Kannattaako 45-vuotiaana enää pyrkiä uudelle alalle
Sanovat, että (ammatti)korkeakoulututkinnon suorittaminen parantaisi merkittävästi työllistymismahdollisuuksia tämän ikäisenä. Mutta toisaalta taas, vaikka tutkinto olisikin, niin katsovatko työnantajat kuitenkin sen liian suureksi ongelmaksi, että minulla on erittäin rikkonainen työhistoria, eikä ainuttakaan vakituista työpaikkaa (ei omasta tahdostani).
Kaupallinen ala kiinnostaisi, mutta koulutustasoa pohdin vielä. Joidenkin mukaan merkonomi ei kelpaa enää mihinkään vaan pitäisi olla vähintään tradenomi. Ja sitten taas kuulemma tradenomeja koulutetaan liikaa. No, sitten on tietysti olemassa kauppakorkea,mutta sinne taitaa olla turha pyrkiä aikanaan lyhyen matematiikan kirjoittaneena ja nekin matemaattiset taidot sujuvasti unohtaneena. (ainakin minulla on se käsitys, että siellä tarvittaan lukion pitkää (vai mikä laaja se nykyisin on) matematiikkaa. Enkä muutenkaan ole erityisen kiinnostunut johtamisesta, mihin tehtäviin ilmeisesti kauppis ilmeisesti enimmäkseen suuntautuu.
Kommentit (14)
Kyllä uusi elämähän alkaa vasta 50 vuotiaana.
Vierailija kirjoitti:
kouluttaudu sosiaalialalle ja hae lastensuojeluun, takuulla saat töitä jos olet tolkun ihminen, alalla karsea pula sielläkin....
Tiedän kyllä että sosiaali- ja terveysalalla on töitä. Ainoat ongelmat ovat vain siinä, että ensinnäkään en luonteeltani sopisi lainkaan noille aloille, ja toiseksi se, että sen verta mitä olen noiden alojen työntekijöiden juttuja työolosuhteista lukenut, niin on kyllä viimeinenkin kiinnostus karissut, kun lukee miten kauheaa sosiaalialalla työskentely on
.ap.
Työhistoriaa jäljellä vielä yli 20 v, joten kyllä jos nykyinen homma ei nappaa
Minä varhaiskeski-ikäisenä harkitsen vielä oman nykyisen alani tohtoriopintoja sekä täysin uutta tutkintoa (lääketiede), koska niin paljon tärkeää tutkittavaa ja haluan kehittää itseäni. Ihan hyvin voit opiskella niin kauan kuin henki pihisee ja kouluttautua uudelle alalle. Kehotan siihen kaikkia, joita vaan kiinnostaa.
Tottakai kannattaa. Eläkeikään on yli 20 vuotta, ja mistä sitä tietää, jos innostut löytämään alan, jota voi harjoittaa ns. eläkeiän jälkeenkin.
Uskon, että löydät töitä ja voit tehdä kaikin puolin hyvänkin uran, kunhan valitset alan oikein. Tärkeää on valita ala, jossa a) uskot olevasi hyvä, b) on töitä (esim. sote-ala) ja c) töihin pääsy ei edellytä vuosien mittaista (muka-)asiantuntijuuden, CV:n ja suhdeverkoston rakentamista (esim. valtiotieteet). Muuten jäät auttamatta nuorempien jalkoihin.
Luulen, että suunnittelemasi kaupallinen ala sijoittuu jonnekin välimaastoon. Töitä toki on, mutta niistä kilpaillaan. Pitää osata asioita ja tehdä itsestään työnantajalle erityisen haluttava. Tradenomi on varmaan ihan ok, jos ei kauppis tunnu mahdolliselta. Kyllä tradenomeja taitaa olla pakkosyistä paljon oman alan ulkopuolellakin, mutta niin on ihmisiä monilla muillakin aloilla. Ehdotan, että erikoistut johonkin kapeaan, mutta kysyttyyn juttuun ja mietit alusta asti omaa firmaa vaihtoehtona palkkatyölle.
Jos taas haluat varman nakin, valitse AMK-tasolta sote-ala tai jokin ammattikoulutus, esim. kokki tai putkimies. Jos olet taitava, voit olla oman onnesi seppä ja päästä pitkälle.
Itse olen suunnilleen saman ikäinen kuin sinä olet. Opiskelen töiden ohessa oikiksessa toista yliopistotutkintoa, mutta taustalla ei varsinaisesti ole alanvaihtosuunnitelmia. Ajatus on pysyä samalla alalla kuin nykyisinkin olen, mutta päästä uusiin hommiin. Todellisuudessa kuitenkin haaveilen jättäväni koko oravanpyörän ja perustavani kahvilan tai ryhtyväni metsuriksi, mutta lapsikatras ja asuntolaina eivät anna myöten. Jumissa siis.
Jos ei 45-vuotiaana, niin koska sitten? Ei se ajan määrä ainakaan lisäänny. Kannattaa tehdä, ettei sitten myöhemmin kaduta.
Riippuu täysin taustoista ja alasta. Hyvillä taustoilla voi vielä noinkin vanhana tehdä uraa uudellakin alalla tai jos onnistuu valitsemaan alan, jossa on työvoima- ja osaajapulaa niin silloinkin voi onnistua. Keskimääräisesti tuossa iässä tuskin täydellinen alanvaihto on kannattavaa muuten kuin uuden oppimisen ja kokemusten kannalta. Työllisyysnäkymät ovat tuossa iässä yleensä huonot ja vielä jos joutuu kilpailemaan nuorempien hakijoiden kanssa niin silloin ne ovat vielä huonommat.
Tee mitä haluat, älä muiden mukaan valitse. Joillekin voi olla liikaa jos on nuorena ollut jo useassa koulussa. Halutaan opetella itse asioita. Joku taas haluaa istua penkillä, mutta onko sillä alalla mahdollisuuksia.
Sain vakituisen työn 47-vuotiaana, kuusi vuotta amk:sta valmistumisen jälkeen. Ala on vieläpä sellainen, jossa on ylitarjontaa työntekijöistä. Siihen asti tehnyt vain pätkätöitä eri aloilta.
Joten saattahan se kannattaa.
Tulevaisuudessa pääosa ihmisistä kouluttautuu 2-3 kertaa uudelle alalle, jos meinaa elää muulla kuin työttömyyskorvauksella.
M48
Sota alkaa lähiaikoina, joten yhdentekevää opiskelut. Vaikka pysyisit hengissä, niin raunioiden keskellä ei tradenomia tarvita.
Olen 47 vuotias. Onko minun vielä mahdollista alkaa ikiteekkariksi?
kouluttaudu sosiaalialalle ja hae lastensuojeluun, takuulla saat töitä jos olet tolkun ihminen, alalla karsea pula sielläkin....