Olen käynyt puoli vuotta salilla ja juoksulenkeillä enkä vieläkään saa liikunnasta niitä paljon puhuttuja "kiksejä", haluan vain syödä vuuallisen lasagnea ja suklaalevyn ja mennä nukkumaan

Vierailija kirjoitti:

Itse en ainakaan ole koskaan laihtunut liikunnalla. Mitä enemmän liikun, sitä suurempi ruokahalu mulla on. Jos oon vaan kotona tekemättä mitään niin ei tee mieli syödäkään.

Tästä syystä jätän liikunnan väliin, se saa vain mut syömään enemmän ja lihomaan.

BMI 38

Se että on tottunut pääseen helpolla ja herkut maistuu niin hankala löytää hyötyjä kun on rankkaa ja terveellistä

Vierailija kirjoitti:

Se että on tottunut pääseen helpolla ja herkut maistuu niin hankala löytää hyötyjä kun on rankkaa ja terveellistä

Olen aina syönyt terveellisesti ja harrastanut liikuntaa 30 vuotta, välillä tavoitteellisesti 5-7kertaa viikossa, eipä ole mitään hyvänolontunnetta vieläkään tullut. Olisi edes neutraali olo, mutta kun se on ihan p ska liikunnan jälkeen

Vierailija kirjoitti:

Tulee nivelet niin kipeiksi että joutuu ottamaan viikon tulehduskipulääkekuurin. Ei mulla ainakaan liikkuminen kulumiin ja nivelrikkoon auta. Kangistaa vaan entisestään. Lääkekuurin aikana sitten ripuloin ja oksennan. Kyllä on mieltäylentävää ja huumaavaa.

Nivelrikon hoitoon kuuluu liikunta ja lihasten kunnossapitäminen. Mikä laji sai sut noin kipeäksi

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse en ainakaan ole koskaan laihtunut liikunnalla. Mitä enemmän liikun, sitä suurempi ruokahalu mulla on. Jos oon vaan kotona tekemättä mitään niin ei tee mieli syödäkään.

Tästä syystä jätän liikunnan väliin, se saa vain mut syömään enemmän ja lihomaan.

BMI 38

Tuossa menee huonoon kuntoon. Liikunnasta on terveyshyötyjä vs. passiivisuus. Jo pelkkä kävely on hyödyllistä

Vierailija kirjoitti:

Ihanaa, että satuin löytämään tämän ketjun. Tuota samaa ongelmaa poden minäkin, reilu 2v elämänmuutosta takana ja päivittäinen liikunta on yhtä h*lvettiä, vaikka kunto onkin kohentunut ja paino tippunut. Olen kokeillut monenlaista liikuntaa: kävelyä, sauvakävelyä, salitreeniä, pyöräilyä, uintia, joogaa, tanssia, kotijumppia... lähes kaikkia yksilölajeja mitä pienellä budjetilla pystyy tekemään, ryhmäliikunta kun ei ole mun juttu. Mutta ei tule sitä hyvää fiilistä sitten millään ja mistään!

Mulla tulee liikunnan jälkeen vaan entistä suurempi v*tutus. Tuntuu hirveältä ennen kuin kuntoilen, kuntoillessa ja sen jälkeen!? Haluaisin kovasti kohottaa kuntoa ja ennenkaikkea vahvistaa kroppaa ja saada lihaksia, mutta en yksinkertaisesti vaan pysty ja se harmittaa. Olen koittanut tehdä raskaita treenejä ja kevyitä treenejä, mutta kaikki tuntuu pahalta. Nyt liikun päivittäin vähintään 1h ja pakkopullalta tuntuu, vaikka se olisikin hyötyliikuntaa että esim. kävelen 3km töihin ja että illalla teen sitten jotain pientä kropan virkistystä jumpaten vartin verran. 

Hyvät neuvot tarpeen...

Kuulostaa kurjalta. Ite nautin liikunnasta. Toki välillä lenkkeily on puuduttavan tylsää, mutta kuuntelen musiikkia samalla

Mäkään en tykkää käydä salilla, joten en käy.  Sen sijaan tykkään tehdä pitkiä kävelylenkkejä kuulokkeet korvilla, pyöräilylenkkejä ja myös välillä juoksulenkkejä. Tykkään myös tanssia, kotona vaan volat kaakkoon ja heilumaan. Liikunnan ei tarvitse aina olla mitään kauheeta suorittamista. Kaikki liike on hyväksi.

