Hävettää kun lapsi oli päiväkodissa sanonut harjoittelijalle "sä olisit Laura kaunis jos sulla ei olisi noita näppyjä naamassa"

Mun veljen poika oli alle kouluikäinen ja paukautti mua takapuoleen sanoen, että sulla on iso pylly. Sanoin, että niin on.  Totuus tulee lapsen suusta.

Tutulta "mummolta" oli leikattu toinen rinta pois rintasyövän takia. Hänen lapsenlapsensa saunassa lohdutti, että onneks toi toinen on noin pitkä. 

Vierailija kirjoitti:

Arvatkaa hävettikö minua, kun poikani sanoi parturitytölle, että sulla on ihan hevosen hampaat.

Onneksi tyttö vain irvisteli kunnolla.

Kun pääsimme ulos, niin pidin kovan puhuttelun, ettei kenenkään ulkoäköä arvostella.

Lapset eivät ihan tyhjästä keksi haukkua toisten ulkonäköä mitä mielikuvituksellisimmin ilmauksin. Jostakin se oppi on saatu. 

Minun lapseni kaveri totesi kerran lapselleni (minun seistessä vieressä), että sulla on ruma äiti. Olivat jotain 5 vuotiaita. 

Vierailija kirjoitti:

Minulle on tuttu lapsi tokaissut, että näytän ihan mieheltä. Oikeassahan se oli, voisin mennä feminiinisestä miehestä, mutta kyllä se silti kirpaisi.

Varmaan lapsen kotona puhuneet sinusta, kun lapsi möläytti tuon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Arvatkaa hävettikö minua, kun poikani sanoi parturitytölle, että sulla on ihan hevosen hampaat.

Onneksi tyttö vain irvisteli kunnolla.

Kun pääsimme ulos, niin pidin kovan puhuttelun, ettei kenenkään ulkoäköä arvostella.

Lapset eivät ihan tyhjästä keksi haukkua toisten ulkonäköä mitä mielikuvituksellisimmin ilmauksin. Jostakin se oppi on saatu. 

Näin on. Tietää että lapsen kotona arvostellaan muiden ulkonäköä. -sivulta 

Vierailija kirjoitti:

Minusta on turha hävetä omassa lapsessaan sellaista, mikä on vasta elämän ja käytöstapojen opettelua. Jokaisen kasvatusalan ihmisen pitäisi tietää se ja tottua kaikenlaiseen palautteeseen. Lapset sanovat pahalta haisevasta  hengityksestä kaikkeen mahdolliseen mielipiteensä, joten jos lapset ovat oikeassa en tiedä pitääkö aikuisten aina ratkaista asiat puolustautumalla tai kieltämällä lapsia sanomasta enää mitään. Niitä tilanteita ei voi ennakoida ja estää, eikä keskustelukaan lapsen kanssa aina vie haluttuun lopputulokseen. 
Olen huomannut, että jos lapselle selittää mistä jokin johtuu se auttaa heitä ymmärtämään enemmän. Kerran yksi pieni poika tuli tökkäämään minun vatsaan,että olen lihava (en ole erityisen lihava). Keskeytin puheet aikuisten kanssa, myönsin pojalle olevani lihava ja kerroin että se harmittaa minua kun sillä on vaikutusta olenko iloinen vaiko surullinen. Niin hyvää keskusteluseuraa ylipainosta en ole koskaan saanut kuin sen symppis,pieni poika ja joka kiinnostui lihavuudesta enemmänkin. Olisi ollut enemmän noloa, jos pojan äiti olisi kieltänyt poikaa.

Oletpa yksinkertainen. Minä en halua että lapset tulee minua arvostelemaan ja ei ole mitään aikeita elää lapsiperheiden kanssa. Nythän tää selvis että aikuiset antaa lastensa häiritä naapureita.

Tavallaanhan tuo oli kehu lapselta. 

Pikku kritiikillä.

On siinä mietitty asiaa. 

Näin sitä opetetaan lapselle, että pisamat ovat jotenkin hävettävä asia.

Minulla on paljon pisamia, enkä ole ymmärtänyt niitä koskaan hävetä, vaikka lapset ovat niitä joskus kommentoineet. Eivätkä pisamat ole millään tavalla elämääni haitanneet.

Olin minäkin kuulemma ihmetellyt pienenä jollekin tädille, että miten sinä olet noin mahdottoman lihava. Täti oli kuulemma vetänyt kunnon pultit 😂

Mun 3 v poika sanoi kerran parturille, että miksi sulla on hevosen hampaat. Nolotti.

Sanonn hänelle kyllä jälkeenpäin, että ihmise ulkonäöstä ei saisi sanoa mitään.

Karma toteutui meillä : poika sai raudat liian ulkoneviin hamapsiinsa alakoulussa.

En tietenkään muistuttanut häntä puheistaan, koska ei ymmärtänyt loukkaavansa.