Avioehto - juristilla vai ei?
Avioehtopohjia löytää netistä ilmaiseksi, voi tilata juristilta n 100e tai käydä juristin kanssa tekemässä n 300e.
Onko noissa ihan oikeasti jotain eroa, kannattaako maksaa?
Kommentit (34)
Suosittelen juristia.
Me teimme ihan perusmuotoisen avioehdon avioliiton alussa lakimiehen pakeilla.
15v myöhemmin sitä korjailtiin, naisjuristi oli kauhuissaan miten olin suostunut allekirjoittamaan sellaisen. Aviopuolison kuollessa olisin jäänyt tyhjän päälle vaikka työskentelin täysipäiväisesti mieheni maatilalla.
Kannattaa miettiä asiaa huolella.
Me tehtiin avioehto avioeron varalle. Tein sen itse netistä löytämäni mallin mukaan. Meillä kummallakaan ei ollut omaisuutta yhteen mennessä, asunto on maksettu puoliksi, mutta muuten kumpikin on hankkinut mitä on lystännyt. On vain yhteisiä lapsia. Jos jommalla kummalla olisi ollut omaa tai perittyä omaisuutta, firma tai toisella lapsia, niin sitten olisin teettänyt avioehdon juristilla.
Aina juristilla. Erityisesti silloin, kun on omien omaisuuksien lisäksi yhteistä omaisuutta, ja varsinkin silloin jos yhteiseksi ajateltua omaisuutta on vain toisen nimissä.
Kyllähän sen avioehdon saa rustattua itsekin eikä sellaista edes tarvitse jos ero sujuu sopuisasti yhteisymmärryksessä, mutta avioero on lähes tulkoon aina jossain määrin riitaisa ja se onkin sitten raskas homma, jos avioehdossa onkin jokin muotovirhe tai muutoin käynyt joku kämmi. Jokunen satku on pieni hinta maksaa siitä mielenrauhasta, että tiedät papereiden varmasti olevan kunnossa.
Jos omaisuutta on paljon/ on tulossa paljon/ on tiedossa perintöjä/ on kertynyt tai kertyy yritystoiminnan kautta niin siinä tapauksessa teettäisin avioehdon juristilla. 300 euroa on todella pikkuraha ammattilaisen tekemästä dokumentista. Eron hetkellä kaikki hyvät aikeet ja ajatukset sovusta tuppaavat unohtumaan, ja ihmisistä voi tulla alhaisia, kostonhimoisia hulluja, joihin ei järkipuhe tehoa.
Riippuu ihan siitä, kuinka paljon teillä on tietoa ja halua, aikaa sekä kykyä ottaa asioista selvää. Kaikki tarvittava tieto on saatavilla netissä, mutta jos haluatte asiantuntijan neuvoja, niin helpoimmin ne saa juristilta.
Ilman muuta avioehto. Eron tullessa se pienipalkkainen mutta nytmullehetikaikki-puoliso ei saakaan kuin sen mitä ansaitsee. Rakkauden huuma muuttuu vuosien varrella. Kunpa ihmiset ymmärtäisivät tämän.
Juristilla. Ja mieti rajat - jos olet lasten kanssa muutaman vuoden kotona, miten tämä korvataan?
Miten jos vaan teet palkatta töitä miehen uran eteen?
Jne
Meillä on mieheni kanssa avioehto. Miehelläni oli perittyä varallisuutta, minä täysin tyhjätasku (toki tulen perimään varakkaan vanhempani...ehkä)
Minulle avioehto ei ole mikään hävettävä salaisuus, kerron siitä jos asiasta tulee puhe. Miehelle tuntuu vähän hyshys-asia olevan.
Vähän asiaa sivuten =)
Kannattaa käydä juristilla. Jos toisen puolison vanhemmat ovat tehneet testamentin, jolla lapsen puolisolla ei ole oikeutta perintöön, niin avioerossa sitä ei oteta huomioon, mutta toisen perintö menee jakoon. Eihän lapset tiedä, ovatko omat vanhemmat tehneet testamentin vai ei.
Vierailija kirjoitti:
Suosittelen juristia.
Me teimme ihan perusmuotoisen avioehdon avioliiton alussa lakimiehen pakeilla.
15v myöhemmin sitä korjailtiin, naisjuristi oli kauhuissaan miten olin suostunut allekirjoittamaan sellaisen. Aviopuolison kuollessa olisin jäänyt tyhjän päälle vaikka työskentelin täysipäiväisesti mieheni maatilalla.
Kannattaa miettiä asiaa huolella.
