Miksi naiset uskovat koulutuksen autuuteen?

Ovat "kilttejä tyttöjä" ja lukevat opinahjoissa nenä kirjassa. Sitten joko itevät sitä että "minulla on x määrä tutkintoja, enkä saa töitä" tai "olen niin u u p u nut etten kestä tässä työpaikassa".

Olisiko peiliin katsomisen paikka? Todellinen työelämä ja opiskelu ovat kaksi täysin eri asiaa, jollei sitten puhuta aivan tutkijan ammatista. Sellaiseksiko kaikki naiset tähtäävät?