Pitäs näköjään jaksaa meikata joka päivä, kun meikattuna olo on jotenkin pirteempi

Täysin samaa mieltä ap:n kanssa. Eikä sen tarvitse mikään sotamaalaus olla, vähän värivoidetta ja ripsiväriä niin tunnelma kohoaa kummasti.

Ja eikun meikkaamaan...

Varmasti käytit jo ainakin viisi minuuttia tämän palstan selailuun. Luultavasti se ei parantanut mielialaasi. Joten mikset muka ehtisi käyttää samaa aikaa johonkin, joka parantaa oloa? Valintoja.

Mistä päättelet, että se on just meikkaaminen? Eikö se merkittävä juttu voi olla kokemus itsestä huolehtimisesta eikä niinkään meikit?

Vaikka kyllähän moni ehdollistuu meikkaamiseen ja voi kokeakin noi. Itse uskon nykyään kyse olevan muusta. Lopetin meikkauksen ja saan saman olon suihkusta, hiusten harjaamisesta, ihon rasvaamisesta ja suun hoidosta. Säästyy ihanan paljon rahaakin. :)

Jo pelkkä kasvovoide voi saada olon pirteämmäksi. Kosteutta ja vitamiineja, niitä on lisätty moneen meikki-tuotteeseen myös.

Jos meikkaaminen on asia mistä pidät se piristää, itselleni se on vaan pakkopullaa töihin mennessä, parasta on päästä polkemaan pyörällä työmatka ja herää raittiiseen ilmaan...

Kyllä itseä piristää kun on kohtudella ripsaria,hulipunaa tai kiiltoa. Värin jo saa naaman ulkona?Ei tarvitse värilisiä voiteita. Mutta toki luomukin kaunista.

Meikattu naama tuntuu jotenki likaiselta. En ole meikannut  juuri koskaan.

Mun ulkonäköä piristää jo pelkän ripsivärin laitto. Heti oon nätimmän näköinen kun silmät tulee esiin.

Tämän vuoksi minä meikkaan aina, myös lomilla ja viikonloppuisin. Ainoastaan silloin en meikkaa, jos olen sairas, mikä ehkä entisestään vahvistaa sitä, että meikkaamattomana olo on vetämätön.0

Ainoastaan klovneilla on enemmän maalia naamassa kuin naisilla, eikä kaikilla niilläkään.

Teen vapaapäivänäkin, kuten tänään, aamuvarhaisella meikin. Sitten kivat vaatteet päälle, kampaus kuntoon ja päivä alkaa ihan toisella tavalla kuin pieruverkkareissa haahuilemalla.

Sama peikko olet vääristävien voiteiden alla.