Usein avioehdot tehdään suomessa naisen kannalta epäedullisesti. Nainen synnyttää lapset, hoitaa kodin ja kasvattaa lapset sillä välin kun mies käy töissä tai pyörittää ja laajentaa firmaa. Tälle ei useinkaan lasketa mitään arvoa! Kun sitten mies löytää iloisemman ja nuoremman naisen, sellaisen "ei nalkuttavan", ottaa ja lähtee .. vie firman ja rahat mennessään. Nainen jää lasten kanssa, elatus loppuu, työpaikkaa ei välttämättä ole koska mies on halunnut että vaimo on kotona lasten kanssa. Lisäksi vaimoa vielä syyllistetään ja takana naureskellaan kuinka tyhmä oli kun moiseen tilanteeseen joutui. Olkaa naiset tarkkoina.
Vierailija kirjoitti:
Meillä on mieheni kanssa avioehto. Miehelläni oli perittyä varallisuutta, minä täysin tyhjätasku (toki tulen perimään varakkaan vanhempani...ehkä)
Minulle avioehto ei ole mikään hävettävä salaisuus, kerron siitä jos asiasta tulee puhe. Miehelle tuntuu vähän hyshys-asia olevan.
Vähän asiaa sivuten =)
Annat elämästäsi parhaat vuodet miehelle joka ei halua antaa sinulle siitä hyvästä mitään. Ei ihme ettei mies halua kertoa avioehdosta muille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on mieheni kanssa avioehto. Miehelläni oli perittyä varallisuutta, minä täysin tyhjätasku (toki tulen perimään varakkaan vanhempani...ehkä)
Minulle avioehto ei ole mikään hävettävä salaisuus, kerron siitä jos asiasta tulee puhe. Miehelle tuntuu vähän hyshys-asia olevan.
Vähän asiaa sivuten =)
Annat elämästäsi parhaat vuodet miehelle joka ei halua antaa sinulle siitä hyvästä mitään. Ei ihme ettei mies halua kertoa avioehdosta muille.
Enhän minä tässä mitenkään yksilöinyt millainen avioehto meillä on =) Mitä avioehdon piiriin kuuluu jne.
Vähän hätäisiä päätelmiä teit.
Vierailija kirjoitti:
Aina juristilla. Erityisesti silloin, kun on omien omaisuuksien lisäksi yhteistä omaisuutta, ja varsinkin silloin jos yhteiseksi ajateltua omaisuutta on vain toisen nimissä.
Kyllähän sen avioehdon saa rustattua itsekin eikä sellaista edes tarvitse jos ero sujuu sopuisasti yhteisymmärryksessä, mutta avioero on lähes tulkoon aina jossain määrin riitaisa ja se onkin sitten raskas homma, jos avioehdossa onkin jokin muotovirhe tai muutoin käynyt joku kämmi. Jokunen satku on pieni hinta maksaa siitä mielenrauhasta, että tiedät papereiden varmasti olevan kunnossa.
Avioerossa ei ole kuin yhteistä omaisuutta. Otetaan aviomiehen omaisuus ja otetaan vaimon omaisuus ja otetaan parin loppu omaisuus, lasketaan yhteen, ja jaetaan kahtia. Ainoat poikkeukset on erilaisilla sopimuksilla erikseen erotettu omaisuus (kuten peritty omaisuus, jossa testamentissa estetään päätyminen ulos suvusta).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suosittelen juristia.
Me teimme ihan perusmuotoisen avioehdon avioliiton alussa lakimiehen pakeilla.
15v myöhemmin sitä korjailtiin, naisjuristi oli kauhuissaan miten olin suostunut allekirjoittamaan sellaisen. Aviopuolison kuollessa olisin jäänyt tyhjän päälle vaikka työskentelin täysipäiväisesti mieheni maatilalla.
Kannattaa miettiä asiaa huolella.
Usein avioehdot tehdään suomessa naisen kannalta epäedullisesti. Nainen synnyttää lapset, hoitaa kodin ja kasvattaa lapset sillä välin kun mies käy töissä tai pyörittää ja laajentaa firmaa. Tälle ei useinkaan lasketa mitään arvoa! Kun sitten mies löytää iloisemman ja nuoremman naisen, sellaisen "ei nalkuttavan", ottaa ja lähtee .. vie firman ja rahat mennessään. Nainen jää lasten kanssa, elatus loppuu, työpaikkaa ei välttämättä ole koska mies on halunnut että vaimo on kotona lasten kanssa. Lisäksi vaimoa vielä syyllistetään ja takana naureskellaan kuinka tyhmä oli kun moiseen tilanteeseen joutui. Olkaa naiset tarkkoina.
