia, jolloin ruokaa menee taas vähemmän. Lapset tuntuvan tasaavan syömisensä siten, että välillä menee viikkokaupalla vähemmän ja sitten taas pari viikkoa tankataan jne.

Yötissittelystä suosittelisin kyllä luopumaan, maidossa on niin paljon energiaa, ettei lapsellasi välttämättä tosiaan ole nälkä, jos hän juo vielä paljon maitoa. Puolisen litraa maitoa/pvä riittää hyvin!

todella pieni ruokainen ja tällä viikolla puhkesi kolmas hammas :D. käydään kahden kuukauden välein neuvolassa vaa`alla punnailemassa että paino nousee. tosi vähän paino nousee, mutta pääasia että nousee. meidän neitokainen on vielä tosi kova menemään joten kuluttaakin hirmusti. mutta onneksi meillä on hieno neuvola-järjestelmä, jossa pidetään huolta :).

että lapsi joka kasvaa selkeästi plussakäyrillä ei nälästä kärsi...

Huomaat sen sitten kun sä joskus lopetat imettämisen ja rupee lapselle ruoka maistumaan.

Älä turhaan murehdi. Mulla on kolme lasta ja vain keskimmäinen oli hyvä syömään. Nyt on niin että ne huonosti syönneet esikoinen ja kuopus ovat hyviä syömään ja syövät ihan mitä vaan. Keskimmäinen on taas raivostuttava " yökensyötyyppi" .



Mutta tiedän kyllä kuinka stressaava se on kun lapsi ei syö muka " mitään" . Mut jos kasvaa ja voi hyvin niin älä huolehdi liikaa.

Lapsi painaa vähän päälle 8kg ja on pitkähkö. Ei vielä kävele mutta muuten on kyllä paljon liikkeessä.

Esikoinen oli " hyvä" syömään vaikka imikin rintaa samaan tapaan kuin tämä kuopus.

Onhan se toki niin että kyllä lapsi syö sen minkä tarvitsee mutta silti aina välillä kummastuttaa tuo syönti. ap.

Jos syö enemmän kuin yhden lusikallisen mitä tahansa ruokaa, niin melkein pitää vetää rasti seinään. Hänkin syö vielä paljon rintamaitoa, ja elääkin käytännössä sillä. Mieluusti vieroittaisin jo kokonaankin, mutta kun tyttö ei suostu syömään mitään muuta, ja hirvittää että pitäisi pakkovieroitus tehdä - mitä jos se ei syö sitten enää mitään? Yökkäilee melkein kaikille ruuille, joko koostumus tai haju on monessa ruuassa sellainen ettei hän saa niitä alas. :( Kasvaa kuitenkin hyvin ja on oikein terveen oloinen, joten en sinänsä ole huolissani. Tahtoisin vain päästä imetyksestä jo eroon, tai ainakin radikaalisti vähentää.