Itselleni tuo on tullut vasta n.5-8v sisällä säännöllisen liikunnan alottamisen jälkeen (toki aika ajoin ennenkin) kun liikunnasta on tullut niin iso osa elämää ja huomaa että ilman liikuntaa onkin paha olo.

Kärsin ajoittain ahdistuksesta, jonka pääsen purkamaan esim. juoksumatolla kun vaan hoksaa lähteä sinne.

Uskoisin, että tuohon hyvään oloon vaikuttaa enemmän se henkinen puoli. Millä asenteella ja miksi liikkuu (puhutaan siitä liikunnan ilosta) ja millä tavalla. Juoksussa esim. se hyvä olo tulee vasta kun olen lämmitellyt ensin hyvin ja syönyt sekä nukkunut hyvin. Ei se hyvä olo silti jokakerta tule, avain on siinä että haluaa jatkaa ja tehdä silloinkin kun ei huvita. Toki aina treenin jälkeen on hyvä olo vaikka lähtiessä ärsytti - itselle se on enemmänkin sitä että menin silti ja tein silti vaikka ei ois huvittanut = hyvä olo. Toki myös adrenaliini jne nousee ja siksikin on hyvä olo.

En minäkään alussa oikein tiennyt mitä se mystinen liikunnan ilo ja "runners high" oikein on; mutta nyt seb tietää jo 🙂 Eli sanoisin, että jatka vaan vaikka ei nyt oiskaa sitä hyvää oloa, syö monipuolisesti ja terveellisesti, muista myös levätä ja liiku siksi että VOIT ja HALUAT eikä siksi että "pitäisi" tai jotain.

Eivät kaikki saakaan ”kiksejä” liikunnasta, voi olla jopa päinvastoin. Eivät kaikki saa päihteistäkään, riippuu täysin aivokemioista. Ehkä voisit sitten höllätä vähän liikkumisen kanssa, ei sitä pakolla kannata tehdä.

Minulla on sama kuin ap:lla. En eläissäni ole saanut mitään riemua liikunnasta. Liikun ainoastaan, koska on pakko.

Ainoa mikä on vähän tuonut rutiinia oli se kun hankin koiran, joka tarvitsee paljon liikuntaa. Sen kanssa olen ravannut pitkin metsiä ja polkuja kerran päivässä useamman vuoden ja siitä tulee itsekin hyvälle päälle kun eläin on iloinen ja voi hyvin.

Ilman koiraa istuisin sohvalla mussuttamassa jotain hyvää koko illan. Nyt teen sitä vain viikonloppuisin.

Jees, en minäkään saa liikunnasta mitään ihmeempiä kiksejä. Kuntoilen, koska hyvä pitää jonkinlaista kuntoa yllä, sekä jonkinlainen kuntoilu on terveellistä pidemmän päälle. Lisäksi kivaa huomata jaksavansa paremmin ja olevansa voimakkaampi. Plussana on, että kuntoilu näkyy jossain vaiheessa vartalossakin. Suklaalevy on toki maukkaampi, kuin juoksulenkki, mutta en syö suklaata siltikään.

Lenkki ei tunnu pakkopullalta, jos tykkää ulkoilla, kunto kohonnut, niin jaksaa paremmin, ja vielä vaihtelee reittejä. Joku voi kuunnella vaikka jotain mieleistä kuulokkeilla, jos muuten tylsää, tai jotkut kai juttelee tuttujen kanssa siinä samalla 😁

Toki kuntoilun jälkeen on hyvä syödä hyvin, jotta elimistön palautuminen onnistuu optimaallisemmin 😋

Hyvän endorfiiniryöpyn saa kun ottaa kävelymatkaksi puolimaratonin. Vedät sen reippaasti.. huom reippaasti. Ilman taukoja.. huom ilman taukoja ellei ihan pakko oo käydä puskassa pikapisulla ja sitten taas reipasta kävelyä. Matka kestää 4,5-5 tuntia ainakin mulla. Sato tai paistoi. Sen jälkeen alkaa olla kunnonkin kiksit. Pää kevyt, keuhkot toimii, jalat kipeät mutta aivan uskomattoman hyvä olo. Jos sattuu olemaan vielä tihkuinen syksyinen päivä niin ihan mahtavaa. Oon tehnyt kaksi kertaa tuon. Pitäs varmaan taas.