Tai käy ihan oikeasti niin, että nainen saa jonkun mielisairauden, ja mies ei pääse mitenkään tilanteesta pakoon, kun elämäntyö menisi hukkaan avioerossa omaisuus puolitettaessa. Olen nähnyt tuollaisen tilanteen vanhemmillani läheltä, ja isältä meni lähes 20 vuotta elämästä täysin hukkaan - toisaalta arvostan, että piti vaimostaan huolta, vaikka äitini lähinnä kiukutteli isälleni ympärivuorokautisesti ja eli harhoissaan. Lääkäriin ei äitiä saatu, ennenkuin dementoitui, eli yksilönsuoja oli niin vahva, että harhoissa elävälle ei pystynyt tekemään mitään.
Se avioehto on sitä varten, että jos toinen vaikka sekoaa, niin siitä tilanteesta pääsee pakoon.
Molemmat skenaariot tietysti voivat tapahtua toisinkin päin - nainen lähtee nuoremman matkaan, tai mies sairastuu psyykkisesti vakavasti.
Suosittelen juristia. Näissä asioissa ei kannata säästellä.
Myös testamentit ja edunvalvontavaltuutukset ilman muuta asiantuntijan avulla. Muuten voi käydä huonosti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aina juristilla. Erityisesti silloin, kun on omien omaisuuksien lisäksi yhteistä omaisuutta, ja varsinkin silloin jos yhteiseksi ajateltua omaisuutta on vain toisen nimissä.
Kyllähän sen avioehdon saa rustattua itsekin eikä sellaista edes tarvitse jos ero sujuu sopuisasti yhteisymmärryksessä, mutta avioero on lähes tulkoon aina jossain määrin riitaisa ja se onkin sitten raskas homma, jos avioehdossa onkin jokin muotovirhe tai muutoin käynyt joku kämmi. Jokunen satku on pieni hinta maksaa siitä mielenrauhasta, että tiedät papereiden varmasti olevan kunnossa.
Avioerossa ei ole kuin yhteistä omaisuutta. Otetaan aviomiehen omaisuus ja otetaan vaimon omaisuus ja otetaan parin loppu omaisuus, lasketaan yhteen, ja jaetaan kahtia. Ainoat poikkeukset on erilaisilla sopimuksilla erikseen erotettu omaisuus (kuten peritty omaisuus, jossa testamentissa estetään päätyminen ulos suvusta).
Tässä sen just näkee. Omistusoikeus ei katoa mihinkään aviossa eikä erossa. Jannen auto on aina Jannen auto. Tasinkoa voi joutua maksamaan (mitä varten Janne voi auton myydä), mutta omistusoikeus ei automaattisesti katoa yhtään mihinkään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aina juristilla. Erityisesti silloin, kun on omien omaisuuksien lisäksi yhteistä omaisuutta, ja varsinkin silloin jos yhteiseksi ajateltua omaisuutta on vain toisen nimissä.
Kyllähän sen avioehdon saa rustattua itsekin eikä sellaista edes tarvitse jos ero sujuu sopuisasti yhteisymmärryksessä, mutta avioero on lähes tulkoon aina jossain määrin riitaisa ja se onkin sitten raskas homma, jos avioehdossa onkin jokin muotovirhe tai muutoin käynyt joku kämmi. Jokunen satku on pieni hinta maksaa siitä mielenrauhasta, että tiedät papereiden varmasti olevan kunnossa.
Avioerossa ei ole kuin yhteistä omaisuutta. Otetaan aviomiehen omaisuus ja otetaan vaimon omaisuus ja otetaan parin loppu omaisuus, lasketaan yhteen, ja jaetaan kahtia. Ainoat poikkeukset on erilaisilla sopimuksilla erikseen erotettu omaisuus (kuten peritty omaisuus, jossa testamentissa estetään päätyminen ulos suvusta).
Tässä sen just näkee. Omistusoikeus ei katoa mihinkään aviossa eikä erossa. Jannen auto on aina Jannen auto. Tasinkoa voi joutua maksamaan (mitä varten Janne voi auton myydä), mutta omistusoikeus ei automaattisesti katoa yhtään mihinkään.
Haluatko varmasti lukita vastauksesi?
"Lähtökohtaisesti, mikäli avioliiton aikana ei ole tehty avioehtoa, molempien puolisoiden nimissä oleva omaisuus lasketaan liiton päättyessä yhteen ja puolitetaan tasan molemmille. Myös niissä tapauksissa, kun toisen puolison omaisuus on merkittävästi suurempi tai pienempi kuin avioliittoa solmittaessa."
