Miten 3-4 -vuotias sopeutuu uudelle paikkakunnalle

Eipä mitään ikävöintiä tapahtunut, uusia kavereita löytyi heti.

Viime keväänä muutettiin. Tosin meillä lapsia kolme eli 5v, 3v ja 1v, joten kaveripulaa ei ole ja tekemistä aina, kun on sisaruksia. Hienosti meni kuitenkin kaikki. Esikoinen varsinkin sai paljon kavereita ja heti, kun pihassa paljon juuri 5-7 vuotiaita. Keskimmäiselle ei oikein omia kavereita ole ollut, kun vasta nyt syksyllä perhepäivähoidossa.

Alkuun lapsi silloin tällöin kaipaili vanhaan kotikaupunkiin ja kavereita, mutta sekin jäi aika nopeaa pois... Kaikki uusi kiinnosti lasta kovasti ja lähiympäristö tuli syynättyä oikein kunnolla ;) Uusia kavereita löytyi nopeasti hoidon alettua ja muutenkin lapsi on viihtynyt todella hyvin uudessa kotikaupungissa ;)

Ensimmäinen muutto maailmalta suomeen väliaikaiseen asuntoon sujui kohtuullisen hyvin. Suurin huolenaihe oli viiveellä tulleet lelut ja se että tarhassa suurin osa lapsista puhui suomea eli kaikki ymmärsivät häntä.



Toinen muutto ½ vuotta myöhemmin oli hieman hankalampi. Pojalta meni vähän kauemmin tutustua uusiin lapsiin tarhassa, pelkäsi kai, että muutetaan taas heti pois kun hän löytää hyvän kaverin. Kotona oli pientä kinaamista, mutta onneksi sekin meni pian ohi kun se kaveri tarhasta löytyi.



Tärkeintä pojalle oli molemissa muutoissa, että omat tavarat löytyivät uudesta huoneesta ja hän sai itse olla mukana muuttotouhuissa. Poika pakkasi itse omat lelunsa ja purki ne sitten uudessa paikassa pois laatikosta.

eipä ole kauheasti haikaillut aikaisempaan kotikaupunkiin, tosin puhuu edelleen aikaisemmasta asuinpaikasta ja muistaa kaikenlaisia asioita sieltä, vaikka muutosta on jo melkein 2 vuotta. Me nimenomaan miettiessämme muuttoa, halusimme, että muutamme reilusti ennen eskarin alkua, jotta jos emme tykkäisi uudesta paikasta, voisimme muuttaa takaisin ennen eskarin alkua. Kouluiässä on ikävä muuttaa, vaikkakin joskushan on pakkotilanteita, itse tykästyimme tähän paikkaan ja aiomme jäädä tänne ainakin lasten kouluiän ajaksi.(jos ei mitään ihmeellistä satu)

Eniten meillä muutossa lasta itseää huolestutti, että onhan kaikki omat leikkikalut ja varsinkin unilelu mukana!!!

uusia kavereita löytyy tuon ikäiselle helposti!