Onko elämä vanhempien sukulaisten miellyttämistä varten?

Ei. Tyhmäähän se on tuollaiseen alkaa. Jokainen elää itselleen.

On. Ja kun ovat tarpeeksi höperöitä, etteivät enää ymmärrä, olet itse niin vanha että on liian myöhäistä.

On.perinteitä kunnioittaen.

Laita riippukeinu kiinni keväällä

pidä jemmarahaa pankkitilillä

seiso väkevästi sänkys edessä

aamuisin

Laita riippukeinu kiinni keväällä

pese kasvosi ja käytä pyyhettä

aamuisin

… Muista kaverit entiset ja

soita niille silloin tällöin

pidä niistä listaa jotka

joulukortin lähettää

on tapana kiittää katso silmiin

kätellä voit kun lähdet pois

isä ja äiti ajattelee sua

isä ja äiti ajattelee

On.

Pitää muistaa sukulaisia jouluna ja pääsiäisenä, etteivät loukkaannu.

Minä haluan uskoa, että omat aikuiset lapseni käyvät ja viettävät aikaa kanssamme, koska haluavat olla meidän kanssa eikä siksi, että pitää. Käyvät usein, vaikkei ikinä kutsuta, mutta toki tietävät aina olevansa tervetulleita.

Sukua ei voi valita.

Aikuiseksi kasvamisessa yksi puoli on se, että kasvaa yli edellisen sukupolven miellyttämisestä ja alkaa elää omaa elämäänsä niin kuin itse haluaa. Kaikille se ei ole helppoa. Itsekin kamppailin asian kanssa pitkälle kohti neljääkymppiä.

Ei se, että työpaikasta kysellään tarkoita sitä, että sinulla olisi pakko sellainen olla.

Voit itse päättää, haluatko sopia lomasi niin, että voit käydä lasten kanssa siellä. Tai - entäpä jos hyödynnät heidän lastenkaipuun niin, että viet lapset sinne hoitoon ja teet itse jotain muuta?

Vierailija kirjoitti:

Aikuiseksi kasvamisessa yksi puoli on se, että kasvaa yli edellisen sukupolven miellyttämisestä ja alkaa elää omaa elämäänsä niin kuin itse haluaa. Kaikille se ei ole helppoa. Itsekin kamppailin asian kanssa pitkälle kohti neljääkymppiä.

Ei se, että työpaikasta kysellään tarkoita sitä, että sinulla olisi pakko sellainen olla.

Voit itse päättää, haluatko sopia lomasi niin, että voit käydä lasten kanssa siellä. Tai - entäpä jos hyödynnät heidän lastenkaipuun niin, että viet lapset sinne hoitoon ja teet itse jotain muuta?

Kyllä monille ihmisille tulee itselleen paha mieli, jos sukulaiset kyselevät työpaikasta ja pitävät sinua onnistujana vain, jos hankit sellaisen ja näkevät sinutjotenkin huonona, jos et hanki. Eikä se tarkoita sitä, että vieraat ihmiset pitäisivät sinua senkään vertaa kivana tai kiinnostavana ihmisenä, jos et hanki työpaikkaa, joten mistään ”vapaudesta” tehdä kuten kykenee, ei ole kysymys.

Pitää tehdä asioita, jotka itseä kiusaavat saadakseen hyväksyntää ja rakkautta. Näin se vain on. Jos on sellainen luonnevaurioinen, joka ei muita ihmisiä kaipaa, niin ei kai se silloin haittaa.

Onhan se, jos tollaseen rupeaa. Jokainen saa kuitenkin itse valita mitä haluaa elämällään tehdä. Joissain suvuissahan se on niin, et vanhemmat ja isovanhemmat yrittävät määräillä tekeemään mitä he haluaisivat sinun olla. Se voi olla pitkän ajan aivopesun seurausta, jos siinä on mukana.

Ennenvanhaan oli tapana suvun huolehtia omista ihmisistä. Suvut olivat isoja ja kiinteitä. Lapset hoidettiin yhdessä kuten vanhat.

Nykyään ja varsinkin tämä koro na aika viimeisteli ja erotti meidät suomalaiset toisistaan.

Nuoret ei kunnioita vanhaa kun se on niin vanhanaikaista. Rahaa saa niin helposti jotta mitäs siitä turvaverkosta.

Itselläni ei ole vahempia ollut .Ero lapsena jäin isälle ja hänkin kuoli 69vuotiaana. Itse olin 11 vuotias. Äidin luojan kiitos kohtasin ollessani 20 vuotia. Meillä oli vain 2 viikoa yhteistä aikaa. Kun yllätäin kuoli sydis 57 vuotiaana. Iso vanhempia ei koskan ollut. Joten en menneiden sukupolvien taakaa tietoisesti ole siirtänyt jälkipolvelleni?Jotka lähestyvät 50 v. Ja täysi ikäisiä enemmistö lapsen lapsistani!Mitään malia kun itselläni ei ole ollut,menneistä sukupolvista!Joten uudella sukupolvella,tai sukupovilla Ei ole mitään velvoillisuuksia kohdata tiettyinä päivinä minua.Oli sitten joulu, synttärit, vappu tai juhannus.Sanon aina kun Harvaksen joku heistä käy matkan takaa, nyt minulla on JOULU. Se lapsen ilo kun jouluna lapsella on!Joten elämässä monia joulua viettänyt yksin,syntäreitä,juhanuksia ymm. Enkä yhtään ole sitä katkera ollut tai pahoillani.Kun se joulu on aina kun rakkaimpani kohtaan! Ei allakan mukaan velvollisuudesta kohtaamisiset! Vaan aito kohtaaminen,läsnä olo kantaa!

Vierailija kirjoitti:

Aikuiseksi kasvamisessa yksi puoli on se, että kasvaa yli edellisen sukupolven miellyttämisestä ja alkaa elää omaa elämäänsä niin kuin itse haluaa. Kaikille se ei ole helppoa. Itsekin kamppailin asian kanssa pitkälle kohti neljääkymppiä.

Ei se, että työpaikasta kysellään tarkoita sitä, että sinulla olisi pakko sellainen olla.

Voit itse päättää, haluatko sopia lomasi niin, että voit käydä lasten kanssa siellä. Tai - entäpä jos hyödynnät heidän lastenkaipuun niin, että viet lapset sinne hoitoon ja teet itse jotain muuta?

Niin, sukuaan onkin ilmainen lapsenpiika.

Minäpä kerron sen toisenkin puolen. Tiedän paljon vanhuksia jotka ei millään jaksaisi kun lapset perheineen tulevat täysihoitoon monta kertaa vuodessa. Rahat ei tahdo riittää ruokalaskun maksamiseen eikä lasten metelöintiä jaksaisi millään. Ei vaan uskalleta sanoa, etteivät lapset (ja miniät) loukkaannu.