"Jos puolisot eivät pääse omaisuuden jakamisesta sopuun ja avioehtoa ei ole, osituksen toimittaa tuomioistuimen määräämä pesänjakajan."
https://www.op.fi/henkiloasiakkaat/teemat/parisuhde/avioeron-kynnyksella
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aina juristilla. Erityisesti silloin, kun on omien omaisuuksien lisäksi yhteistä omaisuutta, ja varsinkin silloin jos yhteiseksi ajateltua omaisuutta on vain toisen nimissä.
Kyllähän sen avioehdon saa rustattua itsekin eikä sellaista edes tarvitse jos ero sujuu sopuisasti yhteisymmärryksessä, mutta avioero on lähes tulkoon aina jossain määrin riitaisa ja se onkin sitten raskas homma, jos avioehdossa onkin jokin muotovirhe tai muutoin käynyt joku kämmi. Jokunen satku on pieni hinta maksaa siitä mielenrauhasta, että tiedät papereiden varmasti olevan kunnossa.
Avioerossa ei ole kuin yhteistä omaisuutta. Otetaan aviomiehen omaisuus ja otetaan vaimon omaisuus ja otetaan parin loppu omaisuus, lasketaan yhteen, ja jaetaan kahtia. Ainoat poikkeukset on erilaisilla sopimuksilla erikseen erotettu omaisuus (kuten peritty omaisuus, jossa testamentissa estetään päätyminen ulos suvusta).
Tässä sen just näkee. Omistusoikeus ei katoa mihinkään aviossa eikä erossa. Jannen auto on aina Jannen auto. Tasinkoa voi joutua maksamaan (mitä varten Janne voi auton myydä), mutta omistusoikeus ei automaattisesti katoa yhtään mihinkään.
Haluatko varmasti lukita vastauksesi?
"Lähtökohtaisesti, mikäli avioliiton aikana ei ole tehty avioehtoa, molempien puolisoiden nimissä oleva omaisuus lasketaan liiton päättyessä yhteen ja puolitetaan tasan molemmille. Myös niissä tapauksissa, kun toisen puolison omaisuus on merkittävästi suurempi tai pienempi kuin avioliittoa solmittaessa."
"Jos puolisot eivät pääse omaisuuden jakamisesta sopuun ja avioehtoa ei ole, osituksen toimittaa tuomioistuimen määräämä pesänjakajan."
https://www.op.fi/henkiloasiakkaat/teemat/parisuhde/avioeron-kynnyksella
Olen eri kuin tuo lainaamasi, mutta jos tarkkaan luet niin hän puhuu _omistusoikeudesta_, ja se säilyy erotilanteessakin. Omaisuuden _arvo_ lasketaan toki yhteen kuten OP:n sivuilla sanotaan, mutta tässäkään et menetä auton _omistusoikeutta_.
No mitä väliä tällä on?
Kuvittele, että miehesi on hankkinut vaikkapa harvinaisen käsilaukun, johon olet todella kiintynyt ja jollaista ei enää mistään saa. Kun eron hetki tulee, arviodaan käsilaukun arvoksi 2000 - 20 000 euroa, koska kyseessä on sellainen harvinaisuus, jonka arvo on vaikea määrittää. Tässä tilanteessa miehelle riittää, että hän suorittaa tuon vähimmäismäärän sinulle _euroina_, eikä sinulla ole mitään mahdollisuutta vaatia eurojen sijaan laukkua - sillä laukku on miehen _omistama_.
Toki jos miehellä ei ole rahaa maksaa euroina, tai jos hänellä on hyvää tahtoa, voi hän sen laukun sinulle antaa.
Ja tämä laukku on vain hyvin yksinkertainen esimerkki. Käytännössä yritysvarallisuuden arvo on usein vaikeaa määrittää tarkasti, ja arvostuksessa voi olla eroa miljoonia euroja. Tällöin on paljon mukavampaa olla se joka osakkeet _omistaa_.
Kyllä. Omistusoikeus EI siirry mihinkään automaattisesti. Pääasiassa tasinko maksetaan rahana, sitä telkkaa ja autoo ei aleta sahaamaan kahtia. :D
Jos mahdollinen ero sujuu asiallisesti ja toisen ahnehtimatta voi tehdä avioehdon netin valmiille pohjalle.
Juristin kanssa laadittu sopimus takaa taas sen, ettei kotitekoisessa avioehdossa ole porsaanreikiä ja virheitä.Etenkin, jos toisella on enemmän omaisuutta , perintötiloja, sukumökkejä tmv ei 300 e juristi ole silloin yhtään kallis.
Omasta kokemuksesta voin sanoa, että juristin laatima oikeaoppinen avioehto on iso pelastus kun vastassa on vielä puolison sukua uhoamassa mukana. Silloin avioehto on kiistaton ja sen mukaan asiat hoidetaan.